MTV pyysi aluehallintovirastoilta ja paikallisilta valvontaeläinlääkäreiltä asiakirjat suomalaisten eläintarhojen valvontakäynneistä viimeisen kymmenen vuoden ajalta. Asiakirjoista ilmenee, että eläintarhavalvontaa tehdään Suomessa varsin vaihtelevissa määrin.
Tähän artikkeliin on koottu suomalaisten eläintarhojen valvonnassa paljastuneita yksityiskohtia Suomen eläintarhojen tilasta.
Joissain eläintarhoissa on käyty valvomassa miltei joka vuosi ja toisissa vain muutaman kerran.
Selvityksemme keskittyy kertomaan viime vuosien tapahtumista. Asiakirjojen tarkasteluväliksi valittiin 10 vuotta, jotta valvonnan laajuudesta ja eläintarhan historiasta saatiin parempi kuva.
Selvitystä tehdessä ilmeni, että osaa eläintarhoista on valvottu keskittyen lähinnä eläinten pito-olosuhteisiin ja hyvinvointiin liittyviin asioihin.
Toisten eläintarhojen kohdalla painottuvat eläintarhojen laissa määritellyt tehtävät, kuten suojelutoimet. Näiden merkitys kasvaa, sillä EU on kehottanut jäsenmaitaan valvomaan, että eläintarhat toteuttavat lakia.
Artikkelista on jätetty pois Kuusamon suurpetokeskuksen eläintarha, koska tämän eläintarhan asioista on uutisoitu muutoin laajasti. Artikkelista on myös jätetty pois myös eläintarhat, joiden eläintarhalupa on lähtenyt tarkasteluvälin aikana.
Eläinmaa Zoolandia
Eläinmaa Zoolandia on Liedossa sijaitseva eläintarha ja lapsille suunnattu puuhapuisto, jossa osa eläimistä asuu läpi vuoden ja osa muuttaa kesäsesongin ajaksi tarhalle.
Eläintarhassa on esimeriksi alpakoita ja hyvin harvinaisia davidinhirviä.
Aluehallintovirasto toimitti MTV:lle Eläinmaa Zoolandiaa koskien yhden asiakirjan, joka on päivätty toukokuulle 2021. Tarkastuskertomus koski lupaehtojen valvontaa. Kertomuksesta selviää, että eläinlajien luonnollisen poistuman ja eläinlajien siirtojen avulla Zoolandian pitkäaikainen tavoite on muuttaa eläintarha pysyväksi eläinnäyttelyksi.
Eläintarhan eläinten sisä- ja ulkotilat olivat asiakirjan mukaan ehjät ja turvalliset. Eläintarhan davidinurosten väliset konfliktit ovat joskus johtaneet urosten karkaamiseen aidasta. Tarkastushetkellä uroksia oli tarhassa vain yksi. Ruokavarastoa kuvaillaan siistiksi ja ruokintasuunnitelmia selkeiksi.
– Tarkastushetkellä eläimet vaikuttivat pääsääntöisesti hyvinvoivilta. Toisen alpakan alahampaat näyttivät etäältä katsottaessa hieman pitkiltä. Riikinkukon höyhenpeite oli päälaelta ohentunut, lintu liikkui vähäisesti tarkastuksen aikana, eikä vaikuttanut kiinnittävän ympäristöönsä huomiota tavanomaiseen riikinkukon tapaan, tarkastuskertomuksessa kuvaillaan.
Eläintarhan edustajien mukaan riikinkukko on ollut aina olemukseltaan rauhallinen. Eläintarha sai aluehallintovirastolta suosituksen tarkastaa alpakan hampaat eläinlääkärillä lyhennystarpeen varalta.
Eläintarhan katsottiin antavan riittävästi tietoa yleisölle eläintarhan eläimistä ja toteuttavan eläinlajien suojelutaitoihin liittyvää koulutusta, koska se toimii eläintarhaeläintenhoitajaksi opiskeleville harjoittelupaikkana.
Ähtäri Zoo
Ähtärin eläintarha tunnetaan Suomessa etenkin Lumi- ja Pyry-pandojen kotina. Pandojen lisäksi eläintarhassa on esimerkiksi kettuja, karhuja ja visenttejä.
Viime kesälle päivätyssä asiakirjassa Ähtärin eläintarha sai puhtaat paperit eläinten hyvinvoinnin ja eläintarhan tehtävien toteuttamisen osalta. Eläintarha oli tehnyt joitain parannuksia aluehallintoviraston aiempien tarkastuksen havaintojen jälkeen.
