Mikä on jalkaväkimiinojen merkitys Ukrainassa?
Jalkaväkimiinat nousivat jälleen turvallisuuskeskusteluihin viime viikonloppuna, kun Puolustusvoimien komentaja Janne Jaakkola otti asian esille MTV Uutisten haastattelussa yleisen turvallisuustilanteen muututtua pitkälti Ukrainan sodan seurauksena.
Yhdysvallat antoi viime viikolla luvan toimittaa Ukrainalle jalkaväkimiinoja. Pentagon totesi uskovansa, että miinojen toimittaminen on yksi hyödyllisimmistä toimista presidentti Joe Bidenin hallinnolta auttaakseen Venäjän etenemisen hidastamisessa.
Myös sota-asiantuntijat ovat pitäneet Yhdysvaltojen miinojen antamista merkittävänä päätöksenä, jopa merkittävämpänä kuin Atacms-ohjuspolitiikan muutosta. Sitä mieltä on ainakin Foreign Policy Research Instituten vanhempi tutkija, sota-asiantuntija Rob Lee kirjoituksessaan viestipalvelu X:ssä.
Washington Postin lähteiden mukaan miinojen käyttö rajoitettaisiin Ukrainan alueelle ja erityisesti maan itäosiin, mutta ei tiheästi asutetuille alueille. Kiistanalaisen asiasta tekee se, että Ukraina kuuluu jalkaväkimiinat kieltävään Ottawan sopimukseen, Yhdysvallat ja Venäjä eivät.
Lue lisää: Tällainen on Ottawan sopimus
Yhden Washington Postille kertovan virkamiehen mukaan Ukrainalle toimitettavat jalkaväkimiinat olisivat niin sanotusti "ei-pysyviä", millä tässä tapauksessa tarkoitetaan sitä, että miinat joko räjähtävät ajan myötä itsekseen tai muuttuvat toimimattomiksi akkujen tyhjettyä päivien tai viikkojen aikana.
Asevalvonnan asiantuntijoiden mukaan myös tämänkaltaiset ei-pysyvät miinat muodostavat turvallisuusriskin siinä missä pysyvämmät miinat.
Vain pari kuukautta Venäjän Ukrainaan aloittaman hyökkäyksen jälkeen Yhdysvallat antoi Ukrainalle Claymore-viuhkamiinoja. Ne asetetaan maan päälle ja laukaistaan ihmisen toimesta. Samankaltaisia viuhkamiinoja- tai panoksia löytyy myös Puolustusvoimien varastoista ja käytöstä.
Lue sodan tämän hetkisestä tilanteesta: Venäjä etenee nyt vauhdilla – ISW: Kolme hyökkäysvaihtoehtoa
Miljoonia miinoja vaanimassa
Miinoilla Ukrainan sodassa on ollut merkitystä jo tähänkin mennessä, mutta lähinnä Ukrainan haitaksi ja Venäjän eduksi.
Viime vuoden kesällä, jolloin Ukraina yritti vastahyökkäystään, suurimmaksi esteeksi osoittautuivat Venäjän laajat miinakentät, kirjoitti muun muassa The New York Times. Sota-asiantuntija Rob Lee kutsui Venäjän miinoittamista "innovatiiviseksi".
Samoihin aikoihin Ukrainan silloinen puolustusministeri Oleksii Reznikov totesi, että Ukraina on maailman miinoitetuin maa. Myös YK on todennut saman. Ukrainan maaperästä mahdollisesti 23 prosenttia on miinoitettu, YK arvioi.
Miinojen raivaamista ja deaktivointia käsipelillä Harkovassa lokakuussa 2023.
Viime vuoden lokakuussa Ukrainan viranomaiset arvioivat, että jopa 174 000 neliökilometriä – kolmasosa koko maan pinta-alasta – on miinojen ja muiden vaarallisten räjähteiden peitossa.
Miinoja raivaavan Halo-järjestön (Hazardous Area Life-support Organization) heinäkuussa antaman arvion mukaan Venäjä on mahdollisesti asettanut jopa kaksi miljoonaa miinaa Ukrainaan sodan alkamisen jälkeen.
Myös tämä kuva lokakuulta 2023 Harkovasta miinanraivaustöistä.
Ja miinoja löytyy jatkuvasti lisää, totesi Ukrainan pelastustoimen erikoistehtävien päällikkö Oleksandr Ostapov MTV Uutisille viime vuoden alussa. Ostapovin havainto liittyy vain Kiovan alueelle, jonka räjähdevapaaksi huolehtiminen kuuluu Ostapovin ryhmän vastuulle.
Ihmisoikeusjärjestö Human Right Watch arvioi puolestaan, että Venäjä on käyttänyt Ukrainassa lähemmäs kymmentä erilaista jalkaväkimiinaa, kirjoittaa The New York Times.
