Mökkirannan vesi laski – et ehkä enää omistakaan rantaviivaa

Järven rannalla kesää viettävällä lomalaisella voi olla kesämökkitontillaan tilanne, jossa hän ei omistakaan tontin suosikkikohtaa. Maankohoamisen tai vesistön vedenpinnan laskemisen takia rantaan voi syntyä uutta maata, joka kuuluukin vesialueeseen. Yleensä järvet ovat järvenrantatonttien omistajien yhteisessä omistuksessa ja muodostaa yhteisen vesialueen.

Lue myös: Kesäaikaan liikenne pienille "mökkiteille" lisääntyy – tärkeä muistutus erityisistä vaaranpaikoista

Tontin ja veden väliin jäävää maa-aluetta kutsutaan vesijätöksi.

Vesijättö kuuluu yleisesti yhteiseen vesialueeseen, mutta sen lunastusta voi hakea Maanmittauslaitokselta. Vesijätön lunastamisen jälkeen rantatontti yltää veteen asti.

– Hyöty vesijätön lunastuksesta on hyvin tilannesidonnainen. Hyöty voi olla rakennuslupa, tietyn pinta-alan saavuttaminen tai tunne siitä, että oma omistaminen on varmalla pohjalla, kertoo Maanmittauslaitoksen lunastuksista ja arvioinnista vastaava johtaja Mauri Asmundela tiedotteessa.

Lunastus maksaa vähintään 2 300 euroa

Vesijätön lunastaminen maksaa vähintään 2 300 euroa. Vesijätön lunastuksen hinta määräytyy kuitenkin lunastettavan alueen koon mukaan. Esimerkiksi enintään yhden hehtaarin lunastuksesta Maanmittauslaitos kertoo veloittavansa 2 890 euroa.

Lunastajan tulee Maanmittauslaitoksen mukaan maksaa lisäksi korvaus alueen omistajalle eli esimerkiksi yhteiselle vesialueelle sekä varainsiirtovero.

Vesijätön lunastuksen käsittelyssä kestää Maanmittauslaitoksen arvion mukaan keskimäärin 5–8 kuukautta.

Asmundelan mukaan puolet heinäkuussa haetuista vesijätön lunastuksista ehditään hoitaa kuntoon vielä tänä syksynä ja loput ensi keväänä tai kesänä.

– Jos oman rannan vesijättömaan omistus mietityttää, asian saa helposti kuntoon. Suomessa lunastetaan vuosittain 500–800 vesijättöä, Asmundela sanoo.

Juttua päivitetty kauttaaltaan klo 11.39.

Lue myös: Kesämökin muuttaminen vakituiseksi kodiksi helpottuu vuodenvaihteessa