Aarnio-oikeudenkäynti antaa niin, niin synkän kuvan Suomen poliisista, että perjantaina kävellessäni oikeustalon ovesta sateen pimeään vihmaan oli pakko nauraa ääneen. Tämä ei voi olla totta.
Päättynyt viikko oli täyttä poliisitoiminnan puskafarssia. No, se ei ole oikeastaan naurun asia, vaan poliisin tilan surkeus vetää melkein vihaksi. Itku pitkästä ilosta.
Alkuviikosta salissa kuultiin huumepoliiseja Helsingistä ja Kuopiosta. He kertoivat keskusrikospoliisin ja muiden huumepoliisien viisitoista vuotta kestäneestä vihanpidosta.
Tuli mieleen, että poliisissa olisi syytä pitää julkista vihamies-rekisteriä. Sen verran monta nimeä salissa mainittiin.
Lisäksi kuopiolainen huumepoliisi oli mennyt viime kevään laivaristeilyllä niin pitkälle, että nauhoitti salaa laivaristeilyllä viime keväänä krp:n ylikomisarion Aarnio-vihapuheita. Tarkoituksena oli saada todisteita siitä miten huonot välit olivat.
Mitä ihmettä (1) ? Poliisi nauhoitti siis salaa toista poliisia laivaristeilyllä.
Aiemmilla risteilyillä krp:n poliisit olivat todistajien kertomusten mukaan julistaneet muita poliiseja rosvoiksi ja olipa uhattu pesäpallomailalla hakkaamisella. Kuulostaa normaalilta poliisien laivaristeilyltä, ei ihmetellä sitä.
Helsingin huumepoliisissa työskennelleet poliisit kertoivat poliisikomentaja Lasse Aapion kehottaneen heitä valitsemaan puolensa, kun he tulevat todistamaan Aarnio-juttuun.
Mitä ihmettä (2) ? Ei todistaja valitse puoliaan, vaan kertoo sen minkä tietää.
Perjantaina ääneen pääsi keskusrikospoliisin rikosylikonstaapeli. Ja mikä päivä siitä tulikaan.
Malmin naista kuulustellut poliisi kertoi aamupäivällä, että oli antanut naiselle reilun vuoden aikana noin 3000 euroa käteistä rahaa. Sen lisäksi oli ostettu skootteri, iPhone, lentolippu ja käyty kaupassa.
Mitä ihmettä (3) ? Suomen merkittävimmän poliisirikosjutun tutkinta siis vaarannettiin sillä, että yhdelle rikoksesta epäillylle maksettiin rahaa.
Esimiehet eivät rikosylikonstaapelin kertoman mukaan tienneet mitään rahan antamisesta, joskin helmi-maaliskuussa tapahtuneet kaupassakäynnit päätyivät esimiesten hyväksyminä krp:n kirjanpitoon. Aarnion puolustus ei usko hetkeäkään, etteivätkö esimiehet olisi tienneet maksuista.
Ylikonstaapelille jää kuukaudessa käteen noin 2500 euroa eli vuositulot ovat reilut 30000 euroa. Malmin naiseen meni runsaan vuoden aikana yli 4000 euroa.
Poliisin mukaan hän koki olevansa vastuussa siitä, että Malmin naista uhkasi pitkä vankeustuomio. Sen takia hän antoi taloudellista avustusta.
Mitä ihmettä (4) ? Koki olevansa vastuussa? Jotenkin voisi ajatella, että kuulustelijan tehtävä on vähän niin kuin saada niitä epäiltyjä puhumaan ja syytteeseen.
No, tietysti tässä kohteena ei ollut Malmin nainen vaan Aarnio. Huono omatunto voi tietysti syntyä jallittamisesta.
Mainoksen sanoin: Mutta ei tässä vielä kaikki... Iltapäivällä päästiin poliisimiehen ja Malmin naisen hempeisiin tekstiviesteihin.