Viranomainen on tarkastanut Ähtärin eläintarhan toimintaa useita kertoja kymmenen vuoden aikajänteellä. Ähtärissä on käyty tarkastuskäynnillä myös eläinsuojeluilmoitusten perusteella, mutta ilmoitukset eivät ole yleensä aiheuttaneet toimenpiteitä.
Poikkeuksena vaijeriliukuradan tapaus. Huhtikuussa 2021 Avi on kirjannut, että se sai runsaasti eläinsuojeluilmoituksia koskien Ähtärin eläinpuistoon rakennettua vaijeriliukurataa, joka kulkee osittain karhujen aitauksen yltä.
Karhujen ei testitilanteessa havaittu stressaantuvan liukuradasta. Ratkaisuna asialle Avi antoi Ähtärille määräyksen seurata karhujen reagointia liukurataan ensimmäisellä 100 käyttökerralla ja raportoida tarkkailusta. Mikäli stressiä ilmenisi, asiasta pitäisi ilmoittaa Aville viipymättä.
Emon stressi johti poikasten menehtymiseen.
Vuoden 2021 papereista käy myös ilmi, että edellisen kahden vuoden aikana eläintarhan kettujen pennut olivat menehtyneet emon stressin seurauksena. Toinen vaijeriliukurata kulki myös läheltä kettujen aitausta ja testivideosta nähtiin sen aiheuttavan stressiä ketuille. Myös tarkastushetkellä ketut vaikuttivat stressaantuneilta.
Ketuilta puuttui tarhastaan koloja tai muita piilopaikkoja. Avi määräsi korjaamaan tilanteen.
– Tarkastushavaintojen perusteella kettujen pitopaikka ei nykyisellään suojaa kettuja riittävästi vaijeriliukuradan kettujen hyvinvointia heikentävää vaikutusta vastaan.
Karhujen pitopaikasta löytyi paljon huomautettavaa: Sisätilan katosta vuosi vettä, ulkotarhan maa oli kulunutta ja talvipesien pehkujen alta paljastuneesta betonista voitiin päätellä, että karhu on nukkunut talviuntaan osin paljaan betonin päällä.
Samalla havaittiin, että pikkupandojen kiipeily- ja lepopaikka ei ollut tarkoitukseen riittävä.
Lue myös: Takana vaikea kesä: Ähtäri Zoo aloittaa yt-neuvottelut – tavoitteena 100 000 euron säästöt
Syyskuussa 2021 karhujen, kettujen ja pikkupandojen tiloja oli korjattu. Kesällä 2022 vaijeriliukurata sai Avin hyväksynnän.
– Vaijeriliukuradan käytöstä ei ole havaittu olevan karhuille haittaa, niiden käytös oli rauhallista ja lajityypillistä eläintarhaolosuhteissa, kesän käynnillä kirjattiin liukuradan vaikutuksista.
Tarkastuksella 2022 kiinnitettiin kuitenkin huomiota, että eläintarha edelleen rajoittaa karhujen pääsyä sisätiloihin päivän aikana.
– Tarkastuksen aikana keskusteltiin sellaisten katosten lisäämisestä ulkotarhaan, johon karhut voisivat halutessaan vetäytyä suojaan yleisöltä.
Vuonna 2022 vanha näätäeläintalo havaittiin remontoiduksi ja muunnetuksi toiseen käyttöön. Avi oli kaksi vuotta aiemmin neuvonut Ähtäriä puuttumaan pikaisesti aistinvaraisesti huonolta vaikuttavan näätäeläintalon sisäilmaan.
Kesällä 2022 läänineläinlääkäri kirjoitti, että Ähtärin eläinpuisto antaa varsin hyvin tietoa eläinlajeistaan ja niiden elinoloista luonnossa, sekä osallistuu aktiivisesti lajien suojeluun liittyvään tietojen vaihtoon muiden eläintarhojen ja yhteistyötahojen kanssa.
Ähtärin eläintarha osallistuu MetsäpeuraLIFE-hankkeeseen ja isopandojen lisääntymiseen ja ravintoon liittyviin tutkimushankkeisiin.
Ähtärin eläintarhasta on myös joskus päässyt karkuun eläimiä.
Vuoden 2020 tarkastuksella kävi ilmi, että eläintarhan kanadanmajavia oli päässyt karkaamaan eläintarhasta kaivautumalla aidan ali. Kanadanmajavien karkaaminen on erityisen moitittavaa, koska ne ovat Suomen luonnolle haitallinen vieraslaji, Avi luonnehti.
