Eriävät kasvatusnäkemykset aiheuttavat kitkaa perheisiin. Saako lasten nähden riidellä, entä mistä pitäisi keskustella jo ennen vauvan syntymää?
Lasten ja perheiden avuntarve on kasvanut Suomessa merkittävästi. Esimerkiksi Mannerheimin lastensuojeluliittoon eniten yhteydenottoja tuli ydinperheiltä.
MLL:n auttavien palveluiden asiantuntija Anna Weckströmin mukaan ydinperheiden vanhemmat ovat jo vuosia johtaneet yhteydenottotilastoa, mutta viime vuosina aikuisten väliset ristiriidat ovat yhteydenotoissa korostuneet.
– Eli perheen aikuisten välillä on eriäviä kasvatusnäkemyksiä tai epäoikeudenmukaisuuden kokemuksia vastuunjaosta, liittyi se sitten lastenhoitoon tai kotitöihin, lapsen asioista huolehtimiseen, Weckström kuvaa Huomenta Suomessa.
Lue myös: Saako vauvan vain "antaa huutaa"? Uniohjaaja muistuttaa: "Vauva ymmärtää itkun ja lohdutuksen yhteyden"
"Lähtökohtaisesti vanhemmat haluavat hyvää lapselleen"
Monissa perheissä hankausta aiheuttavat esimerkiksi eriävät kasvatusnäkemykset. Ne voivat liittyä rajoihin.
– Vanhempi kokee, että toinen on pehmompi, lepsumpi, tai jyrää omien toimintatapojen tai lapsille asetettujen rajojen yli. Se saattaa herkästi aiheuttaa jopa yksinjäämisen kokemusta, jos tuntuu, että toinen vanhempi ei arvosta [toisen vanhemman] näkemyksiä, Weckström kuvaa.
Pari- ja perhepsykoterapeutti Mia Montonen tunnistaa ongelman. Joissain perheissä ei esimerkiksi puhuta tarpeeksi. Jokainen myös tulee vanhemmaksi omien kokemustensa kautta. Oma lapsuus ja silloin koetut hoivaamisen kokemukset vaikuttavat arkeen.
– Lähtökohtaisesti vanhemmat haluavat hyvää lapselleen. Jos näistä asioista ei puhuta, halutaan vähän eri tavalla hyvää, Montonen kuvaa.
Oman lapsuuden toimintatapoja ei toki tarvitse toistaa.
– Olisi tosi tärkeää, että jo ennen kuin lapsi on edes maailmassa, vanhemmat keskustelisivat niistä, mitä omissa lapsuudenperheissä on ollut. Mitä haluaa sieltä tuoda mukanaan omaan vanhemmuuteensa, mitä ei? Weckström sanoo.
Lue myös: Miten yliväsynyt vauva nukutetaan? Vastaus voi yllättää – siirrä huomiosi unen sijaan tähän
"Ei sitä riitelyä tarvitse välttämättä kauheasti peitellä"
Montosen mukaan lapselle tärkeää on, että ympärillä on turvallisia aikuisia, jotka tulevat toimeen. Työnjaosta olisi tärkeää puhua, koska ulkopuolinen ei voi sanoa, mikä millekin perheelle toimii.
– Se, mitä itse näen usein tapahtuvan, on, että molemmat ovat aika kuormittuneita. Sitten molemmilla iskee sellainen [olo], että minun on paha olo, auta minua, Montonen kuvaa.
Työssäkäyvät vanhemmat kokevat kuormittuneisuutta ja riittämättömyyttä, mutta niin tekevät myös kotiin jäävät vanhemmat. Sanotaan, että lasten nähden ei saa riidellä.
– Ajattelen, että kaikki tunteethan kuuluvat ihmisen elämään ja myös perhe-elämään. Ei sitä riitelyä tarvitse välttämättä kauheasti peitellä. Tärkein on, miten se lapsen edessä myös sovitaan ja selitetään auki, mitä tässä juuri tapahtui, Weckström kuvaa.
Onko ydinperhe edelleen unelma, josta ei haluta erota? Saako toinen vanhempi olla "pehmo", toinen "tiukkis"? Miksi lasten edessä saa riidellä? Katso koko keskustelu yllä olevalta videolta.
Lue myös:
Pia sairastui masennukseen heti synnytyksen jälkeen – "Vauvan hoitaminen tuntui vastenmieliseltä"
Iida laski vauvavuoden kulut: yli 10 000 euroa – "Kyllä se on karu tosiasia"
Uupunut Kaisa huusi ja piti mykkäkoulua taaperolleen – "Päällä oli niin järkyttävä raivo"
Katso myös: Asiantuntijan keino oikaista lapsiperheen arkiruoanlaitossa – pakastealtaasta löytyy aarre
5:24