Mitä Venäjä tavoittelee Kiovan saartamisella? Suomalaisasiantuntijat vertaavat Ukrainan sotaa Tshetsheniaan: "Se olisi aivan kauheaa"

Venäjä on lisännyt voimaansa kohti Kiovaa. 

Maanpuolustuskorkeakoulun sotilasprofessori, everstiluutnantti Marko Palokankaan mukaan Ukrainalla on vielä kykyä puolustaa itseään. 

– Voimatasapaino on jokseenkin tasan. Ukraina pystyy puolustamaan vielä niin kauan, kunnes Venäjä lisää joukkojaan, Palokangas sanoi Uutisaamussa. 

Raskaita taisteluita ei ole käyty vielä Kiovassa, vaan kaupungin ulkopuolella. Kenraalimajuri evp. Pekka Toveri ei näe Venäjän menestyvän kaupunkitaistelussa, ainakaan ilman mittavia siviiliuhrien määrää. 

– Kiova on kuitenkin taajama-alue, ja taajama-aluetaistelu on aina haastavaa, koska siinä Venäjän mittava tuliylivoima ei pääse oikeuksiinsa. Taistelut käydään lyhyillä etäisyyksillä, Toveri sanoo. 

– Ellei sitten mennä tähän Groznyin taktiikkaan, jolla Venäjä valtasi aikanaan Tshetsheniassa Groznyin. Eli käytännössä koko kaupunki tuhottiin. Helsingin kokoinen kaupunki ammuttiin tuusan nuuskaksi, hän jatkaa. 

Venäläiset valtasivat Groznyin kaupungin kahdesti veristen sotien lopputuloksena, talvina 1995 ja 2000. Siviiliuhrien määrät olivat raskaita. 

– Sehän olisi aivan kauheaa. Groznyissa kuoli kymmeniä tuhansia ihmisiä – venäläisiä etupäässä, koska venäläinen väestö asui siellä kaupungin keskustassa, eivätkä kaikki paenneet pois, Toveri kertoo. 

– Onko Venäjällä nyt kykyä ja aikaa tehdä sitä? Vähän epäilen, Toveri sanoo. 

Myös Palokangas epäröi Groznyin taktiikan käyttämistä Ukrainassa. 

– Uskoisin Venäjän asevoimien omien kokemusten perusteella Groznyista, Syyriasta ja muualta, että he eivät halua sitoutua pitkäaikaisesti sellaiseen tilanteeseen enää, Palokangas sanoo. 

Katso myös: Putin määräsi ydinasejoukot korkeaan valmiustilaan - kuinka todennäköistä on ydinaseiden käyttö?


Lue myös:

    Uusimmat