Länsi on antanut Ukrainalle tukensa Venäjän hyökättyä maahan. Sodan osapuoleksi joutumista vältetään viimeiseen asti.
Venäjä iski eilen sunnuntaina sotilastukikohtaan lähellä sotilasliitto Natoon ja EU:hun kuuluvan Puolan rajaa. Paikallisviranomaisen mukaan ilmaiskuissa kuoli yhteensä 35 ihmistä ja haavoittui yli 130.
Iskut nähtiin pelotteena lännelle ja Natolle. Toistaiseksi lännen tuki Ukrainalle on ollut taloudellista, aseellista ja moraalista.
– Nato ei tietenkään halua minkäänlaista eskalaatiota. Näissä iskuissa ollaan jo todella lähellä Puolan rajaa, ja Puola on Nato-maa, MTV:n kansainvälisen politiikan asiantuntija Risto E.J. Penttilä kommentoi MTV Uutiset Liven lähetyksessä.
Nato ei halua osapuoleksi
Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyin mukaan on vain ajan kysymys, milloin venäläiset ohjukset osuvat Naton alueelle. Zelenskyi vaatii edelleen Natoa perustamaan lentokieltoalueen Ukrainan ylle.
Naton pääsihteeri Jens Stoltenberg näkee, että lentokieltoalueen perustaminen johtaisi sotaan Naton ja Venäjän välillä.
Venäjä teki sunnuntaina ilmaiskun Javorivin sotilatukikohtaan aivan Nato-maa Puolan rajan tuntumassa.
Se, ettei Nato halua sodan osapuoleksi, on Penttilän mukaan päivänselvää. Mitään vaihtoehtoa ei voida kuitenkaan sulkea kokonaan pois.
– Voi tietysti tapahtua jotain sellaista, joka vetäisi Naton mukaan sotaan. Mutta kyllä kaikissa Naton ja Yhdysvaltojen lausunnoissa on ollut selvää, että Nato ei halua tulla suoraksi osapuoleksi.
Kaksi vaihtoehtoa
Mitä se jokin voisi olla, joka vetäisi Naton mukaan sotaan? Penttilän mukaan syynä voisi olla Venäjän vahinko.
– Eli jos amerikkalaisia joukkoja kuolee tai puolalaisia lentokoneita pudotetaan.
Toinen vaihtoehto olisi, jos Venäjä laajentaisi sotaa Ukrainan rajojen ulkopuolelle.
– Silloin Nato tietenkin reagoisi.
Pitäisikö Suomen hakea Nato-jäsenyyttä välittömästi, ja mikä on Kiinan rooli Ukrainan sodassa? Kuuntele koko haastattelu artikkelin videolta.