Miinojen erilaisuudella tarkoitetaan sitä, että miinat ovat sekä ulkoisesti eri näköisiä, mutta myös tarkoitettuja tekemään erilaista tuhojälkeä, kuten haavoittamaan tai tappamaan.
Itsessään myös miinat ovat erilaisia: Esimerkiksi toiset miinat ovat tarkoitettu jalkaväkeä vastaan, toiset taas ajoneuvoja.
Eräs miinojen tarkoitus on haavoittaa yksittäinen sotilas tai useampi ja saada muu joukkue sidottua haavoittuneen tai haavoittuneiden ensiapuun.
Toinen tarkoitus on pysäyttää vihollisen osaston hyökkäys, jolloin tykistön ja muun kaluston on helpompi iskeä paikallaan oleviin vihollisen joukkoihin.
Lue lisää: Tällainen on jalkaväkimiina ja näin se toimii
0:41
Venäläispanssari osuu miinaan lähellä Avdiivkaa helmikuussa 2024.
Ukrainalla ei riittävää kalustoa
Miinojen valtavan määrän lisäksi on toinenkin ongelma: Ukrainalla ei ole riittävää kalustoa miinojen raivaamiseen, toteavat Reznikov ja eri asiantuntijat.
– Ukraina tarvitsee miinojen raivaamisen Manhattan-projektin, toteaa Australian armeijan kenraalimajuri evp. Mick Ryan The New York Timesille ja viittaa Yhdysvaltain saman nimiseen atomipommin suunnittelu- ja rakennusprojektiin toisessa maailmansodassa.
Ryanin mukaan yleisesti ottaen teknologia miinojen raivaamiseen ei ole kehittynyt yhtä nopeasti kuin muu sotateknologia.
Ostapov totesi MTV Uutisille viime vuonna, että ukrainalaiset olivat saaneet tehtyä räjähtämättömäksi yhteensä 320 000 erilaista räjähtävää esinettä koko sodan aikana.
2:47
Katso raportti miinanraivaajien työstä. Video vuodelta 2023.
Miinanraivausta tosin vaikeuttavat luonnonolosuhteet ja vuodenajat: Talvella on lunta ja keväällä taas ruohoa ja heinää.
– Lumi on huono, tuore lumi on helvetti. Puoli tuntia ja se peittää kaiken niin tasaisesti, että ainoa keino havaita miinoja ovat kepit. Nekään eivät toimi pakkasella, kun maa on jäässä, totesi ukrainalainen miinanraivaaja Jaroslav Der Spiegelille viime lokakuussa.
3:06
Ukrainalainen Andrii menetti jalkansa miinanraivauksessa, mutta jatkaa silti työtään.
Lue lisää: Ukrainan miinanraivaaja: "Lumi on huono, tuore lumi helvetti"
Suomi on tukenut Ukrainaa miinanraivauksessa niin rahallisesti kuin myös kalustollisesti. Viime vuonna Suomi päätti lähettää Ukrainalle kolme Leopard 2 -raivauspanssarivaunua, joiden tehtävänä on raivata miinoja panssariväyliltä sekä myönsi kolme miljoonaa euroa ruokaturvan parantamiseksi Ukrainassa, osa varoista suunnattiin miinojen raivaamiseen.
1:34
Jos ei oikeanlaista kalustoa ole käytettävissä, niin hätä keinot keksii. Tällaisen ratkaisun eräs ukrainalainen keksi. Video vuodelta 2023.
Ukrainassa lapsia opetetaan tunnistamaan miina
YK:n ihmisoikeusasioiden edustajan toimiston (OHCHR) mukaan jo ainakin 120 lasta on kuollut tai haavoittunut miinojen räjähdyksissä.
Luku perustuu tämän vuoden helmikuussa julkaistuun raporttiin. Miinoja tai muita räjähteitä voi olla viritettyinä niin pelloilla, metsissä, pensaikoissa kuin asutusalueillakin ja pahimmillaan lasten leikkikentillä.
Ukrainalaislapset opiskelemassa miinojen eroista helmikuussa 2024.
Ennalta ehkäisemiseksi ukrainalaisia lapsia on opetettu jo viime vuodesta asti tunnistamaan sekä välttämään erilaisia miinoja. Aiheesta kertoo koulutuksia Ukrainan viranomaisten kanssa järjestänyt YK:n lastenjärjestö Unicef. Lapsien miinakouluttamisesta voit lukea lisää tästä artikkelista.
YK:n arvion mukaan tämän vuoden elokuuhun mennessä noin 1286 ihmistä on kuollut miinojen ja eri räjähteiden takia. Luku ei ole pysyvä, vaan päivittyy niin pitkään kuin Venäjä asettaa miinoja Ukrainan maahan.