Koronaepidemia on heikentänyt vauvaperheiden jaksamista, kertoo Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen kyselytutkimus. Pienten lasten vanhempien uupumus ja hätä näkyvät myös tukipalveluissa.
Korona-aika on ollut iso koettelemus pienten lasten vanhemmille. Noin kolmannes THL:n kyselyyn vastanneista 3–6 kuukauden ikäisten vauvojen vanhemmista ilmoitti olevansa uupunut.
Epidemia on lisännyt myös yksinäisyyttä: Puolet äideistä ja joka viides toisista vanhemmista kertoi yksinäisyyden tunteen lisääntyneen epidemian aikana. Yhteydenpito isovanhempiin oli vähentynyt vajaalla puolella vanhemmista ja yhteydenpito ystäviin noin kahdella kolmesta vanhemmista.
Lue myös: Koronaepidemian rasitus on heikentänyt vauvaperheiden jaksamista – kysely: Jopa puolet äideistä kertoo lisääntyneestä yksinäisyydestä
"Mitä tehdä itkevän vauvan kanssa?"
Ensi- ja turvakotien liitossakin vauvaperheiden ahdinko on huomattu. Liiton pääsihteeri Riitta Särkelä kertoo saaneensa vanhemmilta lukuisia viestejä, joissa he ovat ilmaisseet huolensa omasta jaksamisestaan.
– Kun vanhempi on stressaantunut, hän ei tiedä, mitä tehdä itkevän vauvan kanssa. Se vaikuttaa myös vauvaan, ja hän reagoi siihen. Totta kai korona-aika on aiheuttanut myös taloudellista hätää ja toimeentulovaikeuksia, Särkelä listaa.
Särkelä tähdentää, että väsymys on luonteva osa pienen vauvaperheen arkea. Mutta nyt väsymys on näyttäytynyt toisella tavalla.
– Kun korona-aikana kontaktit läheisiin ystäviin ovat puuttuneet ja vanhemmat ovat jääneet ilman isovanhempien tärkeää tukea, pinna on kiristynyt ja joissain tapauksissa myös väkivallan uhka on lisääntynyt.
Ongelmia uhkaa jäädä piiloon
Odotus- ja vauva-aika ovat herkkää aikaa tuleville äideille ja isille normaalistikin, saati jos aikaa varjostaa niin pelottava asia kuin korona, Särkelä toteaa.
– Korona-aikana myös neuvolapalvelut ovat toimineet normaalia heikommin, eikä neuvoja ole ollut helppo saada. Toisaalta myöskään esimerkiksi päihteisiin ja mielenterveysongelmiin liittyviä riskitilanteita ei ole siksi välttämättä tunnistettu ajoissa. Meidän iso huolemme on, että ongelmia jää piiloon.
Särkelän mukaan apua haetaan usein muutoinkin liian myöhään.
– Suomessa on hyvin vahva pärjäämisen eetos. Halutaan sinnitellä ja pärjätä mahdollisimman pitkään yksin periaatteella, että kun muutkin pärjäävät, miksen minäkin pärjäisi. Helposti avun hakemista pidetään edelleen häpeällisenä tai leimaavana asiana. Siitä päästään toivottavasti eroon.
Lue myös: Suomessa koronavuosi poikkesi monista muistamaista: Nyt tulee vauvoja
"Kunnat säästävät väärässä kohdassa"
Kunnissa säästetään Särkelän mielestä välillä väärässä kohdassa, kun perheiden avuntarvetta ei oteta vakavasti.
– Joissain tilanteissa vauvaperhe tarvitsisi todella vahvan ympärivuorokautisen avun ja esimerkiksi ensikodin tuen, jotta vältyttäisiin isommilta vaikeuksilta. Helposti ajatellaan, että se on kallista, eikä niin, että se olisikin investointi.
– Jos vauva joudutaan ottamaan huostaan tuen puutteen takia, se maksaa 18 ikävuoteen asti 1–1,6 miljoonaa euroa sijoituspaikan mukaan.
Tuhat ensimmäistä elinpäivää ovat tärkeimmät
Särkelä muistuttaa, että vauvan ensimmäiset tuhat elinpäivää ovat hyvin tärkeitä hänen kehityksensä kannalta.
– Kehitys tapahtuu tässä vaiheessa kaikilla osa-alueilla todella vahvasti, myös aivoissa. Jos vauva jää tuolloin puutteelliselle hoivalle tai vuorovaikutukselle tai tulee laiminlyödyksi, tai jos perheessä on hirveä stressitilanne, se voi vaikuttaa vauvaan koko hänen elinaikansa ajan. Tutkimusten mukaan se voi näkyä esimerkiksi suurempana sairastavuutena, mielenterveysongelmia ja heikompana koulutustasona.
– Meidän viestimme Ensi- ja turvakotien liitossa on, että tukea on annettava mahdollisimman varhain, jokaisen kannattaa lähteä itse liikkeelle ja päättäjien oltava viisaita.
Ensi- ja turvakotien liitosta saavat apua paitsi vauvojen vanhemmat, myös päihdeongelmaiset vauvaperheet, perhe- ja lähisuhdeväkivaltaa kokeneet vanhemmat ja lapset sekä erotilanteissa olevat pariskunnat. Avuntarve on Särkelän mukaan lisääntynyt korona-aikana kaikissa ryhmissä selvästi.
– Onneksi apua on haettu, mutta kertoo se myös kasvaneesta avuntarpeesta.
Ensi- ja turvakotien liiton pääsihteerin vinkit uupuneelle vanhemmalleÄlä jää yksin: – Käytä hyväksi läheisten ihmisten, luottohenkilöiden, ystävien ja isovanhempein apu. Kerro huolesi aikailematta: – Neuvoja ja keskusteluapua saa muun muassa Ensi- ja turvakotien liiton chat-palvelusta. Hyödynnä neuvolapalvelut ja muut julkiset palvelut: – Neuvolatädit ovat tosi tärkeitä ihmisiä, ja tiukemmassa tilanteessa auttaa lastensuojelu. Rytmitä arki oikein: – Arjen rytmi on tosi tärkeä. Muista nukkua ja muista syödä. Kenenkään ei tarvitse olla täydellinen: – Riittävän hyvä äiti tai isä riittää oikein hyvin. Ota omaa aikaa: – Vauvakin hyötyy siitä, että vanhemmat ottavat välillä aikaa myös itselleen. Pidä huolta parisuhteesta: – Jos elää parisuhteessa, vanhempien suhde on vauvan koti, siitä kannattaa pitää huolta. |