Heräämistä lukuun ottamatta harva aamuaskare onnistuu ilman sähköä. Vessan vetäminen, puuron keittäminen ja kahvin valmistaminen vaativat kaikki virtaa.
Suomalainen yhteiskunta ei ole aamu-unista kansalaista kummempi. Onnettomuustutkintakeskuksen johtaja Veli-Pekka Nurmi kertoo, että erityisesti kesän 2010 myrskyjen jälkeen tehty onnettomuustutkinta havahdutti huomaamaan, miten riippuvainen yhteiskunta on sähköstä.
– Maailma on muuttunut semmoiseksi, että mistään ei tule mitään ilman sähköä, Nurmi toteaa.
Laaja häiriö kantaverkossa lamaannuttaisi lähes kaiken. Jos sähköt katkeavat koko maasta pitkäksi ajaksi, vedenjakelu keskeytyisi, jätevesijärjestelmät seisahtuisivat ja liikenne menisi solmuun. Pankkiyhteydet katkeaisivat, käteinen jäisi automaattien uumeniin ja mobiililaitteet pimenisivät akkujen tyhjennyttyä.
Laaja kantaverkkohäiriö on epätodennäköinen mutta mahdollinen. Suomen kantaverkko ei horju yhdestä viasta, mutta jos verkkoon syntyy samaan aikaan kaksi merkittävää vikaa, voivat sähköt katketa koko maasta. Edellinen koko Suomen pimentänyt sähkökatko tapahtui 1970-luvulla.
Myrskyjen ja lumen aiheuttamat tavalliset sähkökatkot iskevät ilmassa kulkevaan jakeluverkkoon.
Maanalainen kaapelointi ei ratkaise ongelmia
Varautuminen laajoihin sähkökatkoihin on entistä tärkeämpää, koska asioidenhoito on siirtynyt entistä enemmän verkkoon.
Turvallisuuskomitean ja puolustusministeriön julkaisemasta Sähköriippuvuus modernissa yhteiskunnassa -oppaasta käy ilmi, että yhteiskunnan pyörittäminen laajojen sähkökatkojen aikana vaatii ponnisteluja monelta eri taholta. Opas huomauttaa, että sähköverkko on haavoittuvainen myös terrori-iskuille.
Nurmi muistuttaa, että ei ole yhtä yksittäistä keinoa, jolla sähkökatkojen ongelmilta voitaisiin suojautua. Hän sanoo, että esimerkiksi paljon puhuttu keskijänniteverkkojen kaapeloiminen maan alle ei tee autuaaksi.
– Vikaantumatonta kaapeliverkkoa ei ole keksitty. Sitä paitsi, jos kaapeliverkkoon tulee vika, sitä on paljon hankalampi korjata kuin ilmajohtoverkon vikoja.