– Eläintarhan yleiseen pakovarmuuteen on kiinnitettävä erityistä huomiota ja korjaukset tehtävä ajallaan ja asianmukaisesti. Tällä hetkellä ne aitaukset, joissa eläimiä pidetään, ovat riittävällä tavalla pakovarmoja, mutta koska aitoihin kohdistuu jatkuvasti kulumista ja eläimet aktiivisesti pyrkivät karkaamaan, aitojen kunto on erityisen tärkeää pitää ajan tasalla, Ähtäriä neuvottiin samalla käynnillä.
Lue myös: Lumi-panda ei saanut pentuja tänä syksynä – Ähtärin eläinpuisto kommentoi
Särkänniemi
Aikoinaan delfiineistä tunnettu Tampereen Särkänniemi pitää yhä huvipuiston yhteydessä akvaariota ja Koiramäkeä. Akvaariossa asuu esimerkiksi vesikilpikonnia, piraijoita, karppeja ja vihermureena.
Aluehallintovirasto on käynyt tarkastamassa Särkänniemen tilat viimeksi keväällä 2021.
Kevään 2021 käynnillä tarkastajat kiinnittivät huomiota käynnillään siihen, että ainakin piraijojen ja vihermureenan altaat näyttävät pienehköiltä.
– Mureena on voinut hyvin ja se pystyy toteuttamaan lajinmukaista käyttäytymistä piiloissa, paperissa luonnehditaan.
Valvontaeläinlääkärin tekemästä muistiosta ilmenee, että piraijoiden altaasta on tehty muutama vuosi sitten eläinsuojeluilmoitus, mutta tarhalla ei ole mahdollisuutta siirtää kaloja suurempiin tiloihin. Piraijojen kerrotaan kuitenkin käyttäytyneen normaalisti.
Vieraiden heittämät roskat uhkaavat karppien henkeä.
Eläintarhan karpit asuvat kesäisin ulkona jokiolosuhteissa, jossa kesällä riskin aiheuttavat ihmisten heittämät roskat ja kaloille sopimaton ruoka. Tarkastuskertomukseen on luonnehdittu, että noin kolmesta neljään karppia kuolee joka kesä tämän seurauksena.
Lue myös: Mitä Särkänniemestä siirretyille delfiineille kuuluu? Veera siirrettiin Italiaan viime vuonna, eläinsuojelujärjestö: "En pidä tätä millään tavalla hyvänä asiana"
– Talvella vanhoissa sementtisissä, pienehköissä ja likaisissa altaissa, asiakirjaan on havainnoitu karppien talvisäilytystä.
Vuoden 2021 tarkastuskäynnin lopputuleman viranomainen arvioi Särkänniemen akvaarion toteuttavan laissa eläintarhoille määrättyjä tehtäviä. Tarkastuksella ei myöskään havaittu lain vastaista toimintaa.
Särkänniemessä on päätetty, ettei koiranpentuja enää tuoda kesäksi Koiramäkeen. Asiasta on käyty dialogia viranomaisen kanssa muutama vuosi aiemmin, sillä pentuja on tuotu kesäksi Koiramäkeen niiden ollessa parhaassa leimaantumisvaiheessa.
– Aitaukseen kiinnitetyn kyltin mukaan koiranpennut hankitaan Särkänniemeen luovutusikäisinä eli kahdeksanviikkoisina, ja niitä pidetään Koiramäessä noin kuusi viikkoa. Tämän jälkeen 14-viikkoiset koirat myydään uusiin koteihin, vuoden 2015 tarkastuskertomuksessa luonnehdittiin vanhaa toimintatapaa.
Tämän ei kuitenkaan ollut havaittu vaikuttavan koirien sosiaalisuuteen aikuisena, Särkänniemi puolusti käytäntöä.
Vuonna 2019 Särkänniemi sai ohjeita kalojen lopettamisen suhteen. Valvontaeläinlääkärin tarkastuspöytäkirjaan on kirjattu, että Särkänniemeä neuvottiin vaihtamaan hiilidioksidi toiseen lopetusmenetelmään, joka tukisi paremmin kalojen hyvinvointia.
Heinolan lintuhoitola
Heinolan lintuhoitolassa nimensäkin mukaisesti hoidetaan loukkaantuneita lintuja, mutta sen lisäksi tarhassa asuu siivekkäitä, jotka eivät voi palata luontoon. Lintuhoitolan verkkosivujen mukaan vuosittain siellä hoidetaan 200–250 lintua, joista 30–40 prosenttia palaa luontoon.
Heinolan lintuhoitola on kaupungin ylläpitämä. Eläintarhaa koskien Avi toimitti MTV:lle yhden asiakirjan helmikuulta 2021.
