Suomalaisasiantuntijan mukaan Venäjä tuskin tekee tahallista ohjusiskua Nato-alueelle sen eskalaatioriskin vuoksi, mutta iskut eivät ole poissuljettuja pelkästään inhimillisten virheiden takia.
MTV Uutiset seuraa Ukrainan tapahtumia hetki hetkeltä.
Löydät tuoreimmat uutiset uutispalvelustamme sekä MTV Katsomosta joka päivä.
Ukrainan sodan uhreja voi auttaa monin tavoin. Tästä artikkelista löydät ajantasaista tietoa auttamisesta.
Ukrainan tilanne aiheuttaa monenlaisia tunteita. Tästä artikkelista löydät tietoja siihen, miten hakea apua itselle tai läheisellesi.
Venäjä on viikonlopun aikana laajentanut hyökkäystään Ukrainan länsiosiin. Lauantain ja sunnuntain välisenä yönä Venäjä teki ohjusiskun sotilastukikohtaan lähelle Puolan rajaa Javoriviin.
Iskussa kuoli ainakin 35 ihmistä ja yli 130 haavoittui.
Lue lisää: Sota-asiantuntija: Venäjän isku Ukrainan armeijan koulutuskeskukseen voi olla vastaus lännen antamaan aseapuun
Iskuja länteen?
Sotilastukikohta on toiminut niin sanottujen IPSC-joukkojen koulutuskeskuksena. IPSC perustettiin vuonna 2007 kouluttamaan Ukrainan joukkoja erityisesti rauhanturvatoimintaan.
Siellä pidettiin myös sotilasliitto Naton jäsenmaiden kanssa yhteisiä harjoituksia.
Venäläisjoukkojen viikonloppuinen isku on herättänyt kysymyksen siitä, voisiko Venäjä tehdä jatkossa iskuja EU- ja Nato-alueille.
Esimerkiksi Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyin mukaan on vain ajan kysymys, milloin venäläiset ohjukset osuvat myös Nato-maiden rajojen sisäpuolelle.
Ison-Britannian terveysministerin Sajid Javidin mukaan isku voi olla mahdollinen, vaikkakin se on epätodennäköistä.
– Se (ohjusisku Nato-alueelle) ei ole mahdoton, mutta mielestäni se on tässä vaiheessa silti hyvin epätodennäköistä, Javid kommentoi BBC:llä.
Javid muistuttaa, että länsimaat ovat tehneet Venäjälle hyvin selväksi, että esimerkiksi juuri ohjusisku olisi selvä sotatoimi Natoa vastaan, ja länsimaat myös vastaisivat iskuun.
Lue myös: "Olette kovia poikia" – Ukrainan presidentti liikuttui tavatessaan haavoittuneita sotilaita salatussa sijainnissa
Ohjusisku lähelle Puolan rajaa oli selvä viesti Natolle
Puolustusvoimien Pääesikunnan entisen tiedustelupäällikkö, kenraalimajuri evp Pekka Toverin mukaan Venäjän isku sotilastukikohtaan oli "selvästi viestin antamista Natolle".
– Nyt iskettiin näin voimakkaasti, koska Venäjän iskut, joita on tapahtunut vähän yli viikon aikana, ovat olleet pienimuotoisempia eri kohteisiin.
– Nyt keskitetään voimaa näin paljon tällaiseen kohteeseen ja se on selvä viesti Natolle, että älkää lähettäkö sotilaallista apua Ukrainalle.
Mutta mikä on suomalaisasiantuntijan arvio: Voisiko Venäjä todella iskeä ohjuksillaan Nato-maihin?
Toverin mukaan isku on mahdollinen jo ihan teknisistä ja tahattomistakin syistä.
– Koko ajan käytetään pitkän kantaman asejärjestelmiä pidemmillä etäisyyksillä ja tehdään ilmahyökkäyksiä, Toveri listaa Uutisaamun haastattelussa.
– Volyymin kasvaessa ja mitä lähemmäs tullaan Naton rajaa, ihan teknisestä virheestä voi johtua, että ohjus lentää väärälle puolelle, Toveri pohtii.
Lue myös: Mariupolin järkyttävän uutiskuvan raskaana ollut nainen ja lapsi kuolivat – kaupunkia piiritetään edelleen
Osallistuuko Nato sotaan, jos Venäjälle käykin vahinko?
Uutisaamussa tänään vieraillut Toveri ei kuitenkaan usko, että Venäjä iskisi tietoisesti Naton puolelle, koska se tarkoittaisi sodanjulistusta. Kyseinen skenaario johtaisi vähintään suursotaan Euroopassa tai pahimmassa tapauksessa kolmanteen maailmansotaan.
Yksittäinen ohjusisku ei Toverin mukaan sellaisenaan välttämättä saisi Natoa puuttumaan Venäjän helmikuussa aloittamaan hyökkäykseen sotilaallisesti. Etenkin, jos kyse olisi nimenomaan vahinkolaukauksesta.
– Kyllä Natossakin ymmärretään, että tällaista voi tapahtua, Toveri toteaa viitaten vahinkolaukaukseen.
Lue myös: Paavilta poikkeuksellinen ärähdys ja viesti Putinille: "Lopeta tämä joukkomurha!"
On kuitenkin selvää, että jos Venäjän mahdollinen ohjusisku osuisi esimerkiksi asutusalueelle ja aiheuttaisi siviiliuhreja, paine Natossa kasvaisi.
– Se muuttaisi varmasti äänenpainoa merkittävästi, ja tehtäisiin sotilaallisia toimenpiteitä, jotta raja-alueita voitaisiin suojata entistäkin tehokkaammin.
– Mutta ei se välttämättä vielä sotaan johtaisi, Toveri pohtii.
9:37