Ruotsin Nato-keskustelussa on tapahtunut selvä käännös. Kun vielä viime kuussa maan pääministeri Magdalena Andersson totesi, että Nato-jäsenyyden hakeminen tekisi turvallisuustilanteesta vielä epävakaamman, tällä viikolla hän julisti, että Nato-prosessia ei ole syytä pitkittää.
Svenska Dagbladet puolestaan uutisoi keskiviikkona lähteisiinsä nojaten, että Ruotsi olisi jo päättänyt hakea Natoon. Tietoa ei vahvistettu, mutta selvää on, että Ruotsin Nato-kannassa on tapahtumassa muutos.
Samalla Suomi on kiinnittynyt vahvasti osaksi maan Nato-keskustelua.
– Suomi-kiltti, auta meidät Natoon, ruotsalaisen iltapäivälehti Expressenin kolumnisti totesi tekstissä, joka moitti Ruotsin siirtäneen päätöksentekoaan asiassa Suomelle.
Lue myös: Asiantuntijan mukaan Suomi on Ruotsia edellä Nato-kysymyksessä: ” Voi käydä niin, että Suomi jättää hakemuksen ensin ja se helpottaa päätöksentekoa Ruotsissa”
”Suomi on aikuisten Ruotsi”
Naton kannattajat Ruotsissa ovat vedonneet siihen, että Suomessa ymmärretään Venäjän uhka Ruotsia paremmin niin geopoliittisista kuin historiallisistakin syistä. Monissa maan lehdissä on arvioitu Suomen katsovan ja käsittelevän koko asiaa "kypsemmin".
– Suomi on aikuisten Ruotsi – myös Nato-keskustelussa, julisti Ruotsin suurimman päivälehden Dagens Nyheterin sunnuntain pääkirjoitus.
Lehden analyysin mukaan Ukrainan sodan alun jälkeen suomalaiset poliitikot yli puoluerajojen ryhmittyivät nopeasti analysoimaan muuttunutta tilannetta ja tekemään töitä Suomen turvallisuuden takaamiseksi.
Ruotsissa turvallisuuspolitiikasta taas tuli lehden mukaan sisäpoliittinen kiistakapula, johon vaikuttavat myös syksyn vaalit.
– Ruotsalaiset puolueet käyttäytyvät kuin ne keräisivät sisäpoliittisia irtopisteitä sen sijaan, että ne olisivat tekemässä yhtä tärkeimmistä turvallisuuspoliittisista päätöksistä sitten toisen maailmansodan, DN moitti.
2:33
Katso myös: Viron Raikin mukaan ajoitus Nato-jäsenyydelle olisi hyvä – "Venäjän huomio on Ukrainassa"
Esillä myös erilaisina pidetyt keskustelukulttuurit
Vaikka ruotsalaislehtien pääsävy on ollut Suomelle myönteinen, on maan lehdissä esitetty myös kriittistä pohdintaa.
Dagens Nyheterin Suomen-kirjeenvaihtaja, itsekin suomalainen Philip Teir taas toteaa, että Suomessa on kyllä puhuttu paljon Natosta. Hän kuitenkin pohtii, onko varsinainen debatti aiheesta jäänyt kuitenkin vähemmälle. Teir analysoi myös syitä tälle.
Teirin mukaan yksi mahdollinen selitys on, että moni kokee ajan Natoon hakemiselle voivan ehtyä nopeasti, joten keskustelun käyminen on nyt liian myöhäistä. Toinen selitys taas on, että moni kokee, että Natosta on keskusteltu Suomessa jo kaksikymmentä vuotta, joten kaikki argumentit on jo kuultu.
Kolmanneksi syyksi hän arvioi, että suomalainen keskustelu- tai väittelykulttuuri on ylipäätään ruotsalaista pidättyneempi. Esimerkkinä hän nostaa sen, että suomalaiset seurasivat muun muassa koronarajoituksia hyvin kuuliaisesti, luottivat politiikkoihin eivätkä juurikaan kapinoineet rajoituksia vastaan.
5:46
Katso myös: Venäjä varoittaa tiukkasanaisesti Suomen ja Ruotsin mahdollisesta Nato-jäsenyydestä
"Ruotsin ulkopolitiikkaa johdetaan nyt Suomesta"
Joka tapauksessa ruotsalaisten lehtien viesti tuntuu olevan, että Suomi on matkalla kohti Natoa – ja Ruotsi seuraa perässä.
Expressen-lehden politiikan toimittaja Viktor Barth-Kron taas totesi Marinin vierailun jälkeen, että "Ruotsin ulkopolitiikkaa johdetaan nyt Helsingistä".
– Suomen pääministerin Sanna Marinin ja hänen ruotsalaisensa kollegansa tapaamisessa käytettiin keskiviikkona diplomaattista kieltä. Viesti oli kuitenkin selkeä: nyt menemme Natoon, yhdessä. On kaikki syyt uskoa, että asiat menevät kuten hän haluaa, Barth-Kron totesi.