Julkisessa terveydenhuollossa hoidettujen keskenmenojen määrät ovat vähentyneet. Vielä vuoden 2000 aikana Suomessa hoidettiin noin 12 000 keskenmenoa, kun toissa vuonna niitä hoidettiin enää noin 9 700, kertoo Helsingin yliopiston professori Oskari Heikinheimo.
– Keskenmenojen määrät kulkevat käsi kädessä suunniteltujen ja toivottujen raskauksien kanssa – nämä ovat vähentyneet ja siten myös keskenmenot, Heikinheimo toteaa.
Oulun yliopistollisen sairaalan dosentti ja synnytys- ja naistentautien erikoislääkäri Maarit Niinimäki kuitenkin kertoo, että tuoreen, vielä julkaisemattoman suomalaisen rekisteritutkimuksen mukaan keskenmenojen osuus raskauksista näyttäisi pienentyneen myös yli 40-vuotiailla naisilla.
– Syy tähän on epäselvä, mutta se voi liittyä siihen, että ihmisten yleinen terveydentila on parantunut, Niinimäki sanoo.
Tutkimuksessa on mukana 130 000 naista ja kaikki Suomessa rekisteröidyt keskenmenot 19 vuoden ajalta.
Äidin korkea ikä lisää keskenmenoriskiä, sillä kromosomipoikkeavuuksien riski nousee ikääntyessä. Iän myötä naisen munasolujen laatu heikkenee ja sukusolujen jakautumisessa tapahtuu helpommin häiriöitä. Heikinheimon mukaan 40–44-vuotiaiden naisten raskauksista noin 40 prosenttia päättyy keskenmenoon.
– Iän lisäksi esimerkiksi erilaiset kohdun rakennepoikkeavuudet, vuorotyö ja kofeiinipitoisten juomien runsas käyttö voivat lisätä keskenmenon riskiä, Heikinheimo kertoo.
Niinimäki lisää riskilistaan myös tupakoinnin, runsaan alkoholin käytön, hoitamattomat perussairaudet sekä ylipainon. Vähintään 60–70 prosenttia kaikista keskenmenoista johtuu kromosomivioista.
"Yleisempää kuin oppikirjoissa"
Merkittävä osa kaikista raskauksista päättyy niin pian alkamisen jälkeen, ettei nainen välttämättä ole edes tiennyt olleensa raskaana.
– Oppikirjoissa kerrotaan aina, että noin 15 prosenttia kliinisesti todetuista raskauksista jää kesken. Kuitenkin (asiantuntijoiden parissa) ajatellaan, että jopa puolet kaikista raskauksista on näitä hyvin varhain päättyviä raskauksia, joista ei välttämättä ole oltu vielä edes tietoisia, sanoo Heikinheimo.
Niinimäen mukaan 80–90 prosenttia keskenmenoista tapahtuu ensimmäisen kolmen raskauskuukauden aikana. Myöhemmin tapahtuvissa keskenmenoissa tarkempi syy pyritään selvittämään kromosomi-, tulehdus- ja rakennetutkimuksilla.
Lue myös: Raiskattu Evelyn, 21, joutui vankilaan vauvan kuoltua – nyt 30 vuoden tuomio laittomasta abortista kumottiin todisteiden puutteessa
Varhaisissa keskenmenoissa sikiön tutkiminen on hankalaa, joten suurimmassa osassa niistä raskauden päättymisen syy jää epäselväksi. Heikinheimon mukaan yleinen näkemys on, että varhaiset keskenmenot päättyvät alkion tai sikiön poikkeavuuden takia.
– Tämän takia naisella pitää olla kolme kliinisesti todettua keskenmenoa ennen kuin pariskuntaa lähdetään tutkimaan toistuvien keskenmenojen takia.
Niinimäen mukaan kahdella kolmasosalla keskenmeno aiheuttaa oireita, joiden vuoksi osataan hakeutua tutkimuksiin. Tyypillisimmät oireet ovat alavatsakivut ja verinen vuoto. Heikinheimo lisää, että kaikille vuotoja tai kipuja ei tule, mutta monet aiemminkin raskaana olleet naiset aavistavat keskenmenonsa, kun raskaustuntemukset ja -oireet päättyvät.
Loput keskenmenot havaitaan yleensä vasta ensimmäisessä raskausajan ultraääniseulonnassa.
Kaavinta tarvitaan vain harvoin
Suuressa osassa keskenmenoja kohtu tyhjentyy joko osittain tai täysin ilman mitään hoitotoimenpiteitä.
– Varhaisessa keskenmenossa, jossa kuukautiset ovat olleet alle kuukauden myöhässä, oireet lakkaavat nopeasti ja jos vointi on hyvä, ei hoitoon tarvitse hakeutua, kertoo Heikinheimo.
Jos keskenmenon jälkeisessä ultraäänitutkimuksessa kohdussa näkyy yhä selkeästi raskauskudosta, eloton sikiö tai tyhjä raskauspussi, annetaan naiselle Niinimäen mukaan yleensä lääkkeitä, jotka saavat kohdun supistelemaan ja tyhjenemään.
Kaavinta, eli kohdun tyhjentäminen instrumentilla, tehdään nykyisin vain muutamassa prosentissa keskenmenoista. Kaavinta tapahtuu sairaalassa ja vaatii potilaan nukutuksen.
Lääkkeellinen keskenmenon hoito tapahtuu useimmiten potilaan kotona. Edellytyksenä kotihoidolle on vähintään 18 vuoden ikä, annettujen ohjeiden selkeä ymmärtäminen sekä se, että joku aikuinen on koko ajan tavoitettavissa. Palaute kotona tapahtuneista keskenmenon hoidoista on Niinimäen mukaan pääsääntöisesti myönteistä.
Lue myös: Lääkärit pelkäävät kymmenien ihmisten altistuneen säteilylle hoitaessaan Arkangelin tukikohdan räjähdyksessä loukkaantuneita – "Haluamme puhua nyt"
– Tavalliset kipulääkkeet riittävät yleensä hyvin, ja suurin osa naisista kokee kivun siedettäväksi. Monet arvostavat tähän hoitomuotoon liittyvää yksityisyyttä, jolloin muutenkin raskasta kokemusta ei tarvitse käydä läpi sairaalaolosuhteissa.
Heikinheimon mukaan valtaosa keskenmenon lääkkeellisistä hoidoista sujuu ongelmitta, mutta joissakin tapauksissa tarvitaan lisäksi kaavinta. Jos raskaus on kestänyt yli 12 viikkoa, tehdään myös lääkkeellinen hoito yleensä osastolla – mitä suurempi sikiö tai istukka on, sitä enemmän tulee usein myös vuotoa.
Siinä missä aiemmin keskenmenon seurauksena peruttiin automaattisesti kaikki etukäteen sovitut neuvola-ajat, tänä päivänä näin ei Heikinheimon mukaan monessa kunnassa enää tehdä. Kun varattuja aikoja ei peruta, nainen saa halutessaan käyttää niitä esimerkiksi keskenmenoon liittyvien tuntemusten läpikäyntiin terveydenhuollon asiantuntijan kanssa.