Annoimme tekoälyn ehdottaa rauhanneuvottelijoita Ukrainan kriisin ratkaisemiseksi ja kysyimme asiantuntijoilta, onnistuiko tekoäly suuressa tehtävässään.
MTV Uutiset kysyi tekoälyltä, kenen pitäisi neuvotella rauha Ukrainaan. Asia on ajankohtainen, koska Ukrainaa tukevien länsimaiden kärsivällisyys tilanteen ratkaisemiseksi on ollut koetuksella.
Paine nopeisiin ratkaisuihin hiertää muun muassa presidentti Volodymyr Zelenskyiä, joka kerta toisensa jälkeen joutuu perustelemaan länsiavun tarpeen. Lisäksi tekoälyn on toivottu ratkovan suuriakin ihmiskunnan ongelmia, kuten vakavia sairauksia.
Miksei siis tekoäly voisi tarjota apua rauhanneuvotteluihin?
Halusimme kokeilla, kuinka Microsoftin tekoälyavustaja Copilot vastaa kysymykseemme parhaasta mahdollisesta rauhanneuvottelijasta Ukrainan konfliktliin. Copilot vastasi kömpelöllä suomella:
"Useita henkilöitä voisi olla hyviä ehdokkaita rauhanneuvottelujen johtamiseen Ukrainan ja Venäjän välillä".
Tekoäly ehdotti neljää nimeä seuraavine perusteluineen. Mukaan putkahti myös outo substantiivi.
"António Guterres: YK:n pääsihteeri on ollut aktiivisesti mukana rauhanprosessissa ja hänellä on laaja kansainvälinen kokemus.
Recep Tayyip Erdoğan: Turkin presidentti on toiminut välityskeskustelujen aulajana ja hänellä on ollut merkittävä rooli rauhanneuvotteluissa.
Josep Borrell: EU:n ulkoasioiden korkea edustaja on ollut aktiivinen rauhanprosessin edistämisessä.
Olaf Scholz: Saksan liittokansleri on ollut mukana rauhanneuvotteluissa ja hänellä on ollut merkittävä vaikutus EU:n politiikassa."
Erdoğan on tekoälyn mukaan toiminut "välityskeskustelun aulajana". Tuo aulaja-sanan merkitys jää mysteeriksi.
Näin asiantuntijat arvioivat tekoälyn kyvykkyyttä
Kysyimme erikseen tekoälyltä mielipidettä maailmalla tunnetusta rauhanneuvottelijasta, entisestä ulkoministeristä ja kansanedustajasta Pekka Haavistosta.
Tekoälyn mielestä Haavisto voisi olla hyvä ehdokas rauhanneuvottelujen johtamiseen Ukrainan ja Venäjän välillä, koska "hänellä on kokemusta kansainvälisistä suhteista ja hän on tunnettu rauhanprosessien edistämisestä".
Helsingin yliopiston maailmanpolitiikan professori Teivo Teivainen ihmettelee tekoälyn näkemystä Haaviston sopivuudesta.
– Haaviston kohdalla tuli mieleen, että koska Venäjä kokee Naton ja EU:n monella tapaa vastapuolen suoriksi tukijoiksi, varsinaisen rauhanvälittäjän roolin kannalta juuri niiden korostaminen ei välttämättä olisi eduksi sille, että ehdotus voisi saada molempien osapuolten hyväksynnän.
Epäileväisellä kannalla on myös tietoturva-asiantuntija Petteri Järvinen.
– Vaikea kuvitella, että kukaan Nato-maan päämies kelpaisi Venäjälle rauhanneuvottelijaksi. Samasta syystä Haavistokaan tuskin kelpaisi Venäjälle, etenkin kun Suomi on ihan naapurimaa ja huolissaan itsekin hyökkäyksestä.
– Tekoäly olisi voinut huomata tämän, mutta ei – se toimii niin yleisellä tasolla, ettei vastauksista mielestäni ole juurikaan hyötyä.
Asiantuntijat: Tekoälyllä eurooppalainen painotus
Mitä ajatuksia sitten herättävät ehdotukset Guterres, Erdoğan, Borrell ja Scholz?
