Kommentti: Korona ei ole häviämässä hetkeen, joten olisiko jo aika elää arkea viruksen kanssa?

Kysyimme näkemystä myös kolmelta asiatuntijalta siihen, milloin voi "lakata välittämästä" koronasta. Heidän vastauksensa näet kokonaisuudessaan jutun alta. 

Suomeen on vihdoin saatu suositus käyttää maskeja, ja karanteeniaikakin lyheni 10 päivään. Näen nämä viitteinä siitä, että meitä kannustetaan elämään mahdollisimman normaalia arkea. Samaan aikaan kuitenkin väläytellään yhä uusia suosituksia matkustukseen ja tapahtumien kokoon sekä kiristetään ravintoloiden anniskelu- ja aukioloaikoja – pitääkö sittenkin pelätä? Ja kuinka paljon? Viesti kansalaisille on hyvin epäselvä.

On lopetettava pelkäämästä jokaista koronavilkun vilahdusta tai kertomusta naapurin Pekan työpaikan altistumisesta. En haluaisi enää kuulla kampaajaltani, kuinka asiakas toisensa jälkeen peruu aikansa, kun ei uskalla kohdata vieraita ihmisiä. En haluaisi nähdä tuttua kahvilanpitäjää huolesta surkeana, kun päivässä käy vain murto-osa entisistä asiakkaista. 

Jos suljemme yhteiskunnan ja rajoitamme elinkeinoelämän toimia, ei meillä ole enää samanlaista yhteiskuntaa avattavana koronan jälkeen. 

Tuhannet tutkijat ja terveysasiantuntijat ovat allekirjoittaneet maailmanlaajuisen avoimen vetoomuksen siitä, että tiukoilla rajoitustoimilla on tuhoisia vaikutuksia ihmisten fyysiseen ja henkiseen terveyteen sekä yhteiskuntaan. Muun muassa BBC:n ja Guardianin mukaan he vaativat, että suojelu kohdistettaisiin riskiryhmässä oleviin, ja muut saisivat jatkaa arkeaan normaalisti.

Lue myös: Kriisipuhelimen päivystäjä avautuu korona-ajan ahdistuksesta: Itsetuhoisia puheluita ja vanhusten huolta: "Pohdittiin, tappaako korona hitaasti kiduttamalla, vai nopeasti kertalaakista"

Mitä jos laskisimme lukuihin myös parantuneet?

Suomessa raportoidaan säännöllisesti uusien sairastuneiden määrä, tehohoidossa ja sairaalassa olevien määrä sekä koronaan kuolleet. Tätä kirjottaessani sairastuneita on 11 580, kuolleita 346, sairaalassa 37, joista tehohoidossa viisi.

THL:n mukaan koronasta parantuneita on arviolta 75 prosenttia, eli noin 8500. Entä jos näihin virallisiin lukuihin lisäisi parantuneiden määrän? Silloin se kuulostaisi tältä: aktiivisia tapauksia 2734, kuolleita 346, sairaalahoidossa 37, joista tehohoidossa viisi. Erilainen vaikutelma, vai mitä?

THL:n mukaan Suomessa koronaan kuolleiden mediaani-ikä on 84. Tilastojen mukaan kuolleista valtaosalla, yli 90 prosentilla, on ollut yksi tai useampi pitkäaikaissairaus. 

Testauskapasiteetti nousi, positiiviset tulokset eivät

Testauskapasiteetin nousu on tuonut Suomessa esille yhä enemmän koronatapauksia. THL:n johtaja Mika Salmisen mukaan vasta-ainetestien perusteella keväällä on saattanut olla jopa viisinkertainen määrä sairastuneita siihen verrattuna, mitä testeillä saatiin selville. 

Nyt syksyllä testataan niin paljon, että löydetään lievimmätkin tapaukset. Tauti leviää varsinkin nuorten keskuudessa, mutta asiantuntijoiden mukaan on selvää, että se jossain vaiheessa leviää myös riskiryhmäläisiin. 

Keväällä Suomessa vedettiin hätäjarrusta. Suljettiin koulut ja ravintolat, julkisten käyttäjämäärät putosivat, tapahtumat peruttiin. Jokainen, joka kykeni, siirtyi etätöihin. Kukaan ei varmasti halua palata tuohon aikaan, mutta siitä ajasta voimme poimia ne hyvät opit; voimme niiden oppien avulla suojata yhteiskunnan heikoimpia ja riskiryhmäläisiä. 

Rajoituksista enemmän haittaa kuin hyötyä?

Koska rokotetta ei ole näkyvissä, meidän tulee oppia elämään arkeamme koronan kanssa. 

Helsingin yliopiston tautiekologi ja evoluutiobiologi Tuomas Aivelo on sitä mieltä, että jatkuva varpaillaan olo viruksen leviämisestä tai leviämättömyydestä on stressaavaa. 

– Kuinka paljon pitää pelätä, jotta olemme riittävän varautuneita? Liika pelkääminen on terveydelle huono, mutta jos ei pelkää lainkaan, ei toimi hyvin leviämisen estämisen kannalta. 

Uskon, että tämän tasapainon voimme saavuttaa luottamalla suomalaisten tottelevaisuuteen ja maalaisjärkeen. Annetaan yrittäjien pitää yrityksensä auki ja luotetaan siihen, että he hoitavat sen vastuullisesti. Keksivät keinot. Ja luotetaan, että asiakkaat pitävät maskeja, kun kauppias tai kampaaja sitä suosittelee – ei siihen lakia tai pakkoa tarvita. 

Jos jopa valtionyhtiö Finnair mainostaa, että "olemme valmiita, kun sinä olet". Eikö se tarkoita suomeksi: "älä pelkää, uskalla lentää"?

Lasku yhteiskunnalle tulee olemaan suuri. Nyt on otettu lainaa ja tuettu yrityksiä, mutta ne summat tulevat kalpenemaan, kun huomataan, mitä kaatuu maksettavaksi, jos työttömyysaalto pyyhkäisee yli, eikä ole enää yrityksiä, jotka työllistäisivät. Itsemurhatilastot kasvoivat jo kevään aikana, eikä talouden rämpiminen lupaa ainakaan parempaa mielenterveyttä kansalaisille. 

En halua vähätellä tautia. En tietenkään haluaisi, että kukaan kuolisi koronaan tai joutuisi tehohoitoon. 

Puheissa laitamme terveyden talouden etusijalle. Laitammeko oikeasti? Entä jos rajoitukset tuovatkin paljon enemmän terveyshaittoja kuin korona olisi koskaan tuonut?

Olemmeko valmiita kantamaan harteillamme työttömyyden, konkurssiaallot, mielenterveysongelmat ja jopa kasvaneet itsemurhat?