Ranskan presidentti Emmanuel Macronin kommentit Venäjän nöyryyttämisestä ovat herättäneet kritiikkiä.
Macron sanoi lauantaina ranskalaislehtien haastattelussa, että Venäjää ei saisi nöyryyttää, jotta Ukrainan konfliktiin voitaisiin löytää diplomaattinen ratkaisu.
Asiasta kertoivat muun muassa uutistoimistot Reuters ja AFP.
Tuoreeltaan lauantaina Macronin sanomisia kommentoi Ukrainan ulkoministeri Dmytro Kuleba. Hänen mukaansa valtiot, jotka kehottavat välttämään Venäjän nöyryyttämistä, nöyryyttävät kehotuksillaan vain itseään.
Suomessa Macronin möläytys ammuttiin alas täysilaidallisella muun muassa iltapäivälehtien pääkirjoituksissa.
MTV:n uutisten kolumnissa Macron nimettiin peräti Manner-Euroopan lökäpöksyksi yhdessä Saksan liittokansleri Olaf Scholzin ja Italian pääministeri Mario Draghin kanssa. Scholzia ja Draghia on niin ikään syytetty liian lepsusta suhtautumisesta Venäjään.
Lue lisää: Helena Petäistön kolumni: Manner-Euroopan lökäpöksyt
Macronin sanomisille löytyy kuitenkin myös ymmärrystä. Ulkopoliittisen instituutin vanhempi tutkija, maailmanpolitiikan dosentti Marco Siddi Helsingin yliopistosta sanoo, että Macron yrittää ennen kaikkea löytää kriisiin ratkaisun.
– Minusta hän pyrkii luomaan tilaa neuvotteluille ja kriisin diplomaattiselle ratkaisulle Venäjän kanssa, Siddi sanoo.
– Macronia on kritisoitu, koska hänen tulkitaan olevan valmis antamaan myönnytyksiä Venäjälle. Minusta hänen käyttämänsä kieli ei välttämättä viittaa siihen.
Hän huomauttaa, että Macron ei ole ainakaan julkisesti esittänyt mitään myönnytyksiä Venäjälle eikä vaatinut Ukrainalta mitään. Sen sijaan Ranska on ollut mukana EU:n talouspakotteissa ja antanut aseapua Ukrainalle.
– Neuvotteluratkaisua sotaan on aiemmin esittänyt lähinnä Turkki. Minusta Macron yrittää yhtenä harvoista eurooppalaisista toimijoista säilyttää myös EU:lla jonkinlaisen diplomaattisen roolin konfliktissa, Siddi tulkitsee.
Siddin mukaan Venäjän nöyryyttämisestä puhuminen voi olla hankalaa myös Venäjälle itselleen ja presidentti Vladimir Putinille.
– Venäjä ei missään nimessä halua ajatella, että sitä voitaisiin nöyryyttää. Se ei halua näyttäytyä sodan heikompana osapuolena. Siksi Macronin puheet voivat olla epämiellyttävää kuultavaa myös Putinille.
"Yhteydenpito on ongelmallista"
Viron ulkopoliittisen instituutin johtajalta Kristi Raikilta sen sijaan ei juuri heru ymmärrystä Macronille.
Hänen mukaansa presidentti jatkaa diplomaattista linjaansa, joka ei ole johtanut mihinkään. Macron esimerkiksi kertoi lauantaina viettäneensä Putinin kanssa "sata tuntia" puhelimessa joulukuun jälkeen.
– Macronin tapa pitää yllä yhteyttä (Putiniin) on ongelmallista. On epäselvää, mitä sillä voidaan saavuttaa, Raik sanoo.
– Tästä syntyy mielikuva, että Ranska hakee jotain kompromissiratkaisua samaan aikaan, kun se tukee julkisesti Ukrainaa. Lähestymistapa on hyvin ristiriitainen.
