Haagin sotarikostuomioistuin tuomitsi 70-vuotiaan Radovan Karadžićin 40 vuodeksi vankeuteen. Vaikka tuomiosta vähennetään kahdeksan vuotta, Karadzicin tarina päättynee kalterien taakse.
Verenperintö
Radovan Karadžić syntyi Montenegrossa 19. kesäkuuta 1945 serbiperheeseen. Hänen isänsä oli toisessa maailmansodassa cetnikki eli puolisotilaallisten joukkojen jäsen. Joukot perustettiin aikoinaan taistelemaan ottomaaneja vastaan, mutta ryhmät pysyivät hengissä ja tehtävää riitti myös muissa konflikteissa.
Cesnikeillä on väkivaltainen historia ja joukkoihin kuuluneita on syytetty sotarikoksista.
Opinnot
Karadžić aloitti opintonsa Sarajevossa vuonna 1960. Muutto maalta kaupunkiin ei sujunut helposti ja 15-vuotias nuorukainen ei tahtonut sopeutua kaupunkioloihin.
Hän ryhtyi opiskelemaan lääketiedettä ja muutamien vuosien jälkeen myös kiinnostus nationalismiin kasvoi.
Karadžić opiskeli lääketiedettä Yhdysvalloissa 1970-luvulla ja innostui lisäksi runoudesta. Hän valmistui lopulta psykiatriksi, pelasi innokkaasti shakkia (peli, jota hän pelasi mielellään myös serbikomentaja Ratko Mladicin kanssa) ja kirjoitti joitakin lastenkirjoja.
Ensimmäinen vankilareissu
Nationalistiset ajatukset juurtuivat vuosien mittaan yhä syvemmälle, vaikka hän välillä etsiessään suuntaansa ottikin aatteeseen etäisyyttä.
Lopulta hän kuitenkin liittyi Suur-Serbiaa kannattavaan älymystöön.
Karadžić nautti luksuselämästä ja se ajoi hänet kiven sisään jo 1980-luvulla. Silloin hänet tuomittiin psykiatriseen tutkimukseen tarkoitettujen tukien väärinkäytöstä.
Serbinationalistisen puolueen synty
Karadžićin kiinnostus nationalismiin johti lopulta serbinationalistisen Bosnian serbien Demokraattisen puolueen syntyyn vuonna 1990. Elettiin aikoja, jolloin Jugoslavia natisi liitoksissaan.
Bosnian sodan aikana Karadžić toimi Bosnian serbitasavallan presidenttinä.
Piileskelyä
Karadžić piileskeli reilun vuosikymmenen sodan jälkeen. Rahaa elämiseen hän tienasi antamalla luontais- ja vaihtoehtohoitoja. Hän muutti ulkonäkönsä kasvattamalla parran, hiuksista tuli pitkät ja hän hankki silmälasit.
Karadžić jäi kiinni, kun Serbian viranomaiset etsivät toista sotarikollista eli Bosnian serbijoukkojen komentajaa Ratko Mladicia. Salaisen palvelun erikoisjoukot pidättivät Karadzicin tämän ollessa vaihtamassa piilopaikkaa.
Rikokset
Entisen Jugoslavian sotarikostuomioistuin katsoi Karadžićin syyllistyneen tuhansien muslimimiesten ja -poikien joukkomurhaan Srebrenicassa heinäkuussa 1995.
Lisäksi Karadžić todettiin syylliseksi sotarikoksiin, rikoksiin ihmisyyttä vastaan sekä YK:n rauhanturvaajien ottamiseen panttivangeiksi.
Hän sanoi valittavansa kansanmurhatuomiostaan YK:n kansainväliseen rikostuomioistuimeen.