Radikalisoituminen ja valmius väkivallan käyttöön on kansainvälinen ilmiö, joka näkyy myös Suomessa. Diakonissalaitos on tukenut runsaan vuoden ajan väkivaltaisesti radikalisoituneita henkilöitä irtautumaan väkivallan käytöstä ja väkivaltaisesta aatemaailmasta.
Exit-toiminnan tavoitteena on lisätä yleistä turvallisuutta. Hankkeen tärkein tavoite on auttaa ihmistä väkivallattomaan ja rikoksettomaan elämään.
Kesällä 2020 käynnistyneessä Exit-hankkeessa on tällä hetkellä 17 aktiivista asiakasta. Kontakteja ollut noin 40:ään ihmiseen.
– Joukossa on naisia ja miehiä ympäri Suomea. He ovat eri-ikäisiä. Heidän keski-ikänsä on yli 30 vuotta, mutta nuorimmat ovat vielä alaikäisiä. He ovat myös eri elämäntilanteissa. Osa on siviilissä, osalla on ollut vankeustuomioita, Exit-hankkeen projektipäällikkö Oussama Yousfi kertoo.
Lue myös: Supo-päällikkö äärioikeiston uhasta: Tietoon on tullut viitteitä myös konkreettisten tekojen valmistelusta
Vaatii uskoa muutokseen
Diakonissalaitoksella on entuudestaan pitkäaikaista kokemusta työskentelystä vapautuvien vankien, kidutettujen ihmisten ja ääriolosuhteista, kuten sodan keskeltä tulevien kanssa.
Exit-hankkeen myötä on opittu, että väkivaltaisesta ekstremismistä irtautuminen ja paluu osaksi muuta yhteiskuntaa on mahdollinen, mutta se vaatii uskoa ja halua muutokseen, luottamusta sekä intensiivistä työskentelyä.
Väkivaltainen radikalisoituminen on prosessi, jonka myötä henkilö omaksuu väkivaltaisen orientaation ja joka voi johtaa väkivaltaiseen extremismiin. Väkivaltainen ekstremismi tarkoittaa sitä, että väkivaltaa käytetään, sillä uhataan, siihen kannustetaan tai se oikeutetaan aatemaailmalla perustellen.
– Exit-toiminnan tavoitteena on lisätä yleistä turvallisuutta tukemalla sellaisia henkilöitä integroitumaan yhteiskuntaan, joilla on halu irtautua väkivaltaisesta aatemaailmasta, diakoniajohtaja Ilkka Kantola Diakonissalaitokselta sanoo.
Lue myös: Suomen Europol: Suomessa paljastuneet kokaiinin konttisalakuljetusyritykset kertovat karua kieltä muutoksesta Euroopan järjestäytyneessä rikollisuudessa
Vangin radikalisoituminen voi paljastua käyttäytymisestä, mutta osa hallitsee peitetoiminnan – tuore vankilaraportti pohtii uusia tarkkailukeinoja ääriliikkeiden jäsenille
Osa hakee apua itse
Exit-toimintaa rahoitetaan tällä hetkellä määräaikaisilla hankerahoituksilla. Huoli tuen jatkumisesta on sekä avun tarjoajilla että asiakkailla.
Hankkeessa on runsaan vuoden aikana autettu henkilöitä, jotka ovat kuuluneet tai kuuluvat väkivaltaiseen ääriliikkeeseen ja jotka haluavat tukea siitä irtautumiseen.Osa hakeutuu toimintaan itse tai virkamiesten avustuksella, osan kohdalla läheiset ottavat yhteyttä.
Exit-työn kokemukset Suomessa osoittavat, että oikea-aikainen ja oikeanlainen tuki voivat edesauttaa ja nopeuttaa väkivaltaisesta ekstremismistä irtautumista.
– Meidän tehtävämme järjestötoimijana ei ole tuomita, vaan rakentaa luottamusta ja löytää ratkaisuja, jotta kuntoutuminen ja asioiden korjaaminen on mahdollista, Kantola sanoo.
