Sikiöseulonnat ovat vapaaehtoisia ja maksuttomia odottaville äideille Suomessa. Silti jopa kolmasosa päättää jättää ultraäänitutkimuksia väliin.
Seulonnat nousivat puheenaiheeksi, kun sairaalaklovnina työskenetelevä Elina Reinikka kertoi Helsingin Sanomien haastattelussa, ettei hän käynyt nyt kolmivuotiaan lapsensa raskausaikana lainkaan sikiöseulonnoissa.
MTV:n tietojen mukaan yllättävän moni muukin on päättänyt jättää sikiöseulat väliin raskausaikana. Terveyden- ja hyvinvoinnin laitoksen syntymärekisterin tiedoista selviää, että varhaisraskauden yleisessä ultraäänitutkimuksessa käy noin 70 prosenttia odottajista.
Peräti 30 prosenttia odottavista äideistä jättää siis viikolla 10-13 tehtävän ultraäänitutkimuksen väliin.
THL:n rekisterin mukaan kromosomipoikkeavuuksia seulova seerumiseula jää puolestaan väliin peräti 50 prosentilta äideistä. Esimerkiksi Down-syndrooman kohonnut riski selviää seulasta.
Yksityisen puolen käynnit eivät näy tilastoissa
Niin kutsutussa rakenneultrassa eli noin 18-20 viikoilla tehtävästä vaikeiden rakennepoikkeavuuksien selvittämiseksi tehtävässä ultraäänitutkimuksessa käy THL:n rekisterin mukaan noin 80 prosenttia odottavista äideistä. Tutkimus tehdään yleensä raskausviikoilla 18-21 tai raskausviikon 24 jälkeen.
THL:n tutkijan Ulla Saalasti-Koskisen mukaan tilastoja tehtyjen sikiöseulontojen määrästä pidetään yleensä aluekohtaisesti. Koko maan kattavaa erillistä sikiöseulontarekisteriä ei ole olemassa.
– Nämä luvut syntymärekisteristä antavat vain osviittaa totuudesta. Asiaa ei ole tutkittu kovin paljoa. Emme pysty sanomaan, miksi näin moni jättää tutkimukset väliin, Saalasti-Koskinen THL:stä sanoo MTV:lle.
Kuntien velvollisuus on järjestää odottaville äideille maksuttomat tutkimukset. Kysymys siitä, miksi yllättävän moni jättää ilmaiset käynnit välistä, on monitahoinen.
Odottavat äidit saattavat jättää tutkimukset väliin eettisistä syistä tai vedoten vakaumukseensa. Toisaalta osa odottavista äideista saattaa suunnata yksityiselle puolelle tutkituttamaan tulevan lapsensa.
– Neuvolakorttiin ei esimerkiksi merkitä sitä, jos käy yksityisellä puolella ultraäänitutkimuksessa. Nämä käynnit eivät näy tilastoissa, Saalasti-Koskinen muistuttaa.
Suomessa syntyi Tilastokeskuksen mukaan vuonna 2014 yhteensä 57 232 lasta. Vuonna 2014 tehtiin yhteensä 9 800 raskaudenkeskeytystä, joista 3, 6 prosenttia eli noin 352 tehtiin mahdollisen tai todetun sikiövaurion perusteella.
– Tietenkin toivoisimme, että odottavat äidit kävisivät ainakin varhaisraskauden yleisessä ultraäänitutkimuksessa. Siinä selviää sikiöiden lukumäärä ja elossa olo sekä arvioidaan raskauden kesto. Rakenneultran jälkeen voidaan tarvittaessa ohjata oikeaan synnytyssairaalaan, mikäli siinä selviää jotain poikkeavaa, Saalasti-Koskinen pohtii.