– Näistä henkilöistä tuli mieleen, että onko Copilot turhan Eurooppa-keskeinen. Ilmeisistä ehdokkaista mukana on lähinnä eurooppalaisia, koska Turkkikin on puoliksi eurooppalainen maa. Esimerkiksi Intian pääministeri tai ulkoministeri saattaisi olla yksi mahdollinen neuvottelija, huomauttaa professori Teivo Teivainen.
Eurooppa-keskeisyyteen kiinnittää huomiota myös tietoturva-asiantuntija Petteri Järvinen. Esitimme tekoälylle kysymyksen "Voiko länsimaiden kärsivällisyys Ukrainan tukemiseen hiipua", johon tekoäly vastasi "Toivottavasti näin ei käy".
5:07
Katso myös: Vladimir Putinin ja Donald Trumpin tapaaminen Helsingissä vuonna 2018 oli kohujen värittämä. Trump kertoi uskovansa ennemmin Putinia kuin maataan.
– Kiinnostavaa, että Copilot sanoo "toivottavasti näin ei käy". Aivan kuin sillä olisi oma eurooppalainen toive. Toive ei välttämättä ole tulevaisuudessa kovinkaan amerikkalainen, jos Donald Trump valitaan presidentiksi, toteaa Järvinen.
Tekoäly oli hyödyntänyt vastauksissaan muun muassa EU:n virallisia nettisivuja, suojelupoliisia, Yleä ja Verkkouutisia.
– Vastaukset ovat koneellisia, eivätkä aidon ihmisen tuottamia. Toisaalta ne muistuttavat ympäripyöreydessään ja fraseologiassaan poliitikkojen itsensä antamia vastauksia – niistä ne on varmaan tekoälylle koulutettukin, arvioi Järvinen.
Lue myös: UPI:n johtaja: Putin ei ehkä suostuisi Trumpin "diiliin", ja sillä voisi olla arvaamattomat seuraukset
Sodanratkaisijaksi tekoälystä ei Järvisen mukaan ole.
– Copilotin vastaukset ovat tyypillistä tekoälyä, yleisiä faktoja ja fraaseja. Jos sota näillä keinoilla loppuisi, ne olisi jo tehty.
Tekoälyyn "kohtuullisen suopeasti suhtautuva" Teivainenkaan ei löydä ehdotuksista ratkaisua mihinkään.
– Ei jatkoon.
Trump ja Harris pintatarkastelussa
MTV Uutiset kysyi myös tekoälyltä, kumpi Yhdysvaltain presidenttiehdokkaista voisi paremmin toimia Ukrainan sodan lopettajana.
Lopputuloksena oli asiantuntijoiden mielestä heppoinen analyysi republikaanien Donald Trumpista ja demokraattien Kamala Harrisista.
– Vastaukset ovat aika tyhjänpäiväisiä ja osin väärin. Harris ei ole erityisen tunnettu ihmisoikeuksien puolustajana – toisin kuin tekoäly väittää, huomauttaa kansainvälisen oikeuden emeritusprofessori Martti Koskenniemi.
Maailmanpolitiikan professorin Teivo Teivaisen mukaan tekoälyn pinnallisuus näkyy Harrisin ja Trumpin vertailussa. Tekoälyn mukaan "Trumpilla on kokemusta neuvotteluista. Hän on tunnettu suoraviivaisesta lähestymistavastaan".
– Missä tahansa kelvollisessa vertailussa pohdittaisiin Trumpin suoraviivaista ehdotusta rauhan saamiseksi. Yksinkertaistettuna se tarkoittaa Trumpin näkökulmasta, että Ukrainalta olisi otettava kaikki tuki pois, jollei maa suostu paljolti Vladimir Putinin ehdoilla tehtävään rauhaan, sanoo Teivainen.
Vaikka tekoäly saakin MTV Uutisten haastattelemilta asiantuntijoilta tässä yhteydessä tyrmäyksen, Pekka Haavisto käyttäisi kuitenkin tekoälyä rauhanneuvotteluissa avustavassa roolissa. Voit lukea aiheesta tästä: