Mitä tapahtui yli 30 raadellulle lampaalle Kalajoella? Kaikki kuolivat, mutta yhtäkään ei syöty – "Vielä ennen kolmea yöllä tuli lammas verissä päin"

76 lampaan joukko oli joutunut hyökkäyksen kohteeksi Kalajoella lauantain vastaisena yönä. Tapaus selvisi lauantaina, kun paikallinen kalastaja ihmetteli uimaan lähtenyt lammasta. Tapauksesta kertoi aiemmin muunmuassa Keskipohjanmaa-lehti.

Lampaiden omistaja Lasse Heikkilä sai pian tiedon karanneista lampaista. Heikkilä oli kuitenkin lomamatkalla, joten joutui lähettämään lomittajan paikalle. Tieto kantautui myös lampaita Heikkilän isän ja lammasyrittäjä aiemmin toimineen Timo Heikkilän korviin. Hän hälytti paikalle petoyhdyshenkilön.

Timo Heikkilä pääsi itse lampaiden luokse kuuden jälkeen illalla. 

– Menin pojan laitumelle, jonka tunnen hyvin, kun olen itse hoitanut sitä kymmenen vuotta. Sieltä alkoi löytyä raatoja, Heikkilä kertoo.

Heikkilä alkoi kerätä lampaita aitaukseen. Hän jatkoi keräämistä yömyöhään, kunnes pimeys ja ukkonen alkoivat häiritä työtä liikaa.

– Kävin syömässä ja tulin päivystämään. Vähän ennen kolmea tuli vielä yksi lammas verissä päin.

Ei ainuttakaan syötyä

Heikkilä kertoo, että paikalta löytyi seitsemän kuollutta lammasta. 24 lammasta oli kuitenkin niin pahasti haavoittunut, että ne oli pakko lopettaa. Kaikkiaan 31 lammasta kuoli siis hyökkäyksen seurauksena. Heikkilä uskoo, että asialla ovat olleet sudet.

Paikan päällä lauantaina käynyt petoyhdyshenkilö Mika Ängeslevä vahvistaa, että hyökkäyksessä haavoittui ainakin 31 lammasta. Seitsemän lammasta on kateissa ja niitä etsitään yhä.

Ängeslevä on käynyt katsomassa muun muassa alueelta löytyneitä jälkiä. Hänen mukaansa kyseessä on ollut kaksi koiraeläintä.

– Varmalla ei voi sanoa, mutta oletus on, että ne olisivat susia, Ängeslevä sanoo.

Vaikka yli 30:tä lammasta oli haavoitettu, ainuttakaan ei oltu Ängesläven mukaan syöty. Alueelta on myös saatu ulostenäyte, joka on lähetetty Riistakeskukseen DNA-testausta varten, Ängeläve kertoo. 

Jos kyseessä ovat sudet, nille voitaisiin hakea karkoitusta. Ängesläven mukaan tämä ei ole kuitenkaan aina toimivat ratkaisu. Alueella on nimittäin paljon muitakin lampaiden laidunmaita.

– Siinä on vaarana se, että siiräämme ne toiseen lammasaitaukseen.