Yhdysvaltain presidenttiä pidetään usein maailman vaikutusvaltaisimpana henkilönä. Häneen kiteytyvät muun maailman ja kotimaan odotukset hyvässä ja pahassa, sodassa ja rauhassa. Mutta mitä tapahtuu, jos virkaan valitaan marraskuun vaaleissa omintakeinen, vihattu ja ihailtu miljardööri Donald Trump? MTV Uutiset selvitti, mitä kaikkea Mr. Suorasuu voi sössiä vai voiko mitään.
MTV uutiset julkaisee uudelleen luetuimpia Yhdysvaltain vaaleja käsitteleviä uutisjuttuja. Tämä juttu on julkaistu ensimmäisen kerran 27.02.2016.
Yhdysvaltain presidentin virassa yhdistyy sekä pääministerin että presidentin valtaoikeuksia. Jos oikeudet saisi suurista puheistaan tunnettu Donald Trump, suurin yllättyjä tulisi olemaan presidentti itse. Laajoilla valtaoikeuksilla sooloilu on nimittäin yllättävän hankalaa myös Yhdysvalloissa.
1:18
Helsingin yliopiston Yhdysvaltain tutkimuksen määräaikainen professori Rani-Henrik Andersson pitää republikaanien tämänhetkisen kärkiehdokkaan pyrkimyksiä populismina, mutta hän ei uskalla sulkea pois sitäkään mahdollisuutta, että Trump nähdään lopulta myös Valkoisessa talossa.
– Trump onnistuu puhumaan nyt monelle eri ryhmälle Yhdysvalloissa. Hän on vienyt populismin ihan huippuunsa. Valitettavasti suurin osa sanomasta on joko ristiriitaista tai yksinkertaisesti sitä ei voi toteuttaa, Andersson kuvaa presidenttiehdokkaan lausuntoja.
0:58
Sota vaatii kongressin tuen
Moni muistaa vielä 9/11 terrori-iskujen jälkimainingit, kun George W. Bush lähti sotaan terrorismia vastaan. Sotaisia puheita on kuultu myös Trumpilta, joka on luvannut tehdä Yhdysvaltain armeijasta suurimman ja mahtavimman. Lisäksi Trump on julistanut, että presidenttinä hän myös koventaisi toimia terrorismia vastaan.
Kaksoistornien kaatumisen jälkeen kongressin tuki sotatoimille oli olemassa. Samoin vallitsi yhteisymmärrys hyväksyä Patriot Act -laki, jonka antamat lisävaltuudet ovat edelleen käytössä terrorismin vastaisessa sodassa. Se, miten sotaa käydään tänään ja miten "Patriot Act"-lakia tulkitaan ja sovelletaan käytännössä, ei ole yleisesti tiedossa.
0:22
Ne, jotka pelkäävät, mihin Trump presidenttinä maansa ajaisi, voivat huokaista helpotuksesta – osittain. Yhdysvaltain presidentti voi kyllä aloittaa sotatoimet, mutta kongressin on oltava hankkeen takana. Jossain määrin raja on kuitenkin hatara.
– Nythän käytännössä Yhdysvallat on jo sodassa Isisiä vastaan pommituksin. Jos Trump haluaisi lähettää muitakin joukkoja sotaan, hän joutuisi hakemaan lähtöpäätökselle luvan kongressista.
Guantanamon vankileiri perustettiin terrorismin vastaisen sodan yhteydessä.
Trump vihjailee mahdollisista kovemmista kidutuskeinoista terrorismikuulusteluissa. Yhdysvaltain omalla maaperällä kidutus ei ole sallittua, koska sitä säätelee sotavankien kohtelusta solmitut sopimukset. Lisäksi Guantanamon vankila on aiheuttanut paljon päänvaivaa viranomaisille.
– Vaatisi varmaankin terrori-iskun Yhdysvaltain maaperällä, että terrorismilakia tiukennettaisiin. Tällaisen kidutuslain läpivienti ei ole mahdollista, arvelee Andersson.
Trump on herättänyt huomiota myös erikseen muslimisiirtolaisia koskevilla kärkkäillä lausunnoillaan.
0:32
Andersson mukaan suurin osa amerikkalaisia laintuntijoita on sitä mieltä, että Trumpin ajama muslimien maahantulokielto on yksinkertaisesti Yhdysvaltain perustuslain vastainen.
Siirtolaiset ja maahanmuutto
Trump on ottanut kampanjassaan innokkaasti kantaa muuhunkin maahanmuuttopolitiikkaan ja on vaatinut siihen kovaäänisesti muutosta. Tässäkin viesti on ollut ristiriitainen ja epämääräinen.
Yksi konkreettisimmista esimerkeistä on Trumpin visioima Meksikon ja USA:n välinen raja-aita. Andressonin mukaan siinä ei Trumpin mahdollinen presidenttiys auttaisi.
