Espoossa Kehä III:n läheisyydessä kiemurtelee kapea hiekkatie, jonka autioituneissa taloissa jalan alla narskuvat lasinsirut, seinille on maalattu huumehuuruisia viestejä ja aika on pysähtynyt menneille vuosikymmenille. Tervetuloa Laitmanintielle.
2:41
Tie on saanut nimensä alueen ensimmäisen asukkaan, mäkitupalainen Laitmanin mukaan. Suurin mullistus Laitmanintiellä tapahtui toisen maailmansodan päätyttyä, kun alueelle sijoitettiin useita perheitä Neuvostoliitolle luovuteltulta Porkkalan alueelta.
MTV Uutisille Laitmanintien historiaa esittelee Sune Sahlstedt, 67, jonka vaari Karl Herbert Sahlstedt sai Porkkalasta lähdettyään perheelleen reilut yhdeksän hehtaaria maata ison Hakalan maatalon mailta Kauklahdesta.
Laitmanintie 8:aan pystytetyssä talossa myös Sune vietti pari ensimmäistä elinvuottaan, kunnes Sunen isä Karl Albin sai valmiiksi rakentamansa rintamamiestalon alueen toiselle laidalle, Harmaaniitylle.
Laitmanintien ja Harmaaniityn aluetta voi tuskin kutsua edes kyläksi. Mutta vaikka Harmaaniityn alueella asukkaita oli vain kymmenen ja Laitmanintien toisessa päässä toinen mokoma, värikkäitä ja osin traagisiakin tapahtumia riitti.
Tomaattikorit taksiin ja Tukkutorille wienerille
Kun Sune Sahlstedt aloitti koulun vuonna 1957, hänen Albin-isänsä lopetti työt Fazerilla ja ryhtyi kokopäiväiseksi kasvihuoneviljelijäksi. Puutarhaviljely oli muutenkin Harmaaniityn asukkaiden suosiossa. Sunekin pääsi töihin mukaan kesäisin.
– Ennen kuin isäni hankki oman auton kesällä 1962, hän ajoi vihanneskuorman kanssa Helsingin tukkutorille taksilla. Kurre Sirén tuli autollaan puoli kuuden aikaan aamulla. Lastattiin sekä tavaratila että takapenkki täyteen tomaattikoreja. Istuin joskus Plymouthin etupenkillä, Kurren ja isäni välissä tai takapenkillä, jos oli jäänyt tilaa. Nämä olivat tosi aikaisia herätyksiä pikkupojalle. Muistan vielä, kun äitini huusi aamulla: "Kurre tuli. Jos haluat mukaan, nopeasti ylös siitä". Tietenkin halusin, koska Tukkutorilla oli reipas tunnelma. Siellä sain aina syödä makean wienerin, kun isä ja Kurre istuivat kahvilla, Sahlstedt muistelee kirjoittamassaan Harmaaniityn historiikissa.
Viljelyvuosiin mahtuu monenlaista tarinaa koko aluetta uhanneista maastopaloista, sähkönjakelun katkeamisista pakkasöinä sekä perinteisistä naapurikinoista. Kesäkuussa 1975 alueelle iski trombi, joka väänsi kasvihuoneiden tuuletusluukkujen varret, heitti pakkassuojina toimineet muovipeitteet kymmenien metrien päähän ja naapurin Leonard ”Lennu” Nylundin olkihattu lensi päästä Sahlstedtien pellolle asti.