Raikin mukaan Ranskassa tunnutaan ajattelevan, että Euroopan pitäisi suhtautua "realistisesti" tilanteeseen ja hyväksyä, että Venäjä tulee lopulta saavuttamaan joitain tavoitteitaan Ukrainassa.
2:36
Miljoonavelat Putinin lähipankkiin, tuhansittain julisteita yhteiskuvasta Kremlissä ja “jätkämäistä” kettuilua – tällaiset suhteet Macronilla ja Le Penillä on Putiniin.
Raik näkee, että ajattelun taustalla vaikuttaa historiallisena kiintopisteenä ensimmäinen maailmansota, jonka virheitä ei haluta toistaa.
– Sekä Macron että (Saksan liittokansleri) Scholz ovat viitanneet ensimmäiseen maailmansotaan, jossa Saksaa nöyryytettiin rauhansopimuksella.
– Tämä rauhansopimus sitten johti Adolf Hitlerin valtaannousuun ja lopulta toiseen maailmansotaan.
Raik sanoo, että Venäjän naapureiden näkökulmasta ajattelu tuntuu väärältä. Hänen mukaansa nimenomaan toinen maailmansota olisi osuvampi kiinnekohta Euroopan nykytilanteeseen.
– Minusta Venäjän toiminta voidaan rinnastaa natsi-Saksaan. Oppitunti on, että imperialistiselle suurvallalle pitää laittaa rajat, Raik sanoo.
– On huolehdittava, että valtio kärsii selkeän tappion niin, ettei se pysty jatkamaan sodankäyntiä myöhemminkään.
"Kansalaisten mielenkiinto sotaa kohtaan hiipuu ennen pitkää"
Suomen Ulkopoliittisen instituutin tutkija Siddin mukaan Macronin kommenteissa on nähtävissä myös kotimaahan suunnattua viestintää.
Mahdollisimman kestävän ja nopean ratkaisun löytäminen Ukrainan sotaan olisi Macronille sekä taloudellisesti että poliittisesti edullista, Siddi sanoo.
– Sodan hinta nousee koko ajan. Ensisijaisesti hinta on tietenkin suurin Ukrainalle, mutta vaikutukset kasvavat jatkuvasti koko Euroopassa.
– Mitä kauemmin sota kestää ja sen myötä energian ja elintarvikkeiden hinnat nousevat, sitä todennäköisemmin ihmiset alkavat osoittaa jossain vaiheessa mieltään.
Siddin mukaan kansalaisten mielenkiinto ei pysy toisen maan sodassa määräänsä kauempaa. Hän uskoo, että ennen pitkää huomio kiinnittyy kotimaan ongelmiin, kuten nyt rajusti nouseviin hintoihin.
Ranskassa pidetään tässä kuussa parlamenttivaalit, joissa Macronin oma puolue on tiukoilla sekä vasemmistoa että äärioikeistoa vastaan.
– Macronin kommenteissa on myös kotimainen ulottuvuus. En silti usko, että hänen retoriikkansa muuttuu merkittävästi vaalien jälkeen, Siddi sanoo.
– Puheissa on ensisijaisesti kyse kansainvälisistä suhteista ja rauhan saavuttamisesta sekä Euroopan roolin säilyttämisestä.
Macronia on kritisoitu myös siitä, että vaikka hän on pitänyt Venäjän hyökkäyksen jälkeen yllä puheyhteyttä Kremliin, hän ei ole itse vieraillut Ukrainassa. Tässäkin mielessä hänen käyttäytymisensä on arvioitu eroavan monista muista länsimaiden johtajista.
Siddin mukaan kritiikki ei kuitenkaan ole ollut yhdenmukaista.
– Esimerkiksi Yhdysvaltain presidentti Joe Biden ei ole tietääkseni myöskään vieraillut Ukrainassa sodan alettua. Kukaan ei silti kyseenalaista heidän tukeaan Ukrainalle.