Lue myös: Nuorten ongelmakäyttäytymistä ehkäisevä viranomaisyhteistyö laajenee - Ankkuritoiminnan tavoitteena on auttaa nuoria koko Suomessa yhden luukun periaatteella
Yksilöllistä apua
Exit-hankkeessa jokaista ihmistä autetaan yksilöllisellä tavalla.
– Irtautumisprosessi on aina yksilöllinen, ja lähtee ihmisen omasta taustasta ja elämäntilanteesta. Jos elämän perusasiat ovat epävakaita, niitä pyritään tukemaan ensin. Aatemaailmaa pystytään käsittelemään vasta sitten, kun muutkin asiat ovat reilassa, Yousfi kertoo.
– Tärkeintä on yrittää saada ihminen irti väkivaltaisesta ajattelusta ja löytää vaihtoehtoisia ajattelutapoja. Tavoitteena on vakauttaa yksilön elämää, ja siksi tukea annetaan aivan käytännön asioissa ja ollaan läsnä ihmisen arjessa, hän jatkaa.
Lue myös: Yksinäisyys voi tappaa yksinäisen tai jopa ulkopuolisen, tutkija varoittaa: ”Yksinäisyys vetää meitä erilleen toisistamme”
Terrori-iskua suunnittelevat eivät huutele aikeistaan
Toistaiseksi ei ole tullut tilannetta, että Exit-hankkeen työntekijät olisivat joutuneet ilmoittamaan virkavallalle valmisteilla tai suunnitteilla olevasta, asiakkaan kertomasta väkivaltateosta tai vaikkapa terrori-iskusta.
– Meillä ei ole ollut asiakkaana henkilöä, joka olisi suunnitellut väkivaltaista tekoa. Yleensä tällaiset ihmiset eivät huutele aikeistaan, Exit-projektityöntekijä Onni Sarvela kertoo.
Asiakastyössä työskennellään kaikkien eri aatemaailmojen kanssa. Radikaalin ajattelun taustalla voi olla esimerkiksi poliittisia tai uskonnollisia ideologioita.
– Erilaiset pettymykset, yksilölliset tilanteet, ja erilaiset alttiudet voivat vaikuttaa siihen, että ihminen joutuu ryhmän jäseneksi, jossa on olemassa ekstremististä tai ääriajattelua. Taustat ovat hyvin yksilöllisiä ja erilaisia. Olemme avoimia auttamaan kaikkia, jotka haluavat päästä irti ääriajattelusta, Kantola sanoo.
Lue myös: "Kotitekoisten" terrori-iskujen uhka suurin, jihadistisia terrori-iskuja yli kaksi kertaa enemmän edellisvuoteen nähden – EU:n terrorismiraportti julki
Yhä useampi radikalisoituu netissä
Koronan ja matkustusrajoitusten takia toimijoiden on ollut vaikeampi liikkua ja toteuttaa terrori-iskuja. Netissä tapahtuva radikalisoituminen on sen sijaan lisääntynyt korona-aikana.
– Yhä useammat ja yhä nuoremmat radikalisoituvat netin kautta, ja tämä on korostunut koronan aikana. Verkon kautta radikalisoituminen on uhka, EU-komissiossa radikalisoitumisen ja ekstremismin torjuntaan perehtyvä, sisäministeriön kehittämispäällikkö Tarja Mankkinen kertoo.
– Korona on lisännyt jo aiemmin alkanutta verkossa tapahtuvaa rekrytointia. Se on lisännyt myös alaikäisiin ja nuoriin kohdistuvaa rekrytointitoimintaa, Yousfi sanoo.
Exit-toiminnassa tärkeintä on saada ihminen irti väkivaltaisesta ajattelusta. Tukea annetaan aivan käytännön asioissa ja autetaan ihmistä luomaan uusia sosiaalisia suhteita ja verkostoja sekä luomaan uutta, väkivallatonta minäkuvaa.
– Asiakas on aina keskiössä ja sisältö muotoutuu tarpeen mukaan. Asiakkaan väkivaltaisten ajatusten taustalla on aina jokin tarve, ja se pitää tunnistaa. Exitissä etsimme yhdessä henkilön kanssa, mikä olisi vaihtoehtoinen tapa tyydyttää sitä tarvetta, Sarvela luonnehtii.