Yhdysvaltain vaalishow on ohi, lopultakin. Ja minkä jännitysnäytelmän jälkeen. Puolitoista vuotta erittäin likaista loanheittoa, katkeria kommentteja, jopa törkeyksiä, ja tähän on tultu. Näin kirjoittaa Pohjois-Amerikan tutkimuksen dosentti Rani-Henrik Andersson.
Yhdysvaltain presidentiksi nousee politiikan ulkopuolelta Donald J. Trump. Hyvin harva uskoi hänen mahdollisuuksiinsa edes esivaaleissa saati sitten varsinaisessa vaalissa. Hävyttömyyksiä ja loukkauksia laukovasta kiinteistömiljonääristä tulee Yhdysvaltain 45. presidentti.
Pitkään uskottiin, aina loppumetreille asti, että latinot, naiset ja mustat pelastaisivat kovin epäsuositun Hillary Clintonin. Mutta Trump löi kiilan jopa demokraattien varmimmille alueille, Wisconsiniin ja Michiganiin. Hän sai kansan uskomaan, että Clinton on huijari, joka joutaisi vankilaan.
"Miten Trump aikoo lunastaa kaikki lupauksensa?"
Trump lupasi ja uhkaili kampanjansa aikana asioilla, joita suurin osa asiantuntijoista piti mahdottomina ja jopa järjettöminä; muuri Meksikon rajalle, muslimeille maahantulokielto, laittomien siirtolaisten poistaminen maasta, liittolaissuhteet uusiksi, kauppasuhteet uusiksi. Vielä eilen Trump lupasi michiganilaisille, että uusia tehtaita perustetaan, yhtään työpaikkaa ei enää katoa Meksikoon ja paljon muuta.
Mitä tästä kaikesta seuraa? Yhdysvallat on sisäisesti hyvin jakautunut. Molemmat puolueet ovat jakautuneet. Ja nyt jää nähtäväksi, miten Trump aikoo lunastaa kaikki lupauksensa. Hänen apunaan on ainakin kongressi, joka säilytti republikaanienemmistönsä sekä senaatissa että edustajainhuoneessa.
Trumpin kannattajajoukoissa ilo on irti.
Silti hänen ajatuksensa ovat myös monelle republikaanille vaikeita hyväksyä – ensimmäiset viittaukset tulevista ongelmista on jo saatu, kun pörssikurssit ovat romahtaneet tulosillan edetessä eri puolilla maailmaa.
"Luvannut palauttaa Aasiaan kadonneet työpaikat"
Miten Euroopassa suhtaudutaan Trumpin ajatuksiin Naton roolista? Trump on vaatinut Euroopan maita maksumiehiksi turvallisuudesta. Miten tämä vaikuttaa Suomeen, jää nähtäväksi.
Valitettava tosiasia on, että Trump ei vaikuta kovin kiinnostuneelta siitä, mitä Euroopan itäisellä rintamalla tapahtuu. Trump on myös puhunut laajasta yhteistyöstä Venäjän kanssa esimerkiksi terrorismin vastaisessa sodassa. Olisiko Trump valmis myönnytyksiin esimerkiksi Ukrainassa, Baltiassa tai Suomessa, jos saisi Venäjän tuekseen muualla?
Trumpin Yhdysvallat on myös erittäin huolissaan Kiinan noususta. Trump on luvannut palauttaa Aasiaan kadonneet työpaikat. Meksiko on myös saanut osansa, eikä Pohjois-Amerikan vapaakauppasopimus NAFTAkaan ole enää selviö, Trump haluaa purkaa myös sen.
Clintonin kannattajat seurasivat vaalipäivää epäuskoisina.
Tästä kaikesta seuraa erittäin poukkoileva ja sekava ulkopolitiikka. Entäpä ilmastopolitiikka? Trumpin Yhdysvallat tuskin tulee johtamaan taistelua ilmaston lämpenemistä vastaan, päinvastoin. Sisäpolitiikassa Obamacaren purku ja monet muut demokraattien ajamat uudistukset tulevat hyökkäyksen kohteeksi.
Tosin helppoa sekään ei ole edes republikaanienemmiöisen kongressin tuella. Trumpille jää lähiaikoina myös korkeimman oikeuden uusien tuomareiden valinta. Hän tulee nimittämään erittäin konservatiivisia henkilöitä, jolloin jopa aborttioikeuteen saattaa tulla muutoksia, kuten Trump on luvannut.
"Yhdysvaltalaiset halusivat muutosta, sen he saavat"
Kaiken kaikkiaan on hyvin vaikea ennakoida mitä tuleman pitää. Yhdysvaltalaiset halusivat muutosta, sen he saavat. Näissä vaaleissa oli kyse muustakin kuin puolueiden välisistä eroista. Kyseessä oli taloudellinen eriarvoisuus, tyytymättömyys liittovaltioon, tunne epäoikeudenmukaisuudesta. Ja sen tunteen toi julki suuri suurkaupunkien ulkopuolinen valkoinen väestö.
Tosin täytyy muistaa, että luokkarajat eivät ole niin selkeitä, lopullisesti äänestyskäyttäytyminen selvinnee vasta tulevissa analyyseissä. Juuri äsken Van Jones, erään merkittävän uutiskanavan kommentaattori, sanoi vakuuttavasti, että vaikka kyseessä oli protesti Washingtonin eliittiä vastaan, niin kyseessä on myös valkoisen Amerikan vastaisku sille, että demografia on muuttumassa, presidenttinä on ollut viimeiset kahdeksan vuotta afrikkalais-amerikkalainen ja latinoväestön määrä kasvaa.
Eivätkä muutkaan vähemmistöt enää ole hiljaa. Hänen mukaansa tämä ilta toi paljon pelkoa ja epätoivoa Yhdysvaltoihin. Voihan toki olla, että Trump presidenttinä yllättää ja onnistuu yhdistämään kansan. Silti selvää on, että Yhdysvaltain sisällä tulee myllertämään nyt hyvin pitkään ja voimakkaasti ja sen vaikutukset näkyvät eri puolilla maailmaa.
Rani-Henrik Andersson, Pohjois-Amerikan tutkimuksen dosentti