Malmin nainen oli kuukauden poliisivankilassa ja heti pois päästyään tekstiviestitteli kuulustelijalleen: ”Sääli etten voi kohdata sua ihmisenä koskaan, koska tutkija sä oot. Itkettää niin paljon etten näe edes kunnolla kirjottaa.”
Vastausviestissä poliisi totesi: ”Kyllä me ihmisenä toisemme kohdattiin ja siitä jäi ikuinen hyvä muisto.”
Mitä ihmettä (5) ? Kuukaudesta poliisivankilassa jäi hyvä muisto? Ei ihme, että Aarnion asianajaja Riitta Leppiniemi ihmetteli mitä poliisivankilassa tapahtui.
Poliisi kuvasi itseään erityisherkäksi. Yhdessä tekstiviestissä poliisi kirjoitti: ”I miss you too and I see fire”.
”I see fire” viittasi tunteelliseen Ed Sheeranin lauluun, jota he olivat kuunnelleet yhdessä ennen kuulusteluja. Osalla kerroista mukana oli ollut Malmin naisen asianajaja Juha-Pekka Hippi.
Mitä ihmettä (6) ? Ennen kuulusteluja fiilistellään herkällä balladilla? Kuulustelija, epäilty ja rikosasianajaja yhdessä?
Totta kai oikeustalolla soi palohälyttimet juuri kun tästä I see fire -laulusta puhuttiin. Ei kai muuta voinut tällaisenä päivänä odottaakaan.
Malmin naisen kuulustelut kestivät tuntikausia, mutta sisältöä kertyi vähän. Niitä ei videoitu ja lopuksi aina sovittiin mitä kirjattiin.
Poliisi ja Malmin nainen kävivät usein syömässä. Yhdessä Malmin naisen viestissä luki ”plus I love u".
Poliisi oli lähettänyt heinäkuussa 2014 viestin: "Kyllä sä olet niin paras, uppoan mielelläni, jos niikseen tulee, saatuani tämän kaltaisen kontaktin kanssasi". Tekstiviestejä ei valitettavasti ehditty perjantaina käydä kaikkia läpi.
Kuulustelijan ja naisen lounastapaamisia oli lukuisia. Tässä voisi ajatella, että kuulustelija vain vei Malmin naista, mutta syksyllä 2014 poliisimies oli ehdottanut esimiehelleen, että hänet vaihdettaisiin pois kuulustelemasta Malmin naista. Nainen ei kuitenkaan suostunut puhumaan muille, joten ylikonstaapeli jatkoi.
Mitä ihmettä (7) ? Ammattitaidollaan mielellään ylpeilevässä krp:ssä ei ilmeisesti ole ajateltu mitään, jos esimiehen kellot eivät tuossa tilanteessa soineet.
Kyse oli jutun ainoasta henkilöstä, joka linkkasi Aarnion suoraan huumelasteihin. Näiden kuulustelujen uskottavuus vaarannettiin antamalla oman toimintansa kyseenalaistaneen poliisin jatkaa.
Kuulustelija sanoi salissa tienneensä, että raha-asiasta jäädään kiinni, jos sitä ryhdytään puimaan oikeudessa.
Mitä ihmettä (8) ? Kuvitteliko hän, ettei jäädä kiinni? Mistä kaikesta muusta krp:ssä on kuviteltu, ettei jäädä kiinni?
Nyt Aarnion puolustus pitää kuulustelijaa esteellisenä läheisen suhteen takia ja horjuuttaa kaikin tavoin Malmin naisen kuulustelukertomusten uskottavuutta.
Ei muuten ole erityisen vaikeaa.
Käräjäoikeuden puheenjohtaja Sirkka Jäntti päätti perjantain istunnon yleisölle osoitettuihin sanoihin: "Tervetuloa taas paikalle tiistaina katsomaan mitä täällä silloin tapahtuu".
Tullaan kyllä.
Ja ensi viikolla alkaa epri-oikeudenkäyntikin. Sekään ei anna krp:stä kovin ammattimaista kuvaa. Lukekaa linkistä kommentti.
Lisää Aarniosta ja muista ajankohtaisista rikosaiheista viikon Vinkkimiehissä