Rantavalvoja ei ole lapsenvahti, muistuttaa uimarantakoordinaattori – yksi selkeä asia vie vanhempien huomiota pois lapsista: "Haittaa ihan selvästi"

Näin tunnistat hukkuvan 2:41
KATSO MYÖS: Näin tunnistat hukkuvan. Videolla esiintyy Suomen Uimaopetus- ja Hengenpelastusliito viestintäasiantuntija Niko Nieminen.

Rantavalvojien tehtävä on valvoa uimarannan uimareita, mutta lapsenvahteja he eivät ole, muistuttaa Espoon uimarantakoordinaattori.

Rantavalvojan työ voi vaikuttaa monesta leppoisalta kesätyöltä, jossa saa viettää päivät ulkosalla ja hankkia töiden ohessa rannalla kauniin tasaisen rusketuksen. Todellisuudessa työ vaatii hyvää fyysistä ja henkistä kuntoa.

– Rantavahdin tehtäviin kuuluu uimareiden valvominen, vaaratilanteiden ennaltaehkäiseminen, asiakaspalvelu siellä rannalla ja siivoustoimet, Espoon uimarantakoordinaattori Janne Törmänen summaa.

Suomen suvi on lyhyt, mutta sitäkin arvaamattomampi. Olipa sää helteinen tai sateinen, rantavalvojan tehtävä on valvoa valppaana uimareita koko työpäivän ajan. 

Monelle saattavat mennä sekaisin nimikkeet rantavalvoja ja hengenpelastaja. Vaikka kummatkin valvovat rantaa ja auttavat kyllä hädässä, on termistöissä eroja.

– Hengenpelastajat ovat käyneet erillisen koulutuksen sitä varten. Meillä Espoossa rantavahdit eivät ole käyneet hengenpelastuskoulutusta, mutta he ovat käyneet ensiapukurssi EA 1:n ja meidän omat koulutuspäivämme. Eli he eivät ole virallisesti hengenpelastajia, Törmänen täsmentää.

Suomen Uimaopetus- ja Hengenpelastusliitto kouluttaa hengenpelastajia uimahalleihin ja rannoille. Suomen Punaisen Ristin järjestämä SPR Ensiapukurssi EA 1on kaksipäiväinen ensiavun peruskurssi.

–  Periaate on se, että vähintään on soitettava 112 ja hälytettävä apua. Totta kai, jos pelastustilanne tulee, niin autetaan heti. Vesipelastustehtäviä ja muita vaaratilanteita varten on harjoiteltu, Törmänen muistuttaa.

Nuoria aikuisia kesätöissä

Rantavalvojat ovat yleensä nuoria aikuisia, usein opiskelijoita kesätöissä. Baywatchista tuttuja David Hasselhoffin tyyppisiä valvojiaei ainakaan Espoon rannoilta löydä valvomasta rantavesien turvallisuutta. 

– Meillä on minimivaatimus, että 18 vuotta pitää olla täyttänyt ja se ensiapukurssi täytyy olla käytynä. 18–25 on ehkä sellainen yleisin ikähaarukka, Törmänen kertoo.

Törmänen kertoo, että kesän korvalla, eli valvontakauden alussa, rantavalvojille järjestetään koulutuspäivä, jossa käydään läpi ensiapu- ja elvytysasioita, erilaisia vesipelastusharjoitteita ja tehdään myös valvojien uintitesti.

Rantavalvojat harjoittelevat uima-altaassa vesipelastustaitoja, kuten uimarenkaan heittämistä ja muiden pelastusvälineiden käyttöä, sekä erilaisia raahausotteita, joilla ihmisiä kuljetetaan vedessä.

On myös hyvä ymmärtää, että rantavalvojilla ei ole järjestyksenvalvojan titteliä. Ilkivalta ja mahdolliset häiriköintitilanteet ja niiden ratkominen eivät kuulu rantavalvojan tehtäviin.

