Miten Mäntyniemen remontti voi maksaa 55 miljoonaa euroa? Presidentin kanslia vastaa: Näihin asioihin summa uppoaa

Luetuimmat

    Näytä lisää
    Julkaistu

    Kati Hyttinen

    kati.hyttinen(at)mtv.fi

    Tasavallan presidentin virka-asunnon Mäntyniemen peruskorjauksen kustannusarvio on herättänyt tänään ihmetystä kansalaisissa. Presidentin kanslia avaa nyt suuren 55 miljoonan euron budjetin sisältöä MTV Uutisille.

    Raili ja Reima Pietilän suunnitteleman Mäntyniemen peruskorjaus alkaa maaliskuussa.

    Presidentin kanslia kertoo tiedotteessaan, että vuonna 1993 käyttöön otetun kiinteistön peruskorjaus tehdään mahdollisimman pitkälle Mäntyniemen alkuperäistä suunnittelua kunnioittaen.

    – Mäntyniemi suunniteltiin kokonaistaideteokseksi, jossa rakennukset, piha-alue, sisustus, astiastot ja taideteokset muodostavat tarkkaan harkitun kokonaisuuden, tiedotteessa taustoitetaan.

    Mäntyniemen rakennukset ja lähiympäristö on suojeltu vuonna 2021 vahvistetulla asemakaavalla. Se nostaa osaltaan remontin kustannuksia, kansliasta kerrotaan MTV Uutisille.

    Suurin kuluerä rakennustekniikka

    Mistä hinta sitten käytännössä koostuu?

    Mäntyniemen kolme vuotta kestävän perusparannushankkeen suurimman kuluerän muodostavat presidentin kanslian mukaan rakennustekniset kunnostustyöt ja talotekniset työt, työvoimakustannukset sekä rakennusmateriaalien hankinta.

    – Perusparannushankkeen kustannusarvio sisältää useita kokonaisuuksia, kuten suunnittelun ja rakennuttamis- ja valvontakustannukset. Ne ovat noin 10–15 prosenttia kokonaiskustannuksista, presidentin kansliasta kerrotaan sähköpostitse.

    – Väistötilan vuokrakustannukset ja siihen liittyvät tilapäisjärjestelyt ovat noin 8 prosenttia budjetista.

    Väistötilana toimii Valtion vierastalo Helsingin Munkkiniemessä. Sen peruskorjaus päättyi viime vuoden puolella.

    Rakentaminen vie puolet budjetista

    Rakentamiskustannukset ovat kanslian mukaan noin 50 prosenttia Mäntyniemen kustannusarviosta.

    – Näihin kuuluvat hissien rakentaminen ja uusinta, porttivalvomorakennuksen laajennus ja uusinta, huoltorakennuksen tilojen muuttaminen toimistoiksi ja neuvottelutiloiksi, porttiympäristöjen ja liikennejärjestelyjen parannus ja turvatekniikan nykyaikaistaminen ja uudisrakentaminen, kansliasta listataan.

    Lisäksi remontin yhteydessä parannetaan rakennusten energiatehokkuutta kauttaaltaan ja kunnostetaan kalusteet ja valaisimet.

    Kaupungilta lahjoituksena saadulle Päivärannan tontille rakennetaan aidat, turvatekniikka, liikenneinfra, huoltotie, autokatos ja jätehuone.

    Aurinkopaneelijärjestelmä uusitaan

    Peruskorjaukseen kuuluvat kanslian mukaan lisäksi LVIA-työt kaikkiin rakennuksiin, ilmanvaihtokoneiden uusiminen ja maalämpöjärjestelmät.

    Myös kaapelit ja sähkökeskukset sekä aurinkopaneelijärjestelmä ovat uusittavien listalla. 

    – Muita yleisiä kustannuksia muodostavat rakennustyön vaatimusten mahdollistaminen, mihin kuuluvat rakennuskontit, sosiaali- ja huoltotilat, rakennustoimistot, pysäköintialueet ja työmaaruokala.

    Talotekniset järjestelmät tiensä päässä

    Kaikki Mäntyniemen talotekniset järjestelmät, kuten sähkö-, palo-, lämmitys- ja ilmanvaihtojärjestelmät, ovat kanslian mukaan käyttöikänsä päässä tai jopa ylittäneet sen.

    – Monen järjestelmän tekninen käyttöikä on noin 15–20 vuotta. Mäntyniemen järjestelmiä on ylläpidetty ja huollettu 30 vuoden ikään saakka.

    – Talotekniset järjestelmät ovat 1990 luvun tekniikkaa, ja niiden luotettavuus sekä energiatehokkuus on heikko. Jäähdytysjärjestelmän laitteisto on uusittu 2018.

    Päärakennus on kuntotutkimuksen mukaan yleisesti hyvässä kunnossa ja säilynyt alkuperäisessä asussaan. 

    Eduskunta päättää, valtio maksaa

    Peruskorjauksen kustannusarvio on tällä hetkellä noin 55 miljoonaa euroa.

    Kaikkia peruskorjaukseen liittyviä kilpailutuksia ei ole kanslian mukaan vielä tehty, joten arvio tulee tarkentumaan niiden myötä – suuntaan tai toiseen.

    – Myös muun muassa rakennusmateriaalien kustannusten nousu tai lasku vaikuttaa lopullisiin kustannuksiin, kansliasta tähdennetään.

    Mäntyniemen peruskorjaus sisältyy valtion talousarvioon, ja sen hyväksyy eduskunta.

    Mäntyniemi pähkinänkuoressaan

    • Mäntyniemi on ensimmäinen Suomen tasavallan presidentille rakennettu virka-asunto. Tontilla on kolme rakennusta.
    • Asuinrakennuksessa ovat varsinaiset asuintilat (680 m/2), edustustilat (916 m/2) ja toimistotilat (424 m/2).
    • Tasavallan presidentillä on käytössään asuinrakennuksesta asunto-, työ- ja edustustarkoituksiin 1400 m/2.
    • Muut tilat ovat tasavallan presidentin kanslian käytössä tai varattu huolto-, varasto- ja teknisiksi tiloiksi.
    • Mäntyniemessä presidentti voi myös järjestää tapaamisia ja neuvotteluja sekä suppeampia edustustilaisuuksia.
    • Rakennuksen julkisivumateriaaleja ovat suomalainen graniitti, lasi ja kuparipelti.
    • Sisäseinien materiaalina on myös graniitti, mutta myös betoni ja koivuviiluverhoukset.
    • Ensimmäinen Mäntyniemessä asunut presidentti oli Mauno Koivisto, joka muutti Mäntyniemeen 30 vuotta sitten.

    (Lähde: Tasavallan presidentin kanslia)

    Lue lisää aiheesta:
    Talous Raha Presidentit Valtio Valtion budjetti Politiikka Sauli Niinistö Eduskunta Rakentaminen Remontointi Helsinki Uutisohjelmien aiheet Kotimaa

     

    Lue myös:

      Uusimmat

      •