Pääministeriyden menettäminen sulki ovia Sanna Marinilta, arvioi yliopistotutkija.
Sanna Marinin mukaan hän voisi nykyisessä tehtävässään Tony Blair-instituutissa palvella äänestäjiään jopa paremmin kuin jos hän olisi jäänyt kansanedustajaksi tänne. Enemmistö suomalaisista on tästä eri mieltä.
Tämä ilmenee HS:n kyselystä, jossa 54 prosenttia oli eri mieltä Sanna Marinin kanssa.
Vaikka SDP:n kannatus nousi viime eduskuntavaaleissa, Sanna Marin ei voittanut vaaleja eikä hänestä tullut pääministeriä. Yliopistotutkija Emilia Palosen mukaan tämä sulki Marinilta joitakin ovia Euroopassa.
– Ehkä hän siksi lähti EU:n ulkopuolisesta maasta tulevan Tony Blairin kelkkaan, hän arvioi.
Palosen mukaan Marin kuitenkin varmasti itse kokee, että pystyy palvelemaan äänestäjiään myös ulkomailta. Sosiaalisen median tutkija Essi Pöyry kuitenkin toteaa, että koska kyseessä ei ole julkinen virka, hyödyt voivat jäädä epäsuoriksi.
– Toisaalta voi ajatella, että ainahan se on Suomelle hyvä, kun osaavia ihmisiä lähtee ulkomaille. Ei se missään tapauksessa huono asia ole, mutta suorat hyödyt voi olla vaikeaa todentaa, Pöyry kertoo.
Sanna Marin on Pöyryn mukaan ollut poikkeuksellisen tunnettu kansainvälisesti.
– Hänellä on aivan erityinen maine. Häntähän ajatellaan jopa julkkiksena, että hän ei ole enää vain poliitikko vaan hän on jotain muutakin.
Julkisuus politiikassa
Palosen mukaan sosiaalisen median ja julkisuuskuvan korostamisen myötä viihdemaailmasta tuttu julkisuus on valunut politiikan puolelle. Hän ei näe tämän olevan kuitenkaan täysin uusi ilmiö, sillä esimerkiksi Yhdysvaltain Kennedyt olivat samalla tavalla julkkiksia.
– Joistakin poliitikoista vain tulee sellaisia pop-tähtiä, ja sitä tarvitaan senkin takia, ettei meillä olisi eriytynyt poliittinen eliitti. Mutta ongelmaksi voi nousta, kuinka siinä tilanteessa pidetään yhteyttä kansaan, jos olet vaikka bilettämässä julkkisten kanssa.
Palosen mielestä poliitikon julkisuudessa on se hyvä puoli, että se voi auttaa äänestäjiä samaistumaan poliitikkoihin. Toisaalta Sanna Marinin tapauksessa hänellä on sekä vahva fanikannatus, että myös koko liuta vihaajia Suomessa.
– Tämä on ulkomailta käsin katsottuna aika yllättävää, mutta koska Suomessa näin on niin tavallaan ei ole mikään ihme, että Sanna Marin päätti lähteä Suomesta pois, Palonen toteaa.
Myös Pöyry näkee somejulkisuuden olevan kaksiteräinen miekka.
– Tarvitaan julkisuutta ja tiettyjä mielikuvia, mutta samalla halutaan kontrolloida sitä, että se ei ole negatiivista tai itselle haitallista. Se on hankalaa, mutta varmasti politiikassa tulevaisuuttakin.
Korostuuko ulkonäkö?
Sanna Marin on esiintynyt muun muassa Time- ja Vogue-lehtien kannessa. Tämä ja Marinin ulosanti somessa on herättänyt keskustelua ulkonäön merkityksestä politiikassa.
Pöyryn mukaan Marinin noustessa pääministeriksi julkisuudessa oli hetken aikaa tilanne, jolloin kaikkien hallituspuolueiden johdossa oli naisia, ja suurin osa vielä alle 40-vuotiaita.
– Kuvakavalkadi mediassa ja somessa oli erilainen, kuin mihin oltiin totuttu. Väitän, että Marinin esiintyminen lehtien kansissa sai sytykkeen siitä, että profiili on hyvin erityyppinen.
– Olisihan se harmi, jos vain kauniit ihmiset pärjäisivät politiikassa. Luulen että jossain kohtaa tulee se saturaatiopiste, että ei enää halutakaan ulkonäkökeskeistä politiikaa, vaan keskitytään sanomaan ja siihen, mitä halutaan edistää politiikassa, Palonen toteaa.
Tutkijat uskovat Marinin voivan vielä hyvinkin palata kotimaan politiikkaan.
– Kyllähän Alexander Stubbkin on palannut nyt kotimaan politiikkaan, ja hänestäkin ajateltiin, ettei hän pysty enää pärjäämään. Ehkä Sanna Marinkin palaa, Palonen arvioi.
Katso yliopistotutkijoiden koko haastattelu jutun videolta.