Mitä Putin ajattelee Suomesta? – Kokenut brittitoimittaja: "Suomella on syytä olla hermostunut – Putin petkuttaa ja valehtelee"

Yllä olevalla videolla nähdään presidenttien tunnelmia Putinin vierailulta Kultarannassa vuonna 2016.

MTV Uutiset kävi läpi Putinin viime vuosina pitämiä puheita ja lausuntoja, jotka koskevat Suomea tai Suomen ja Venäjän suhteita. 

Viimeisimmät suorat terveiset Suomi sai Putinilta joulukuussa 100-vuotisjuhlallisuuksien jälkeen vuodenvaihteessa. Uudenvuoden toivotusten lisäksi Suomen presidentti Sauli Niinistö ja Venäjän presidentti Vladimir Putin keskustelivat puhelimitse ajankohtaisista kansainvälisistä asioista, kuten Pohjois-Koreasta ja Ukrainan konfliktista.

Suomen aloitteesta käydyssä keskustelussa käsiteltiin myös Suomen ja Venäjän kahdenvälisiä suhteita sekä ympäristöyhteistyötä, mukaan lukien arktisen alueen suojelemiseksi tehtävä yhteistyö.

Presidentti Putin onnitteli toistamiseen Suomen itsenäisyyden juhlavuodesta.

Onnitteluviesti juhlavuoden kunniaksi

Joulukuun alkupuolella presidentti Putin oli jo lähettänyt Suomelle onnitteluviestin, jossa hän kiitteli Suomen ja Venäjän hyviä suhteita.

– Kuluneen vuosisadan aikana Suomen ja Venäjän välisissä suhteissa on ollut ylä- ja alamäkiä, ja joitakin haastavia ajanjaksoja. Tästäkin huolimatta maamme ovat onnistuneet rakentamaan todella ystävälliset naapuruussuhteet, Putinin viestissä sanottiin.

Rento Putin vilkutteli suomalaisille

Kasvotusten presidentit tapasivat viimeksi kesällä, kun Putin saapui Suomeen.

Heinäkuussa Punkaharjun hotellilla pidetyssä tiedotustilaisuudessa kuultiin poliittisen puheen lisäksi myös lempeämpiä äänenpainoja Putinin kiittäessä suomalaisia isäntiään ja suomalaisia yleensä.

– Haluaisin kiittää suomalaisia isäntiä vieraanvaraisuudesta ja hyvästä vastaanotosta, ja haluaisin kiittää myös suomalaisia siitä ystävällisestä vastaanotosta, jota saimme todeta, kun ajoimme tänne Punkaharjun hotelliin, Putin totesi.

Putin kertoo monien vilkuttaneen heille ystävällisesti ajomatkan aikana.

– En voi tervehtiä heitä kaikkia henkilökohtaisesti, mutta käytän hyväkseni tätä tilaisuutta joukkotiedotusvälineiden kautta, haluaisin heille kaikille myös lähettää terveiset, Putin totesi vilkuttaen hymyillen.

Putin myhäili Niinistön puheen aikana

Niinistön ja Putinin yhteinen tiedotustilaisuus sujui varsin yksimielisissä merkeissä. Yksi selkeä kantaero kuitenkin löytyi, kun Putinilta kysyttiin kantaa Yhdysvaltojen suunnittelemiin uusiin Venäjä-pakotteisiin.

Putinin mielestä Yhdysvaltojen kaavailemia sanktioita ei voida hyväksyä, sillä hänen mukaansa siinä kansallista lainsäädäntöä pyritään soveltamaan maailmanlaajuisesti. Tämä rikkoo hänen mukaansa kansainvälistä oikeutta.

Niinistö totesi, ettei ole aivan samaa mieltä siitä, että kyse olisi sanktioiden asettamisesta tai USA:n lakien noudattamisesta.

Niinistö totesi myös, ettei näe Suomen yhteistyötä niin EU:n, Yhdysvaltojen kuin Venäjän välillä tasapainoiluna. Hänen mukaansa suhteita rakennetaan eri suuntiin, ja ymmärrys eri maiden välillä olisi tarpeen myös maailmanlaajuisesti, mitä Putin kuunteli myhäillen.

Kiilaa suhteisiin?

