Euroopan laskettelukeskukset kriisissä lumien sulaessa – tämä on tilanne Suomessa

Luetuimmat

    Näytä lisää
    Julkaistu

    Kati Hyttinen

    kati.hyttinen(at)mtv.fi

    Ilmaston lämpeneminen uhkaa lukuisten eliölajien lisäksi talviaktiviteetteja ja esimerkiksi hiihtokeskuksia etenkin Keski-Euroopassa. Suomen Lapissa aitoa lunta riittää meteorologi Markus Mäntykannaksen mukaan vielä takuuvarmasti.

    Hiihtokeskukset ovat uuden edessä ilmastokriisin takia.

    Osa niistä on onnistunut pitämään ovet avoinna uudistamalla tarjontaansa, mutta kaikki eivät ole siihen kyenneet.

    Ranskassa Alpe d'Huezin lähellä sijaitseva hiihtokeskus Alpe du Grand Serre on yksi monista Euroopan hiihtokohteista, jotka joutuvat lopettamaan toimintansa.

    Se suljetaan, koska se ei löytänyt varoja rinteiden muuttamiseksi ympärivuotisiksi nähtävyyksiksi, kertoo muun muassa yhdysvaltalainen uutiskanava CNN.

    Myös Grand Puyn hiihtokeskus Ranskan Alpes-de-Haute-Provencen alueella suljettiin tänä syksynä pysyvästi.

    Viime vuonna esimerkiksi La Sambuyn kaupunki, joka ylläpitää perhekohdetta Mont Blancin lähellä, purki hiihtohissinsä, koska talviurheilukausi oli kutistunut vain muutamaan viikkoon eikä hissien pitäminen auki ollut enää kannattavaa.

    Vain Sapporossa voitaisiin pitää talvikisat

    Tilanne toistuu kaikkialla maailmassa.

    Hiljattain tehdyn tutkimuksen mukaan 21:stä aiemmin talviolympialaiset isännöineestä paikasta vain yksi – Japanin Sapporo – selviytyisi kisojen järjestämisestä tämän vuosisadan loppuun mennessä, kirjoittaa brittilehti The Guardian.

    Pekingin vuoden 2022 kisat järjestettiin kokonaan keinolumella.

    Britannian suurimpiin hiihtolomamatkojen tarjoajiin kuuluvan Snon toimitusjohtaja Richard Sinclair arvioi, että pienempien ja matalammalla sijaitsevien hiihtokeskusten haavoittuvuus vaikuttaa asiakkaisiinkin.

    – Lumivarmuus luo suurempaa kysyntää korkeammalla sijaitseviin lomakohteisiin, kuten Ranskan Valle Thorensiin ja tiettyihin maihin, kuten Yhdysvaltoihin ja Kanadaan, hän kommentoi Guardianille.

    Sinclair on huolissaan siitäkin, että 1980-luvulla alkanut hiihtämisen demokratisoitumisprosessi saattaa nyt loppua.

    – En halua, että hiihtämisestä, matkustamisesta yleisemmin, tulee jälleen rikkaiden etuoikeus.

    Kansainvälisen hiihto- ja lumilautaliiton puheenjohtajan Johan Eliaschin arvion mukaan hiihtoteollisuus on jo kriisissä.

    Lumikoneistako pelastus?

    Jotkut asiantuntijat uskovat vielä, että hiihtäminen pysyy Euroopassakin kaikkien oikeutena.

    Saksalainen talviurheilukonsultti Karl-Christoph Schrahe viittaa viimeaikaisiin innovaatioihin, kuten lumikoneisiin, joissa hukkaan menevää lämpöä voidaan ottaa talteen ja joilla voidaan jopa tuottaa sähköä. Näitä lumitykkejä on nykyään kaikissa suurissa eurooppalaisissa hiihtokeskuksissa.

    – Taloudellisesti se voi toimia. Saksassa ei sallita lisäaineita, joten kyseessä on puhdas vesi. Vettä ei menetetä, vaan se palaa takaisin ekosysteemiin. Kylpylät käyttävät uusiutuvaa energiaa. Maaseudun työpaikkoja syntyy ja sijoitukselle saadaan suuri tuotto, Schrahe perustelee koneiden käyttöä.

