Upin johtaja: Putin ei ehkä suostuisi Trumpin "diiliin", ja sillä voisi olla arvaamattomat seuraukset

Ukrainan kohtalo on Yhdysvaltain vaaleissa monin tavoin vaakalaudalla. Monet läntisetkin tahot ovat jo spekuloineet Ukrainan jakamisella kahtia. Tällaista voisi pitää Venäjän voittona ja muiden Euroopan maiden kannalta vaarallisena.

Katso Hiski Haukkalan koko haastattelu Uutisextrassa MTV Katsomosta.

Jos Yhdysvaltain presidentiksi valittaisiin Donald Trump, joka tarjoaisi Venäjälle Itä-Ukrainaa jonkinlaisena turvallisuuspoliittisena "diilinä", Venäjä ei välttämättä edes suostuisi siihen, toteaa Ulkopoliittisen instituutin (Upi) johtaja Hiski Haukkala vieraili MTV:n Uutisextrassa. 

Haukkala aloitti perjantaina Ulkopoliittisen instituutin johdossa. 

Yhdysvalloissa jännitetään presidentinvaalitulosta, mutta eniten näissä vaaleissa on pelissä Ukrainalla, jonka puolustuksen tulevaisuus ja rahoitus on vaakalaudalla. 

Mikäli vaalit voittaa Trump, hän voi hyvinkin todennäköisesti pyrkiä etäännyttämään Yhdysvallat Ukrainasta ja vähentämään Yhdysvaltain tukea Ukrainalle. 

Trump on väittänyt aiemmin, että jos hän olisi presidentti, hän ratkaisisi Ukrainan kriisin "yhdessä päivässä".

– Siinä on vähän se ongelma, ettei oikeastaan kukaan tiedä tarkalleen, mitä se mahdollisesti pitää sisällään ja mitä hän tarkoittaa. Meillä on erilaisia tiedonsirpaleita – esimerkiksi se hetki, jolloin Trump seisoi Zelenskyin vieressä ja sanoi pyrkivänsä "reiluun rauhaan kaikille osapuolille", kuvailee Haukkala. 

– Mutta tätäkään ajatusta ei ole tarkemmin avattu. Emme oikeastaan tiedä, millainen olisi se konkreettinen avaus tai aloite, jonka Trump haluaisi tehdä.

Puheet Ukrainan jakamisesta lisääntyneet

On kuitenkin usein arvioitu, että ainoa rauha johon Venäjä voisi suostua, olisi sellainen, jossa Venäjä käytännössä saisi Itä-Ukrainan alueet itselleen. 

Tällaisia ajatuksia on kuultu myös lännessä. Esimerkiksi Naton entinen pääsihteeri Jens Stoltenberg on verrannut Ukrainan tilannetta Saksan jakamiseen kahtia toisen maailmansodan jälkeen. 

– Länsi-Saksa piti Itä-Saksaa osana suurempaa Saksaa. Heillä ei ollut Itä-Berliinissä suurlähetystöä. Mutta Nato suojeli tietysti vain Länsi-Saksaa, Stoltenberg kuvaili Financial Timesille lokakuussa pian sen jälkeen kun hän oli väistynyt Naton pääsihteerin tehtävästä. 

Mitä pitäisi ajatella siitä, että Naton entinen pääsihteeri lähes heti tehtävänsä jälkeen esittää ajatuksen Ukrainan jakamisesta?

Lue myös: Palkitun venäläiskirjailijan synkkä visio: "Länsi pakottaa Ukrainan tappioon – tänä vuonna tai seuraavana"

– Se heijastaa sitä, että sota ei tällä hetkellä etene suotuisasti Ukrainan kannalta. Rintaman tapahtumat heikentävät Ukrainan asemaa, ja ajatus siitä, että Ukraina onnistuisi vapauttamaan kaikki alueensa, ei vaikuta realistiselta.

– Tästä syystä joudutaan miettimään, mikä olisi sellainen tapa edetä, joka mahdollistaisi Ukrainalle turvallisen ja suotuisan tulevaisuuden.

Haukkalan mukaan joudutaan ehkä hyväksymään ajatus, että sota jäätyy joksikin aikaa tiettyyn tilanteeseen, jotta Ukrainalla olisi mahdollisuus rakentaa omaa tulevaisuuttaan.

Venäjän voitto saattaisi vapauttaa sen resursseja Suomen lähialueille

Ukrainan jakaminen voitaisiin kuitenkin helposti tulkita Venäjän voitoksi. Mitä se puolestaan tarkoittaisi Suomelle, jos Venäjä todella voittaisi hyökkäyssotansa?

– Se riippuu siitä, miten sota lopulta päättyy ja luodaanko kuva, jossa Venäjä koetaan voittajana. Yksi mahdollinen vaihtoehto on, että Venäjä ei suostu edes tällaiseen voittoon, vaan katsoo voivansa jatkaa konfliktia Trumpin pyrkimyksistä huolimatta.

– Jos Venäjä selkeästi voittaisi, se rohkaisisi Venäjää jatkamaan aseellista painostusta, mahdollisesti myös muissa suunnissa. Tämä vapauttaisi resursseja vahvistamaan Venäjän läsnäoloa Suomen lähialueilla ja pakottaisi Natoa ja Suomea huolehtimaan vastatoimista.

Haukkalan mukaan joudutaankin vielä uudella tavalla vaikeaan tilanteeseen, jos tarjottaisiin Ukrainan pään yli jonkinlaista "diiliä", jonka Venäjä sitten kuitenkin hylkäisi.

– Se on mielenkiintoinen kysymys. Trump kuvittelee olevansa diplomatian mestari, mutta suurin osa hänen yrityksistään on epäonnistunut. Vaikka Trump yrittäisi lopettaa sodan Venäjälle suotuisilla ehdoilla, Venäjä ei välttämättä suostu. Trumpin reaktio voisi olla arvaamaton. 

– Ja jos hän kokee tulevansa nöyryytetyksi, saattaa hän vaikka kiukuspäissään tukea Ukrainaa voimakkaammin. Tämä voisi johtaa Yhdysvaltojen ja Venäjän suhteiden kiristymiseen, jos Trump epäonnistuu diilissään ja tilanne kärjistyy.

Tilanne toisaalta ei välttämättä radikaalisti helpota vaikka vaalit voittaisi Kamala Harris. Haukkala näkee Harrisin voiton kuitenkin Ukrainan kannalta helpompana vaihtoehtona. 

– Uskon, että Harrisin voitto olisi Ukrainalle hyvä uutinen ja tuki todennäköisesti jatkuisi. On merkkejä siitä, että Harris saattaisi olla jopa myötämielisempi Ukrainan tukemiselle. Hän todennäköisesti katsoisi enemmän Tyynellemerelle kuin Atlantille, mutta Yhdysvaltojen turvallisuuspolitiikka Euroopassa tulisi jatkumaan nykyisten haasteiden kanssa.

Lue myös: Zelenskyi kritisoi länsimaita Venäjän jatkaessa hyökkäystään: "Kaikki vain katsovat"

Tuhannet pohjoiskorealaissotilaat valmiina taisteluun Kurskissa – tämä Putinin suunnitelmasta tiedetään