Suomessa ei ole helppoa elää paperittomana. Kuinka paljon Suomessa on ihmisiä ilman oleskeluoikeutta ja millaisia haasteita he arjessaan kohtaavat? Entä minne Maahanmuuttovirasto arvelee vastaaottokeskuksista kadonneiden ihmisten lähteneen?
Keskusrikospoliisi on arvioinut, että vastaanottokeskuksista on viime ja tämän vuoden aikana kadonnut noin 2 500 turvapaikanhakijaa. Asiasta kertoi KRP:n tiedusteluosaston päällikkö Sanna Palo MTV:n Uutisextrassa.
Sisäministeriön arvion mukaan osa lähtee Suomesta pois vapaaehtoisesti, osa karkotetaan kielteisen päätöksen jälkeen. Lähes 10 prosenttia Suomeen tulijoista on kuitenkin teillä tietymättömillä.
Ovatko he Suomessa vai missä, siitä kenelläkään ei ole tietoa.
Sisältö ei valitettavasti ole saatavilla.
Pakolaisneuvonta ry:n Paperittomat-hankkeen projektikoordinaattori Meri Korniloffin mukaan lisääntyneet turvapaikanhakijamärät Suomessa eivät ainakaan vielä ole näkyneet heidän asiakasmäärissään.
Korniloff sanoo, että arkielämän eläminen Suomessa on vaikeaa, jos ihmisellä ei ole oleskeluoikeutta maassa. Tuolloin peruselämisen edellytykset kuten toimeentulo, asunto ja lääkäripalvelut ovat usein ihmisen ulottumattomissa.
– Tuolloin perusoikeudet eivät ole turvattuja, tällaisia ovat esimerkiksi pääsy peruspalvelujen piiriin, kuten vaikkapa terveydenhoidon saaminen. Ainoastaan oikeus kiireelliseen terveydenhoitoon on laissa turvattu ja siitäkin voidaan periä hoidon tosiasialliset kustannukset. Tämä koskee myös lapsia ja raskaana olevia naisia. Poikkeuksena ovat muutamat kunnat, kuten Helsinki, jossa esimerkiksi paperittomat lapset hoidetaan kuten helsinkiläiset, Korniloff kertoo.
Korniloffin mukaan Suomessa on kuitenkin verrattain vähän paperittomia. Suomessa ei ole suuria paperittomien yhteisöjä, vaan paperiton saattaa asua perheenjäsenen, ystävän tai yksittäisen auttajan kotona.
Paperittomien määrää mahdoton arvioida
– Tarkkaa arviotahan paperittomien määrästä on vaikea antaa johtuen siitä, että heistä ei ole olemassa mitään listaa. Heidän määränsä riippuu myös siitä, miten paperittomat määritellään. Meidän Paperittomat-hankkeen asiakaskunnassa on henkilöitä, joilla ei ole oleskeluoikeutta Suomessa, meillä on myös henkilöitä, jotka eivät syystä tai toisesta pääse peruspalvelujen piiriin, Korniloff avaa.
Määritelmästä riippuen määrä voi Korniloffin mukaan olla kahdestasadasta muutamaan tuhanteen. Nyt arviota on vielä aiempaa vaikeampi sanoa, kun on tapahtunut muutoksia lainsäädännössä sekä ihmisten liikkumisessa.
Paperittomat-hankkeen asiakkaat ovat pääosin henkilöitä, jotka haluavat tietoa oleskelunsa laillistamisesta. Paperittomia ei voi stereotyyppisesti kutsua miksikään yhdeksi ryhmäksi, vaan heidän tilanteensa saattaa erota suuresti toisistaan. Jollakin on hyvät ja turvalliset verkostot, toisella niitä ei ole lainkaan.
– Monilla yhteiskunnan ulkopuolella olevilla on olemassa erilaisen hyväksikäytön vaara. Valta on usein sellaisella ihmisellä, joka pystyy tarjoamaan niitä asioita, joita toinen tarvitsee yhteiskunnan virallisen järjestelmän ulkopuolella, esimerkiksi asumisessa tai työssä.
Osa ajautuu toimeentulon hankkimisessa yhteiskunnan harmaalle vyöhykkeelle. Korniloffin mukaan määrää on erittäin vaikea arvioida.
Jotkut ajautuvat alalle, jossa on helppo työskennellä ilman kielitaitoa.
– Suomessa ei missään tapauksessa ole syntynyt mitään varjoyhteiskuntaa kuten joissakin muissa Euroopan maissa, joissa määrät ovat aivan eri luokkaa, Korniloff muistuttaa.
Kadonneet muualla Euroopassa?
Maahanmuuttoviraston turvapaikkayksikön johtaja Esko Repon mielestä ei ole yllättävää, että vastaanottokeskuksista on niin sanotusti kadonnut turvapaikanhakijoita.
Maahanmuuttoviraston turvapaikkayksikön johtaja Esko Repo.
– Eihän tämä mikään yllätys ole, että meille tulee ja on tullut turvapaikkaprosessiin henkilöitä, joille Suomi ei ole kohdevaltio. He ovat vain halunneet hengähtää ja laittaa prosessin vireille ja jatkavat myöhemmin matkaa. Osa taas ajattelee jäävänsä Suomeen, mutta hetken oltuaan päättävätkin jatkaa muualle, Repo luonnehtii.
Repo arvioi, että suurin osa kadonneista turvapaikanhakijoista on siirtynyt muualle Eurooppaan, mutta lukumäärää on mahdoton arvioida. Viime syksynä turvapaikanhakijoiden määrä Suomessa oli todella suuri.
– Meillä oli myös todella paljon henkilöitä, jotka nimenomaisesti peruuttivat hakemuksensa ja halusivatkin pois. Samaan aikaan meillä oli myös henkilöitä, jotka olivat hakeneet turvapaikkaa ja hävinneet teille tietymättömille, Repo sanoo.
Loppuvuonna ja alkutalvesta pohjoisrajan ja itärajan yli Suomeen saapui runsaasti turvapaikanhakijoita. Revon mukaan etenkin heistä monen tarkoituksena oli jatkaa matkaa muualle kuin Suomeen.
– Näistä oli kohtalaisen isokin osa näitä kadonneita, Repo tarkentaa.
"Poliisi meillä toiminut tehokkaasti"
Maahanmuuttovirasto on ulkomaalaisvalvontaa harjoittava virasto lupatarkastuksissa. Poliisi puolestaan tekee rajavalvontaa.
– Kun tällainenkin henkilömäärä liikkuu, niin tietenkin pitää olla myös resursseja valvoa heitä. Joissakin EU-valtioissa on ollut tehottomampi maasta poistamiskäytäntö kuin Suomessa. Poliisi on meillä aika tehokkaasti poistanut kielteisiä päätöksiä saaneita henkilöitä.
Repo uskoo, että on suuri turvallisuusriski, jos iso ryhmä ihmisiä ilman oleskeluoikeutta jää maahan.
– Esimerkiksi viime vuonna lokakuussa Ruotsissa arvioitiin olevan jopa 50 000 henkilöä, joilla on kielteinen päätös, mutta joita Ruotsi ei ole saanut maasta pois. Se on hyvä esimerkki siitä, miten meillä ei toivota käyvän.
Suomessa sisäministeriön eri hallinnonalat pohtivat jatkuvasti toimintasuunnitelmia maasta poistamisen tehostamiseksi.
5:12