Tuolloin eläinmäärä on kuvattu seuraavanlaiseksi: Lintuhoitolassa asuu 53 lemmikkilintua, kuten erilaisia papukaijalajeja ja luonnonvaraisia eläimiä 58, joista 23 on pysyviä asukkeja.
Luonnonvaraisille eläimille ei ollut haettu lupaa ELY:ltä.
– Jo käynnin yhteydessä kerrottiin hallussapitolupien hakutavasta ja vaadittavasta lintukohtaisesta eläinlääkärin lausunnosta. Hallussapitolupa tulisi hakea kaikille lintuyksilöille, jotka ovat mainittuina luonto- ja lintudirektiiveissä ja ovat hoidossa lintuhoitolassa pysyvästi.
Lintujen hoitoon tarkoitettuja tiloja Avi piti tarkoitukseen sopivana, mutta pysyvästi asuvien lintujen tiloissa oli korjattavaa:
– Tarkastusajankohtana mm. kalasääskien, mehiläishaukkojen, kurjen ja haikaran sekä suurten (> 40cm) papukaijalajien (valkokakadu, kultatöyhtökakadu, sinikelta-arat) tilavaatimukset eivät täyty.
Korkeasaari
Helsingissä sijaitseva Korkeasaari on varmaankin Suomen tunnetuin eläintarha, jossa on laajalti erilaisia eläimiä, kuten kissapetoja, karhuja ja apinoita.
Korkeasaaressa on käyty valvomassa miltei vuosittain kymmenen vuoden sisällä hyväksyttämässä eläinten uusia pitopaikkoja. Esimerkiksi vuonna 2021 valvonta koski riikinkukkojen katettua ulkotarhaa ja vuonna 2020 kilpikonnien pitopaikkoja.
Loppuvuodesta 2021 eläintarha joutui siirtämään pöllöjään väistötiloihin Kruunusiltojen rakennushankkeen melun vuoksi.
Tarkastuskertomukset sisältävät tietoa vain kulloinkin hyväksyttävän pitopaikan olosuhteista. Vuonna 2019 saimaannorpan säilyttämisestä uudessa saukkotarhassa kirjattiin näin:
– Korkeasaaren yhteydessä olevassa villieläinsairaalassa on tilapäisesti sijoitettuna saimaannorppa, jolle on tarkoitus rakentaa oma allasalue. Saimaannorppa on tarkoitus tilapäisesti siirtää valmistuvaan saukkotarhaan, kunnes norpan allasalue saadaan valmiiksi. Saukkotarha hyväksytään käyttöön sekä Saimaannorpan tilapäiseen lyhytaikaiseen säilyttämiseen poikkeustilanteessa ennen norpalle tarkoitetun pitopaikan valmistumista.
– Perusteluna norpan poikkeustilanteen osalta on se, että Korkeasaaren eläintarha on pyytämättään joutunut tilanteeseen, jossa sillä on hoidettavanaan eläin, joka ei ole saanut lupaa takaisin luontoon palautettavaksi ja pysyvän pitopaikan valmistumiseen saakka saukkotarha tarjoaa villieläinsairaalan tiloja laajemman pitopaikan eläimelle.
Tarkastuksilla ei ole havaittu eläinsuojelusäädösten tai -määräysten vastaista toimintaa.
Lue myös: Suru-uutinen Korkeasaaresta: saimaannorppa Topias on kuollut
Myös kaupungin valvontaeläinlääkärillä on ollut asiaa Korkeasaareen viime vuosina.
Viime keväänä valvontaeläinlääkäri antoi lopetuspäätöksen aggressiiviselle joutsenelle, joka oli päätynyt luonnosta Korkeasaareen hoidettavaksi.
Koirasjoutsen ei ollut sopeutunut olemaan villieläinsairaalan muiden joutsenten kanssa. Luontoon palauttaminen ei myöskään tullut lukuun, sillä ihmisiin leimautunut eläin hakeutui ihmisten seuraan ja pyrki hyökkäilemään kimppuun.
Vihainen joutsen ei soveltunut luontoon eikä villieläinhoitolaan.
– Joutsen oli alkanut viime aikoina käyttäytyä erittäin aggressiivisesti muita joutsenia kohtaan. Joutsen ei tullut toimeen muiden joutsenten kanssa missään kokeillussa ryhmässä tai parissa ja se oli pitänyt ottaa muista erilleen tilapäiseen tarhaan, valvontaeläinlääkärin asiakirjassa kuvaillaan.
