Tasavallan presidentin kesäasunnossa Kultarannassa on kosteusongelmia, minkä vuoksi rakennus ja sen ympäristö kunnostetaan seuraavien vuosien aikana. Korjaustyöt ajavat presidentin evakkoon kesänviettopaikastaan.
Kosteusongelman syynä on linnanvouti Anne Puontin mukaan se, että rakennuksen ulkovuorauksessa ei ole ilmarakoja, jonka avulla rakennus pääsisi tuulettumaan.
– Kosteus on päässyt siirtymään saumauksia pitkin tiilirakenteisiin.
Kosteusvaurio on näkynyt linnassa muun muassa sen torniosassa sekä muissa kylmissä osissa. Puontin mukaan ongelma ei ole yhtä paha koko rakennuksessa.
Puonti ei vastaa suoraan kysymykseen, onko tiloissa havaittu home- tai sisäilmaongelmia, mutta kertoo, että korjaavia toimenpiteitä on tehty.
– Sisäilman laatu on varmistettu tekemällä korjaavia toimenpiteitä siltä osin kuin se on ollut tarpeellista.
Presidentti kesäksi evakkoon
Remontin tarkkaa alkamisajankohtaa ei ole vielä päätetty, koska hankesuunnittelu on vasta alkamassa. Sen sijaan puiston osalta kunnostuksen ensimmäinen vaihe on jo käynnissä.
Puontin kertoo, että tämän hetken arvion mukaan presidentin kesäasunto olisi vielä presidentin käytössä ensi ja sitä seuraavana kesänä, mutta sen jälkeen presidentti joutuisi kesäksi evakkoon.
– Tila tulee olemaan poissa käytöstä yhden kesäkauden, kun kunnostus päätetään toteuttaa. Mahdollisia valmistelevia töitä tehdään talvikauden aikana.
Miljoonaurakka
Asiasta ensin uutisoineen Helsingin Sanomien mukaan graniittilinnan, puiston ja infrastruktuurin korjauksen arvellaan maksavan kymmeniä miljoonia euroja.
Puonti kertoo MTV Uutisille, että korjausta ei voi jättää tekemättäkään, mutta hankkeen kustannusarviota ei ole vielä laadittu, koska kunnostustöiden toteuttamistesta päätetään, kun suunnittelu on edennyt.
Hanke on kuitenkin suuri, sillä esimerkiksi pelkän puiston kunnostustyön jo alkaneen ensimmäisen vaiheen kustannusarvio on 3 miljoonaa euroa. Toinen vaihe on Puontin mukaan laajempi ja siksi sen kustannusarvio myös suurempi.
Rakennuksen korjauksen osalta on alkamassa arkkitehtisuunnittelukilpailu. Puonti kuitenkin sanoo, että korjausvelkaa ja kunnostustarvetta on tiedossa runsaasti.
– Kyseessä on suojeltu kansallisomaisuus, ja suunnittelu tehdään huolella.
Vuonna 1916 valmistunut graniittilinna on peruskorjattu 1980- ja 1990-luvuilla.