– Puutumme tietysti häiriötilanteisiin, mutta rantavalvojilla ei ole sen enempää valtuuksia sellaisissa tilanteissa tehdä. Jos lisäapua tarvitaan, niin silloin soitetaan yleensä poliisille. Onneksi ei hirveästi mitään häiriökäyttäytymistä ole, mutta kyllä niitä muutamia kesään aina mahtuu, Törmänen kertoo.

Vaikka rantavalvoja ei olekaan järjestysmies, on syytä kuunnella työtään tekevän rantavahdin ohjeita rannan yleisen viihtyvyyden ja turvallisuuden tähden.

Tavallista rauhallisempi kesä rannoilla

Joka kesä uutiskynnyksen ylittää valtakunnallisesti muutama rannoilla tapahtunut vaaratilanne tai synkempi hukkumistapaus. Uutiskynnyksen alittavia vaaratilanteita rannoilla sattuu kuitenkin joka kesä useita. 

Tänä kesänä on ollut tosi hiljaista. Kesä on ollut siinä suhteessa tosi harvinainen, mutta kyllä niitä voi kymmenkunta tulla kesän aikana, Törmänen arvioi Espoon rantojen kesää.

Yksi syy hiljaisempaan kesään voi olla hiukan viileäksi jäänyt sää.

Uskon, että sillä on ollut vaikutusta. Rannoilla on ollut vähemmän porukkaa, jolloin valvojan on helpompi valvoa, kun vesi ei ole ihan täynnä pieniä lapsia ja aikuisia, Törmänen arvioi.

Hiljainen ranta on myös vanhempien kannalta parempi, kun oma valvottava lapsi ei katoa auringonpalvojien ja vesipetojen ihmismassaan.

Rantavalvoja ei ole lapsenvahti

Yksi ikävimmistä rantavahdin työssä ilmenevistä ongelmista ovat vanhemmat, jotka eivät vahdi omia lapsiaan. Usein moni luottaa sokeasti rantavalvojaan. Vaikka uimarannalla on valvonta, vastuu lapsista on ensi sijassa mukana olevilla aikuisilla.

–  Sanoisin, että se on ikävä ilmiö, joka aika usein tulee kyllä vastaan. Lapset ovat kuitenkin aina vanhempien vastuulla siellä rannalla, oli siellä valvontaa tai ei, Törmänen muistuttaa.

Rantavalvojan vahtima ranta ei ole paikka, jonne lapsen voi jättää ilmaiseen päivähoitoon.

Jos on pieniä lapsia, niin kyllä sen vanhemman kuuluisi olla siellä vedessä lapsen kanssa, eikä rannalla kirja tai puhelin kädessä tai ylipäätään jättää valvomatta. Eli ilman muuta pitäisi olla lähietäisyydellä, käden mitan päässä, Törmänen muistuttaa tiukasti.

Puhelimet ovat selkeä nykypäivän riski myös uimarannoilla.

Koen puhelimet sellaisena asiana, joka vie huomiota pois niistä lapsista. Puhelin on nykyään vähän kuin liimattuna siihen käteen. Tietysti se haittaa ihan selvästi sitä valvomista, Törmänen toteaa.

Rantapelastajat pyytävät vanhemmilta valppautta. Juttu jatkuu vidceon alla.

Välillä rantavalvojien täytyy jopa vahtia rannalla vanhempia, että he valvoisivat omia lapsiaan puhelimen selailun sijaan.

– Joskus olemme ohjeistaneet, että jos huomataan, että joku pieni lapsi on pitkään pyörinyt yksin rantavedessä, eikä selvästi huomata, kuka hänen huoltajansa tai vanhempi voisi olla. Silloin olemme käyneet kysymässä lapselta, että: "Missä sun vanhemmat on?" Sitten olemme kävelleet lapsen kanssa yhdessä sen vanhemman luokse ja muistuttaneet asiallisesti siitä, että lasta pitää vahtia, eikä jättää yksinään, Törmänen kertoo.

Rantavalvojat jatkavat rannoilla vahtimista kesän loppuun asti. Esimerkiksi Espoossa Uimarantojen valvonta jatkuu 13.8. asti.

Lue uusimmat lifestyle-artikkelit.

Lue myös:

    Uusimmat