Taliban-äärijärjestö on vahvistanut asemiaan Afganistanin maaseudulla Yhdysvaltain joukkojen vetäytyessä.
Presidentti Joe Biden on luvannut amerikkalaisjoukkojen poistuvan maasta ensi kuun loppuun mennessä ja suurin osa on jo lähtenyt. Talibanin nousun pelätään johtavan sisällisotaan ja vievän oikeuksia erityisesti afgaaninaisilta.
Lue myös: Suomi selvittää, jäävätkö suomalaisia auttaneet afgaanityöntekijät hengenvaaraan – Yhdysvallat aikoo evakuoida joukkoja auttaneet tulkit Afganistanista
Taliban-taistelijat valtaavat maaseutua ja afganistanilaiset alkavat olla omillaan amerikkalaisten vetäytyessä. Terroristijärjestöjä parinkymmenen vuoden ajan tutkinut Colin Clarke pelkää Talibanin ottavan koko maan haltuunsa.
– Vetäytymispäätös on virhe. En ymmärrä sen logiikkaa terrorismin vastaisen taistelun näkökulmasta. Uskon, että päätös on tehty Yhdysvaltain kotimaan politiikka mielessä, sanoo johtava tutkija Clarke The Soufan Center -tutkimuslaitoksesta.
Amerikkalaiset alkavatkin olla kyllästyneitä lähes kaksikymmentä vuotta kestäneeseen sotaan. Kannatuskyselyissä enemmistö kansasta sanoo tukevansa vetäytymispäätöstä.
Terrorismin tutkijat ovat huolissaan, että samalla kun amerikkalaiset poistuvat maasta ja Talibanin vahvistuu, se mahdollistaa myös terroristijärjestö Al-Qaidan voimistumisen.
– Al-Qaida voi hyvinkin käyttää Afganistanin seuraavia tapahtumia värväyskeinonaan. Pelkään, että Afganistanista tulee samanlainen magneetti ulkomaisille terroristitaistelijoille, mitä Syyria oli 10 vuotta sitten. On myös riski, että he yrittävät iskuja länsimaita vastaan, Clarke lisää.
“Täysin uhkapeliä”
Yhdysvaltain keskustiedustelupalvelun CIA:n entinen erikoistutkija Bruce Riedel ymmärtää Bidenin päätöksen, mutta pitää sitä uhkapelinä. Riedel toimi CIA:n palveluksessa lähes 30 vuotta ja keskittyi terrorismin vastaiseen taisteluun.
– Se on täysin uhkapeliä. Presidentti ottaa suuren riskin siinä, että ottaako Taliban koko maan haltuunsa amerikkalaisjoukkojen vetäytymisen jälkeen, Riedel sanoo.
Tiedustelupalvelun asiantuntijana Riedeliä huolestuttaa, kuinka pimentoon länsimaat jäävät, kun sotilaiden poistuessa myös tiedustelutiedon hankkiminen vaikeutuu.
– Tämä on valtava takaisku tiedustelulle. Jos meillä ei ole ihmisiä paikan päällä keräämässä tietoa eli toisin sanoen vakoilemassa, asemamme on todella heikko, Riedel sanoo.
Afgaaninaisten asema huolestuttaa
Länsimaita huolettaa mahdolliset kansainväliset terroriuhat, mutta asiantuntijat ovat yksimielisiä, että suurimmat kärsijät ovat afgaanisiviilit ja erityisesti naiset.
– 20 vuotta sitten afgaaninaisia ei ollut ollenkaan toisen asteen kouluissa. Nykyään 40 prosenttia toisen asteen opiskelijoista on naisia. On kamalaa, jos se kaikki vaarantuu Talibanin hallinnon alla, Riedel sanoo.
– Uskon, että maaseudulla Taliban palauttaa islamilaisen emiraatin, mikä oli voimissaan ennen vuotta 2001. Siinä valtiossa naisilla ei ole minkäänlaisia oikeuksia, Riedel lisää.
Riedel uskoo seuraavien vuosien tapahtumien vaikuttavan myös Bidenin jatkokausihaaveisiin.
– Biden voi saada vähän kiitosta, kun lopetti “ikuisen sodan”. Mutta jos kaikki menee Afganistanissa nyt pieleen, se tulee heikentämään hänen mahdollisuuksiaan uudelleenvalintaan merkittävästi, Riedel arvioi.