MTV:n ulkomaantoimittajan Mirja Sipinen kirjoitti tuolloin kommentissaan, että "Fakta on, että juhlapuheista huolimatta Suomen ja Venäjän välit eivät ole normaalilla hyvällä tasolla, eikä sitä asiaa mikään oopperailta voi hämärtää. Syynä tähän on tietenkin Ukraina.

(...)

Tällaisessa nykymaailmassa Suomella onkin tavallaan aika hyvät Venäjä-suhteet, mutta se johtuu lähinnä vertauskohdista: Monilla mailla välit ovat nykyään paljon heikommatkin."

Suomen entisen Moskovan-suurlähettilään Hannu Himasen mielestä Venäjän presidentti Vladimir Putin löi tiedotustilaisuudessa jälleen kiilaa EU:n sekä Suomen ja Ruotsin välille.

"Hän petkuttaa ja valehtelee"

Virallisten tervehdysten ja tiedotustilaisuuksien antama kuva Venäjän ajatuksista Suomea kohtaan on melko myötämielinen. Tunnetun tutkivan toimittajan mukaan Venäjällä on koko ajan käynnissä Suomeen kohdistuvia operaatioita.

Toimittaja Luke Hardingin mukaan Suomella on syytä olla hermostunut Venäjän naapurissa.

– Suomella on totta kai syytä olla hermostunut. Se tapa, jolla presidentti Vladimir Putin katsoo maatanne, on KGB:n vakoilijan tapa. Putin ei usko demokraattisiin mielipiteisiin, ihmisoikeuksiin tai instituutioihin. Hän petkuttaa ja valehtelee, Harding sanoi lokakuussa antamassaan haastattelussa.

– Totuudella ei ole hänelle merkitystä. Vain sillä on merkitystä, mikä ihmiset voidaan saada uskomaan totuutena. Ja hän johtaa naapurimaatanne.

Euroopan tunnetuimpiin tutkiviin toimittajiin kuuluva Harding toimi Venäjällä brittilehti Guardianin kirjeenvaihtajana vuoteen 2011 saakka, jolloin häntä ei enää päästetty palaamaan maahan.

Venäjää kiinnostaa Suomessa kaikki

Harding tekee näkemyksensä selväksi myös suomalaisille lukijoille kirjoittamassaan esipuheessa.

– Venäjä pitää Suomea osana lähiulkomaitaan, vaikutuspiiriään. Sillä on veto-oikeus Suomen geopoliittisiin ja sotilaallisiin päätöksiin varsinkin Natoa koskevan kiistanalaisen kysymyksen suhteen.

Hardingista on täysin selvää, että Venäjällä on jatkuvasti käynnissä Suomeen kohdistuvia kybervakoiluoperaatioita.

– Venäjä on kiinnostunut kaikesta, mitä te teette, erityisesti jos se koskee Natoa tai Euroopan unionia. Venäjälle kummatkin yhteisöt ovat yksiselitteisesti vihollisia, hän sanoo.

Hardingin maalamaa kuva Venäjästä on synkkä: aggressiivinen valtio, jossa ylintä valtaa käyttää "pieni, huumorintajuton mies, joka oli joskus KGB:n agentti". Valtio, jossa hallitusta kritisoivilla on ollut omituinen tapa kuolla.

"Arvostamme Suomen puolueettomuutta"

Vuoden 2016 Kultarannassa järjestetyllä vierailulla Suomen ja Venäjän välille syntyi sanailua sekä Itämeren tilanteesta että Natosta.

Presidentti Niinistö aloitti presidenttien yhteisen tiedotustilaisuuden puheellaan, jossa hän esitti huolensa Itämeren tilanteesta. Alueen maiden tulisi sopia, ettei alueella lennetä ilman transpondereita.

Putin vastasi omassa osuudessaan Niinistön huoleen muistuttamalla, että myös Nato-maiden lentokoneet lentävät Itämeren alueella ilman transpondereita.

Putin sanoi Venäjän hyväksyvän Niinistön ehdotuksen ja ottavansa sen esille Naton kanssa.

Putin sanoi myös Venäjän kunnioittavan Suomen valintaa Nato-asiassa.

– On suomalaisten valinta, miten maata puolustetaan. Arvostamme Suomen puolueettomuutta, Putin vakuutti tuolloin.

