Miten vaikeaa on päästä irti rikollisjengistä? Irtautujilla on yleensä aina yksi yhteinen motiivi: "Veljeys, yhteenkuuluvuus ja solidaarisuus ei ollutkaan totta"

Esimerkiksi liivijengiläisen ei yleensä ole helppo irrottautua jengistä.

– Ne ovat hyvin jännitteisiä tilanteita, joihin yleensä liittyy väkivaltaa tai väkivallan uhkaa, erityisasiantuntija Sami Peltovuoma Rikosseuraamuslaitoksesta kertoo.

Helsinki Mission Aggredi auttaa ihmisiä irtautumaan väkivaltaisesta ja rikollisesta elämästä. Sen kohderyhmänä ovat kodin ulkopuolista väkivaltaa tehneet, vakavaa väkivaltaa suunnittelevat ihmiset, ääriliikkeiden edustajat sekä rikollisjengeistä irtautuvat ihmiset ja heidän läheisensä.

Aggredi on auttanut jo kymmeniä jengeistä irtautujia, mutta tarkkaa lukumäärää ei kerrota. 

Lue myös: Järjestäytyneet rikollisryhmät pahoinpitelivät järjestön työntekijän

Apua uuden identiteetin rakentamiseen

Useat rikolliset tarvitsevat apua irtautumiseen. Sitä voi saada vankiloista, poliisin Exit-toiminnasta tai HelsinkiMission Aggredi-ohjelmasta, joka auttaa väkivalta- ja jengirikollisuudesta irtautuvia. 

Nämä kolme tahoa tukevat myös toisiaan ja pystyvät yhdessä kattamaan koko irtautujan polun, oli hän sitten vankilassa tai vapaudessa. 

Aggredi tarjoaa irtautujalle psykososiaalista tukea ja apua uuden ei-rikollisen identiteetin rakentamisessa.

– Ennen oli ongelma, että irtautujalla ei ollut oikein mihin irtaantua, eli yhteiskunnassa oli muurit vastassa, jolloin henkilö jäi mieluummin jengiin. Nyt toivoa uudestaan yhteiskuntaan kiinnittymisestä on. Ensin irtaudutaan fyysisesti ja sitten alkaa henkinen irtautuminen, jossa olemme apuna, väkivaltatyön päällikkö Petri Salakka Aggredista kertoo.

Lue myös: On koko yhteiskunnan etu, että ihmisiä autetaan ulos rikollis- ja jengielämästä, sanoo Miika Mehmet – hän pääsi irti omin avuin ja auttaa nyt työkseen kaltaisiaan

Paljon onnistumisia

Rikollisen tilanne, asema jengissä ja irtautumisen olosuhteet vaikuttavat kaikki siihen, pystyykö henkilö irtautumiseen itsekseen vai tarvitseeko hän siihen apua ulkopuolisilta.

Yleensä asiakkaat tulevat Aggrediin poliisin tai vankilan kautta.

– Meidän tehtävämme on rakentaa asiakkaalle uutta identiteettiä, joka kantaa normaalin yhteiskunnan puolella tulevaisuudessa, Salakka kertoo.

Myös poliisin Exit-toiminta auttaa rikollisia irti vanhasta elämästä. Exitissä on autettu jo "kaksinumeroista määrää" irtautujia ja onnistumisia on paljon.

– Emme keskustele toiminnassa lainkaan ihmisen itsensä tai muiden tekemistä rikoksista. Eli sitä vaaraa ei ole, että joku rikos paljastuisi. Me kartoitamme henkilön turvallisuustilannetta ja tehdään palveluohjausta Aggredin puolelle, rikoskomisario Antti Hyyryläinen keskusrikospoliisista kertoo.

Lue myös: Miika erosi vuosien jälkeen Cannonball-jengistä, vaikka se oli hankalaa – "Jengissä on status, mutta ulkopuolella olet ihmisroska"

Eri motiiveja

Irtautujilla on yleensä useita eri motiiveja päästä irti rikollisesta elämästä. Perhe ja ikääntyminen vaikuttavat monen irtautujan taustalla motivaattorina. Yleensä yhdistävä tekijä jengiläisillä on kuitenkin pettymys jengiveljeyteen.

– Heillä on kokemus siitä, että veljeys, yhteenkuuluvuus ja solidaarisuus ei ollutkaan totta. Käytännössä kaikilla irtautujilla on yhtenä motiivina se, kun fasadi on pudonnut ja he huomaavat, että jengielämä onkin itsekkyyttä, muiden pettämistä, huijaamista ja ahneutta, Peltovuoma kertoo.

Aggredi auttaa myös rikollisen läheisiä, koska irtautuminen vaikuttaa myös rikollisen läheisiin. 

Niin poliisin, vankilan kuin Aggredinkin yhteisiin irtautujatyön eettisiin periaatteisiin kuuluu asiakkaan ja lähipiirin turvallisuudesta huolehtiminen, luottamuksellisuus, vapaaehtoisuus ja se, että toiminnassa pyritään vain irtautumisen tukemiseen.

Aggredilla on tällä hetkellä toimintaa seitsemällä paikkakunnalla ja toiminta laajenee koko ajan.

Katso yllä olevalta videolta Murharyhmän keskustelu irtautumisesta, jossa kerrotaan siitä, miten irtautujan läheisiä tuetaan ja miten liivijengeissä suhtaudutaan, kun yksi lähtee irtautumaan porukasta.