Selkeä enemmistö suomalaisista ei haluaisi odottaa Ruotsia Natoon, jos Turkki hyväksyisi Suomen sotilasliiton jäseneksi ennen Ruotsia.
Asia selviää MTV:n Taloustutkimuksen kanssa toteuttamasta kyselystä, johon vastasi marraskuun lopussa yli tuhat henkilöä.
Peräti 52 prosenttia vastaajista oli sitä mieltä, Ruotsia ei pidä odottaa, jos Ruotsin jäsenyyden ratifiointi kestäisi esimerkiksi Turkin vastustuksen vuoksi pidempään. Vain kolmasosa halusi odottaa Ruotsia. Vajaa viidesosa ei ottanut kantaa.
– Tässä kriisin ajassa suomalaiset saattavat olla huolestuneita siitä, miten pitkään Nato-prosessi oikeastaan kestää. Alkaa ehkä olla odotuksen tuntua ja toiveikkuutta, että tämä prosessi saataisiin vietyä mahdollisimman pian läpi, arvioi Ulkopoliittisen instituutin tutkijatohtori Iro Särkkä.
Pitäisikö Suomen liittyä Natoon, vaikka Ruotsin jäsenyyden ratifioiminen kestäisi pidempää esimerkiksi Turkin vastustuksen vuoksi, vai pitäisikö suomen odottaa Ruotsia?
Opposition kannattajat valmiimpia jättämään Ruotsin
Vastaajien sukupuolella ei ollut suurta vaikutusta vastaukseen. Iällä sen sijaan oli. Mitä vanhempi vastaaja, sitä todennäköisemmin hän koki, että Natoon pitäisi mennä vain yhdessä Ruotsin kanssa.
Väite: Suomen pitäisi odottaa Ruotsia Natoon liittymisessä
Puoluekanta näkyi vastauksissa selvästi. Nykyisten hallituspuolueiden kannattajat pitivät Ruotsi-yhteyttä selvästi oppositiota tärkeämpänä. Eniten Ruotsista oli valmis pitämään kiinni RKP, vähiten Perussuomalaiset.
Väite: Suomen pitäisi odottaa Ruotsia Natoon liittymisessä.
Ulkopoliittiseen linjaan ei odotettavissa muutoksia
Valtiojohdon kanta on koko Nato-prosessin ajan ollut, että Natoon mennään Ruotsin kanssa yhdessä, Turkin aiheuttamista hankaluuksista huolimatta.
Kyselyn tulosten perusteella tavalliset kansalaiset kuitenkin vaikuttavat olevan asiasta selkeästi eri mieltä.
Asiantuntija ei pidä Suomen valtiojohdon kannan muutosta todennäköisenä jatkossakaan.
– En usko, että Suomi ulkopoliittisena toimijana eriyttää aikataulua Ruotsin aikataulusta merkittävästi. Ulkopoliittisen johdon pitää pysyä päämäärätietoisena, eivätkä yksittäiset kyselyt voi ohjata Suomen ulkopoliittista linjaa, Särkkä toteaa.
Vuoden lähestyessä loppuaan käy yhä epätodennäköisemmäksi, että Turkin ratifiointi Suomen ja Ruotsin jäsenyyksille saataisiin tämän vuoden puolella.
Unkari on ulkoministeri Pekka Haaviston mukaan luvannut ratifioida Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyydet helmikuun alussa.