Maa- ja metsätaloustuottajain keskusliitto MTK varoittaa, että maatalous on ajautunut vaaralliseen talouskriisiin.
Järjestön mukaan kesän kuivuus on pienentänyt satoa paikoin katastrofaalisesti, ja samaan aikaan maatalouden tuotantopanosten hinnat ovat nousseet nopeasti.
– Monella tilalla kyse on viikoista, selvitäänkö tilanteesta, MTK:n puheenjohtaja Juha Marttila varoitti tiedotustilaisuudessa.
Hänen mukaansa monilla tiloilla kyse on eloonjäämistaistelusta. Maatalouden yrittäjätulon ennustetaan supistuvan tänä vuonna jopa 20 prosenttia ja ensi vuonna kahdeksan prosenttia. MTK vaatii, että akuuttiin talouskriisiin joutuneita tiloja on autettava nopeasti.
– Akuutissa tilanteessa tärkeintä on turvata tilojen maksuvalmius, Marttila sanoo.
Luonnonvarakeskuksen (Luke) tutkija Jukka Tauriainen huomauttaa, että etujärjestö tekee tässä tapauksessa tehtäväänsä käyttämällä kovaa kieltä, joka huomataan. Hän pitää kuitenkin MTK:n huolta aiheellisena.
– Kannattavuus on maataloudessa jatkunut pitkään heikkona, ja investoinnit on tehty lainarahalla sekä tukien turvin. Tulorahoitus ei ole riittänyt, mikä tarkoittaa sitä, että tilojen maksuvalmius on heikko, Tauriainen arvioi.
9:02
Video: Itämeren suojelu ja maatalous ristitulessa?
Taloudelliset puskurit on hänen mukaansa heikkojen vuosien aikana syöty. Sen vuoksi häiriöt tuotantomäärissä näkyvät heti maksuvalmiudessa.
– Kun maksuvalmiuspuskuri on heikko, riski maksuvalmiuden romahtamiseen kasvaa. Heikko maksuvalmius on se tekijä, mikä pistää tiloja polvilleen, Tauriainen sanoo.
MTK esittää suoraa kriisitukea maatiloille
Marttila esittää suoria kriisitukia maatiloille. Kriisiin hoitoon tarvitaan myös lyhennysvapaita, lainojen uudelleenjärjestelyjä ja muita toimia pankkien kanssa. Lisäksi valtion tulisi taata maksuvalmiuslainat
– On iso riski, että talven jälkeen Suomen ruokajärjestelmä ei toimi kuten ennen.
MTK kertoo, että joillakin alueilla on saatu tänä vuonna ainoastaan 30 prosenttia keskimääräisestä sadosta. Paremmin selvinneilläkin alueilla on jääty noin viidenneksen alle keskimääräisen sadon. Alueellinen ja tilakohtainen vaihtelu on kuitenkin hyvin suurta.
– Monella tilalla sato käytännössä menetettiin, Marttila kertoo.
Kaupan keskusliikkeet vaativat pitkiä sopimuksia
Maatalouden kustannukset ovat nousseet rajusti lannoitteiden, rehujen ja energian hintojen kallistumisen vuoksi. Esimerkiksi maitotiloilla itse tuotettu rehuvilja menetettiin, minkä vuoksi tilat ovat joutuneet ostamaan kallista rehua ulkopuolelta. Viljan hinta on noussut niukkuuden vuoksi.
MTK:ta sapettaa, että kaupan keskusliikkeet vaativat pitkiä hintasopimuksia. Keskusliikkeet esittävät järjestön mukaan, että tuoretuotteissa hinnat pitäisi sopia jopa kesään 2023 saakka. Järjestö esittää, että elintarvikemarkkinalakia muutetaan maatalouden ja kaupan neuvotteluvoiman tasaamiseksi.
Päivittäistavarakaupan hinnoittelujakson enimmäisaika tulisi MTK:n mukaan säätää maataloustuotteissa kahdeksi kuukaudeksi.
Kasvukaudella ollaan säiden armolla
Pellervon taloustutkimuksen PTT:n tutkimusjohtaja Sari Forsman-Hugg kiinnittää huomiota kaupan ja elintarviketeollisuuden sopimuskäytäntöihin.
– Jos sopimuksia on tehty keväällä ennen kuin on ollut mitään tietoa siitä, millainen sato ja yleiset kustannuspaineet ovat, niin onhan se (MTK:n huoli) aiheellinen, Forsman-Hugg arvioi.
Hän kertoo olevansa samaa mieltä, että sopimuskäytäntöjä täytyy miettiä uudelleen. Maataloudessa ollaan kasvukauden säiden armoilla, ja kustannusten nousu näkyy suoraan maatalouden yrittäjätulossa.