    Myös Sloveniassa on hyväksytty lumen tekemisen taloudelliset perusteet.

    – Laskemme, että jokainen käytetty euro tuottaa kuusi euroa laajemmassa taloudessa, Slovenian ulkoilualan yhdistyksen johtaja Matej Kandare toteaa Guardianille.

    Maa on kuitenkin ryhtynyt myös muihin toimiin turismin ja talouden nimissä.

    – Panostamme kesäaktiviteetteihin, kuten pyöräilyyn ja patikointiin. Kun kesä- ja talvitoiminnan tuottamat tulot yhdistetään, uskomme, että 11 suurta hiihtokeskustamme selviävät.

    "Keinolumi ei ole kestävä vaihtoehto"

    Kaikki eivät ole vakuuttuneita keinolumen autuudesta.

    Italialaisen Legambiente-ympäristöjärjestön raportissa todetaan, että jopa 90 prosenttia Italian hiihtokeskuksista on nykyisin riippuvaisia laajasta, hankalasta ja kalliista keinolumen tuotantojärjestelmästä, joka ei kestä lämpötilan nousua.

    CNN:n haastatteleman Ranskan ilmatieteen laitoksen lumiasiantuntijan mukaan 40 prosenttia Ranskan Alpeilla ja 80 prosenttia Itävallassa sijaitsevista keskuksista on riippuvaisia keinotekoisesti tehdystä lumesta.

    – Se ei ole kestävä käytäntö. Se on huono ympäristölle ja julkisten varojen tuhlausta. On aika miettiä uutta talvimatkailumallia, Legambienten toinen puheenjohtaja Vanda Bonardo sanoo Guardianille.

    Markus Mäntykannas: Suomen Lapissa on lunta takuuvarmasti

    MTV Uutisten meteorologin Markus Mäntykannaksen mukaan keinolumi ei pitkässä juoksussa ole kestävä ratkaisu, koska se kuormittaa ympäristöä.

    – Se ei myöskään ole halpaa lystiä, Mäntykannas toteaa.

    Hänen mukaansa valtioiden pitäisi tällaisten "kepulikonstien" sijaan yrittää pikemminkin sopeutua tilanteeseen esimerkiksi ohjaamalla hiihto- ja lasketteluturismia lumivarmoihin kohteisiin.

    –  Tai sitten pitäisi keksiä jotain muuta tilalle.

    Suomen Lapissa lunta on Mäntykannaksen mukaan talvisin vielä takuuvarmasti, ja tilaakin turisteille on.

    – Lunta on nykyilmastossa lauhoinakin talvina takuuvarmasti Euroopan pohjoiskolkassa, kuten Suomen ja Ruotsin Lapissa sekä Norjan vuoristossa, tämän vuosisadan lopussakin. Hetkittäin lunta voi olla nykyistä enemmänkin. Lumipeitekausi vain lyhenee. Sydäntalvella siellä on varmasti lunta.

    Alpit ovat sen sijaan "vähän siinä ja siinä".

    – Korkeammalla lunta on, mutta välillä lauhat jaksot ovat sulattaneet lumia korkeammaltakin. Jatkuva lämpötilan sahaaminen nollan molemmin puolin tuo myös lumivyöryjen riskin.

    – ECMWF:n pitkän ennusteen mukaan alkutalvi (marras–helmikuu) on suuressa osassa Eurooppaa tavanomaista lämpimämpi, joten jos ennuste toteutuu, lumen kanssa tulee jälleen haasteita. Erityisen lämmintä alkutalvea ennuste povaa Pohjois-Eurooppaan.

    Lue lisää aiheesta:
    Ilmastonmuutos Lumi Talvi Hiihtolajit Harrastukset Eurooppa Sää Kanada Yhdysvallat Kiina Japani Olympialaiset Norja Ruotsi Lappi Uutisohjelmien aiheet Ulkomaat

     

    Lue myös:

      Uusimmat

      •