– Trump on sanonut, että Meksikon tulisi rahoittaa aidan rakentaminen. Meksiko on jo kieltäytynyt.
Meksiko ei suostu maksamaan Trumpin haluamaa raja-aitaa.
Presidentin valtaoikeudet eivät riitä myöskään toteuttamaan laittomien siirtolaisten karkotusta Yhdysvalloista. Töitä paiskivia laittomia maahanmuuttajia on maassa arviolta 11 miljoonaa ja siitä on muodostunut osa taloutta.
Maahanmuuttolaki on olemassa jo, mutta sitä ei ole tähän mennessä pantu kaikilta osin toimeen. Omituinen paperittomien työntekijöiden käyttö on ollut jo pitkään maan tapa muiden siirtotyöläisten rinnalla. Tästä epäkohdasta ovat hyötyneet myös Trumpin kannattajat.
– Uudistus ei välttämättä olisi suosittu kaikkien republikaanien keskuudessa. Taloudelliset vaikutukset olisivat suuret, Andersson muotoilee.
Tästä ongelmasta on hyvänä esimerkkinä ratsia Postivillen pikkukaupungin teurastamoon ja lihapakkaamoon vuonna 2008. Ratsiassa jäi kiinni liki 400 laitonta siirtolaista. Ratsian seurauksena muutaman tuhannen asukkaan pikkukaupungista pakeni yli 1000 laitonta siirtolaista katastrofaalisin seurauksin: kaupungin talous romahti.
Trump ei mitenkään pystyisi presidenttinä ratkaisemaan laittomien siirtolaisten ongelmaa neljässä vuodessa saati sitten 1,5 vuodessa, kuten hän on luvannut. Asiantuntijoiden mukaan aikaa kuluisi lähemmäs 20 vuotta.
Sopimukset poikki ja uusiksi
Anderssonia askarruttaa Trumpin halu neuvotella uudestaan sopimuksia.
Trump haluaisi puuttua etenkin kahteen sopimukseen, joista toinen on 1994 solmittu NAFTA (Pohjois-Amerikan vapaakauppasopimus) ja toinen parhaillaan neuvottelupöydällä oleva USA:n ja EU:n välinen vapaakauppasopimus.
Neljän konkurssin Trump pitää itseään erinomaisena neuvottelijana ja velkajärjestelijänä.
Vaikka NAFTA:a on arvosteltu rajusti, sen purkaminen yksipuolisesti ei olisi helppoa edes Yhdysvaltain presidentille. Helppoa ei olisi myöskään täydellinen jarrutus EU:n kanssa käytävissä neuvotteluissa.
Yhdysvalloissa presidentti on neuvottelujen kärki.
– Trumpin ideana olisi tehdä kahdenväliset sopimukset kaikkien valtioiden kanssa. Jokainen voi miettiä, miten sellaiset neuvottelut toteutettaisiin.
Anderssonin mukaan Trumpin lupaukset uusista työpaikoista saattavat kuulostaa monen amerikkalaisen mielestä hyvältä, mutta todellisuus on toinen.
– Yhdysvaltain historia on tässä protektionistinen. Se on aina suojellut omaa etuaan ja talouttaan. Siksi tavallinen kansa tykkää tästä retoriikasta, mutta sen toteuttamiseen Trumpin esittämällä tavalla eivät presidentin valtaoikeudet riitä, sillä se olisi lain ja USA:n solmimien sopimusten vastaista.
1:05
”Obamacare” nurin, mitä tilalle?
Presidentti Barack Obama on urakoinut kahtena presidenttikautenaan Obamacare-uudistuksen, jossa on saatu kaikki amerikkalaiset edes jonkinmoisen terveydenhuollon piiriin.
0:43
Trumpille tämä ei käy, vaan hän haluaa jonkun toisen systeemin. Mikä se olisi, on jäänyt hämärän peittoon. ”Obamacaren” kaataminen saattaa myös olla mahdotonta.
– Tässä tulee vähän sellainen kyllästymisreaktio, kun kuuntelee Trumpia. Lain poisvetäminen ei käytännössä tule kysymykseen. Sitä voi kyllä muuttaa, mutta sen vetäminen kokonaan pois olisi käytännössä melkoisen mahdotonta. Lisäksi mitään vaihtoehtoa ei ole oikein esitetty, tai sitten jotain hyvin epämääräistä.
Trump ja Valkoinen talo
Valkoisessa talossa ei voi päästellä sammakoita suustaan.
Anderssonin mukaan neljä konkurssia tehnyt businessmoguli voisi presidenttinä yrittää käyttää liikemaailman oppeja, mutta joutuisi lopulta pelaamaan Valkoisen talon ehtojen ja presidentin todellisten valtaoikeuksien mukaan.
Ehdokkaan retoriikka näyttää kuitenkin puhuttelevan amerikkalaisia, vaikka lupaukset on siis käytännössä petetty jo ennen vaaleja.