Tapaamisessa tuli keskustelua myös asiakirjasta, jonka Putin lupasi lähettää Suomeen. Iltalehden mukaan marraskuussa Putin lähetti presidentti Sauli Niinistölle otteen Neuvostoliiton johtajan Josif Stalinin puheesta vuodelta 1940. Stalin selittää siinä talvisodan syitä ja seurauksia.

Niinistöltä sujuvaa venäjää, Putinilta "kiitos"

Joulukuussa 2015 Suomi mainittiin Putinin vuotuisessa puheessa Moskovassa. Pääpaino maraton-mittoihin venyneessä tilaisuudessa oli toki maan talousasioissa, mutta niihin liittyen Putin sivusi myös Suomea.

Putinin mielestä Fennovoima on esimerkki siitä, että Suomi vastusti EU:n pakotelinjaa ja teki sopimuksen Rosatomin kanssa Venäjä-pakotteista huolimatta.

Saman vuoden kesäkuussa Niinistö tapasi Putinin Moskovan tuntumassa Novo-Ogarjovossa. Perinteisissä alun tervetulotoivotuksissa Putin toivotti Niinistön tervetulleeksi. Niinistö vastasi sujuvalla venäjällä olevansa myös erittäin ilahtunut Putinin tapaamisesta.

Hymyilevä Putin vastasi puolestaan Niinistölle suomeksi "kiitos". Kyseessä ei ole suinkaan ensimmäinen kerta, kun presidentit esittelevät toisilleen kielitaitoaan.

"En kuvittele olevani suuri rauhanvälittäjä"

Presidentit tapasivat myös vuonna 2014 Sotshissa. Paikalla ollut MTV Uutisten toimittaja Petri Saraste kertoi, että tilaisuuden alussa presidentit keskustelivat talousyhteistyöstä, maiden välisistä hyvistä suhteista sekä Ukrainan kriisin vaikutuksista kauppaan.

Putin korosti omassa puheenvuorossaan Suomen ja Venäjän hyviä suhteita ja pitkiä perinteitä. Putinin mukaan viime aikoina on tapahtunut Suomen ja Venäjän taloussuhteita heikentäneitä asioita.   

Ukrainan kriisi oli tapaamisen taustalla muutenkin, vaikka presidentti Niinistö toppuuttelikin jo etukäteen odotuksia rauhanvälittämisestä.

– En kuvittele olevani suuri rauhanvälittäjä. Pidän tärkeänä avoimen keskusteluyhteyden luomista. Yhtään rauhaa ei ole tehty puhelimen välityksellä, eikä tätäkään kriisiä niin ratkaista, Niinistö sanoi Ylen mukaan päivää ennen matkaa.

"Sopimattomia sanoja"

Niinistö puhui Putinille venäjää muun muassa Kultarannassa kesällä 2013. Silloin hän toivotti Putinin tervetulleeksi Suomeen venäjäksi. Putin totesi tuolloin osaavansa valitettavasti suomeksi vain "sopimattomia" sanoja.  

Vierailun aikana Putin kiitteli Turun ja Pietarin välisiä suhteita sekä Venäjän ja Suomen välisiä kauppasopimuksia. Hän kertoi toivovansa, että puheet synnyttävät myös muita yhteistyöaloja etenkin rajan lähellä sijaitsevilla alueilla.

Kansainvälisesti kohahduttaneita lausuntoja

Aiemmin saman vuoden keväällä Putinin entisen avustajan kommentit herättivät ihmetystä. Svenska Dagbladet -lehden haastatteleman Andrei Illarionovin mukaan länsimaat eivät ole ymmärtäneet Venäjän johtajan ajattelua.

Illarionovin mukaan myös Baltian maat ja Suomi ovat Putinille Venäjän etupiiriä. 

Muutama viikko ennen tätä, maaliskuun 15. päivä 2013 Putinin talvisotaa koskevat sanat hätkähdyttivät jopa kansainvälisesti.

Putinin mukaan Josif Stalin aloitti talvisodan korjatakseen vuoden 1917 rajavirheet. Putinin eilisistä sanoista sotahistorioitsijoiden kanssa uutisoi uutistoimisto AP.

Putinin mukaan Suomen ja Neuvostoliiton raja linjattiin väärin bolsevikkien vallankumouksen jälkeen vuonna 1917.

Aleksanteri-instituutin tutkimusjohtaja Markku Kangaspuron mukaan Putinin lausunto talvisodasta osoittaa, ettei hänen tarvitse enää silotella menneen valtion mainetta.