Asiantuntijan mukaan Suomessa ei tajuta, kuinka vähällä täällä on pandemiasta selvitty toistaiseksi.
Ensimmäiset koronapandemian aikana alkunsa saaneet vauvat syntyivät loppuvuodesta. Lukumääristä ei ehkä voi tehdä pitkälle meneviä päätelmiä, mutta kiinnostavia muutokset ovat silti. Suomessa syntyi joulukuussa 2020 ja tammikuussa 2021 Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan yhteensä 7 645 lasta, mikä on 159 lasta enemmän kuin samana ajanjaksona vuotta aiemmin.
Espanjassa ja Ranskassa lapsenteko romahti viime kevään koronasulun aikana. Myös esimerkiksi Italiassa, Yhdysvalloissa, Britanniassa, Kiinassa, Singaporessa ja Taiwanissa viime vuoden syntyvyysluvut ovat olleet aiempaa selvästi matalampia – joskin pandemia ehti vaikuttaa, hieman maasta riippuen, vasta aivan loppuvuoteen.
8:17
Kuka kelpaa työelämään? Raskaussyrjintä on merkittävä ongelmaa edelleen Suomessa.
Tärkeimpiä syntyvyyttä laskevia tekijöitä pandemia-ajassa ovat työttömyys ja taloudellinen epävarmuus. Lisäksi sulkutila vaikeuttaa parinmuodostusta, hedelmöityshoitoja, adoptioprosesseja ja sijaissynnytyksiä. Italiassa syntyvyyden rajuun laskuun on liitetty myös avioitumisen lasku: maassa solmittiin viime vuonna 48 prosenttia vähemmän avioliittoja kuin edellisvuonna. On vaikea mennä edes naimisiin, jos on ulkonaliikkumiskielto.
Suomessa on pitkään odoteltu lastensaannin lykkäämisen purkautumista, eli sitä, että hedelmällisen ikänsä loppuvaiheessa olevat naiset päättäisivät yrittää ensimmäistä lastaan. Koronasulku voi monen mielestä olla siihen hyvä hetki – varsinkin kun se Suomessa oli viime keväänä hyvin maltillinen.
– Suomessa ei kyllä tajuta, miten vähällä me olemme pandemiasta toistaiseksi päässeet, sanoo Anna Rotkirch, tutkimusprofessori ja valtioneuvoston kanslian väestöpoliittisen selvityksen tekijä.
Toisaalta Rotkirch huomauttaa, että Norjassa syntyvyys jatkoi laskuaan, vaikka pandemianhallinta onnistui siellä jokseenkin yhtä hyvin kuin Suomessa. Ja erinomaisesti koronan ensimmäisestä aallosta selvinneessä Etelä-Koreassa kokonaishedelmällisyysluku laski viime vuonna 0,92:sta peräti 0,84:ään.
– Se, että syntyvyys Suomessa on nyt noussut, ei millään lailla hämmästytä väestötieteilijää, sanoo erikoistutkija Marika Jalovaara Turun yliopistosta.
– Se hämmästyttää, että siinä kesti niin kauan.
Sekä Jalovaaran että Rotkirchin mielestä Suomen syntyvyys kääntyi nousuun epidemiasta huolimatta eikä sen ansiosta. Taustalla on monia eri suuntiin vaikuttavia tekijöitä, joita on vaikea erottaa toisistaan.
– Olen mielelläni väärässä, mutta pandemian vaikutus syntyvyyteen on luultavasti negatiivinen, Jalovaara sanoo.
Suomessa avioituvuuden ja syntyvyyden suhde on erilainen kuin Etelä-Euroopassa
Avioliiton solmimisen vaikeus tuskin Suomessa vaikutti syntyvyyteen niin kuin Italiassa.
– Avoliittokulttuuri on meillä ihan normi, ja näin ei ole Italiassa, Rotkirch sanoo.
– Suomessa avioituvuus on laskenut mutta usein meillä mennään naimisiin sen esikoisen jälkeen.
Rotkirch sanookin pohtineensa, että Suomessa avioituvuuden ja syntyvyyden suhde menee eri päin kuin monissa perinteisissä yhteiskunnissa, joissa avioituvuus laskee ja sitä myöten syntyvyys laskee.
– Meillä on varmaan osittain päinvastoin: kun syntyvyys laskee, niin avioituvuus laskee.
Miksi sitten rajoituksettomassa Ruotsissa ei tehty koronakeväänä lapsia normaalitapaan?
Rotkirch epäilee, että pandemia ja vanhusten koronakuolemat vaikuttivat kuitenkin psykologisesti ruotsalaisiin.
– Jos yksi henkilö kuolee traumaattisesti hapenpuutteeseen ilman että omaiset edes tietävät siitä, moneenko ihmiseen se vaikuttaa? Keskimäärin vähintään kymmeneen. Jos mietit että haluanko nyt tehdä lapsen ja uskallanko mennä sairaaloihin synnyttämään. Kyllä se pelko ja huoli varsinkin tietyissä väestöryhmissä on Ruotsissa ollut selvästi isompi kuin Suomessa”, Rotkirch sanoo.
Syntyvyys on nyt vaa’ankielellä
Kokonaishedelmällisyysluku sahaa tutkijoiden mukaan tyypillisesti edes takaisin varsinkin ollessaan matala. Mikä merkitys koronaepidemialla on syntyvyyteen isommassa mittakaavassa?
– Mitä kauemmin kriisi kestää, sitä enemmän se vaikuttaa elämänkulkuihin. Ja ne ovat entistä herkempiä, kun lastensaanti tapahtuu myöhemmällä iällä, Jalovaara sanoo ja selittää:
– Jos lastensaannista haaveileva on 28-vuotias ja tulee parin vuoden kriisi, se on eri asia kuin jos on 38 ja pari vuotta menee ohi.
Rotkirchin mukaan nyt on kaksi isoa kysymystä: Uhkaako mahdollinen pitkittynyt talouskriisi syntyvyyden toipumista? (Varmaan uhkaa, hän sanoo). Ja kuinka korkeaksi kokonaishedelmällisyys nousee – 1,5:een, 1,6:een vai jopa 1,7:ään lapseen naista kohti? Viime vuonna lukema oli Suomessa 1,37.
Rotkirch painottaa viime kuussa valmistuneen väestöpoliittisen selvityksensä viestiä:
– Suomen syntyvyys on ihan oikeasti nyt vaa’ankielellä. Ei ole mitään yhtä taikasauvaa, mutta sitä pitäisi seurata ja siitä pitäisi puhua, ja vaikkapa perhevapaauudistuksen merkitystä ei voi aliarvioida, ei uudistuksena eikä yhteiskunnallisena signaalina.