Yli 70 prosenttia suomalaisista on muuttanut käsitystään Venäjästä huonompaan suuntaan Ukrainan kriisistä johtuen, selviää MTV Uutisten teettämästä kyselystä. Viime vuoden maaliskuun kyselyssä luku oli vajaat 60 prosenttia.
– Näin pitkäaikainen ja pysyvä kriisi on varmasti vaikuttanut monien muidenkin EU-maiden kansantalouksiin. Se on huolestuttavaa monella tavalla. Ei todellakaan ole parantanut Venäjä-mielisyyttäni mitenkään, toteaa vantaalainen Sari Lana.
– Käsitykseni on kyllä muuttunut hieman. Käsitykset talouskasvusta ylipäätänsä ovat muuttuneet. Nyt Venäjä on painumassa kovaa vauhtia taantumaan, kun taas viisi vuotta sitten tilanne näytti paljon valoisemmalta, sanoo Tarik Hossain Helsingistä.
– Kriisin pitkittyminen ei ole muuttanut Venäjä-suhtautumistani, mutta se kyllä muutti, että kriisi alkoi. Koen epäluottamusta, sanoo helsinkiläinen Heli Tuhkanen.
Joka neljättä asia ei ole hetkauttanut suuntaan eikä toiseen. Kaksi kolmesta kokee, että Suomen ja Venäjän keskinäiset suhteet ovat heikentyneet kriisin myötä. Joka neljäs näkee, että suhteet ovat pysyneet ennallaan.
Liki joka toinen pitää EU:n Venäjään suunnattuja pakotteita Suomen etujen mukaisina. 37 prosenttia on vastakkaista mieltä.
– En kyllä tue EU:n nykyistä pakotelinjaa. Siitä kärsii koko Suomen kansantalous aika paljon, Lana jatkaa.
– Minusta ne ovat Suomen kannalta kohtuuttomia. Suomi kärsii niistä aika tavalla, sanoo Anne Murtoniemi Orimattilasta.
– Olen, ilman muuta, pakotteiden kannalla. Kyllä meidän pitää reagoida, Tuhkanen kertoo.
– Periaatteessa tuen pakotteita. Ne on pakko pitää, koska muuten tuloksia ei saada aikaan, helsinkiläinen Jyrki Tiittanen arvioi.
Valtiojohdolla enemmistön tuki
Vaikka alle puolet eivät tue nykyistä pakotepolitiikkaa, liki 60 prosenttia kyselyyn vastanneista tukee maamme johdon valitsemaa EU-linjaa. Ukrainan tilanteen lisäksi huolta kannetaan Venäjän talouden tilasta.
– Pelottavin tilanne on se, että jos Venäjästä tulee yhtäkkiä tällainen "failed state" Suomen viereen. Siellä rupeaa eturyhmittymät kilpailemaan keskenään valtion resursseista ja tulee epävakaa tilanne kaikkialle tähän ympärille, Hossain päättää.
Think If Laboratories Oy:n tekemään tutkimukseen haastateltiin yli 1500 ihmistä joulun molemmin puolin. Poliisin ja mielenosoittajien yhteenotot vaativat ensimmäiset kuolonuhrit Kiovassa noin vuosi sitten.