Vuonna 2020 valvontaeläinlääkäri antoi eläintarhalle luvan lopettaa eläintarhan supiloukkuun jääneen ketun.
Korkeasaaren eläinlääkärin mukaan kyseinen kettu oli tavattu alueella aiemminkin ja karvapeitteen perusteella sillä oli kapitartunta ja loisia. Kyse ei siis ollut eläintarhan omasta eläimestä, vaan alueella tavatusta yksilöstä.
– Valvontaeläinlääkäri katsoo, että ketun selviäminen luonnossa on kyseenalaista. Käytös on luonnonvaraiselle ketulle epätyypillistä ja viittaa siihen, että kettu ei ole terve eikä pärjää luonnossa omin avuin. Sen vapauttaminen olisi ilmeistä julmuutta kettua kohtaan, päätöksessä perustellaan ketun kohtaloa.
Kotka Maretarium
Suomalaiseen vesiluontoon keskittyvässä Kotkan Maretariumissa on käyty tarkastuksella viimeisen kymmenen vuoden aikana kolmeen otteeseen.
Maretariumissa asuu eläintarhan verkkosivujen mukaan eri kalalajeja noin 60 kappaletta ja se on kaikkiaan 1700 yksittäisen kalan koti.
Kolmessa tarkastuskertomuksessa eläintarhasta jaetaan varsin niukasti tietoja.
– Tarkastuksessa käytiin läpi Kotka Maretariumin eläimet sekä akvaariot ja eläinkirjanpito. Tarkastuksessa ei havaittu säädöstenvastaista menettelyä, vuoden 2021 paperissa kuvaillaan.
Lue myös: Tältä näyttää, kun kissa kohtaa ravun – katit pääsivät ihailemaan kaloja Kotkassa
Lomamäen lemmikkipuisto
Inkoossa sijaitsevassa Lomamäen lemmikkipuistossa asuu pesukarhu, alpakoita, mungoja ja esimerkiksi kettu.
Lomamäen lemmikkipuiston vanha eläintarhalupa umpeutui viime keväänä ja jatkohakemuksen käsittely on vielä aluehallintoviranomaisen pöydällä.
Lomamäen lemmikkipuiston valvonta on tapahtunut pääosin kunnan valvontaeläinlääkärin kautta. Aluehallintoviranomainen on ollut muutaman kerran tarkastuksella mukana, mutta valvonta-asiakirjat on tehty kunnan toimesta.
Aluehallintovirastolla ei ollut yhtään tarkastuskertomusta 10 vuoden aikajänteellä. Valvova viranomainen on kuitenkin osallistunut kunnan valvontaeläinlääkärin tarkastuskäynnille viimeksi viime kesänä, kun eläintarhalupaa varten tiloja käytiin katsomassa.
Viimeisimmällä, kesäkuulle ajoittuvalla, tarkastuskäynnillä tarkastaja puuttui eläinten pitopaikkojen kokoon ja luonteeseen.
Epäkohdat olivat pääpiirteittäin seuraavat: Mungoilta, papukaijoilta ja kyyhkyiltä puuttuivat eläintarha-asetuksen vaatimat lämmitettävät, lajikohtaiset sisätilat, jonne ne pääsevät tarvittaessa piiloutumaan. Eläimillä on sisätilat, jotka eivät ole yhteydessä ulkotarhoihin.
Muiden eläinten osalta sisätiloja löytyi, mutta ne eivät muutoin olleet asetuksen mukaisia esimerkiksi koon tai lämmitettävyyden osalta.
– Eläinlajien huomattavan määrän ja erikoistarpeiden mukaisten tilojen kontrollointi on vaikeaa, koska monia lajeja oli laitettu yhteisiin ulkohäkkeihin ja niiden tarpeet vaihtelivat lajeittain. Niiden yksilöllisiä tarpeita vetäytyä syrjään muilta eläimiltä ja yleisöltä oli vaikea määrittää.
Eläintarha oli saanut edellä mainittuihin asioihin liittyen määräyksiä jo aiemmin. Osaa niistä ei ollut siis noudatettu.
Kesäkuun tarkastuksella ulkotarhat olivat yleisilmeeltään siistit ja rakenteilta turvalliset. Yksittäistä neitokakadua lukuun ottamatta eläimissä ei havaittu huomautettavaa.
Eläintarhan luettelo eläimistä ei ollut ajantasainen. Tästä asiasta eläinpuistoa on huomautettu aiemminkin. Eläinmäärä on kasvanut huomattavasti vuodesta 2012, jolloin alkuperäinen lupa on myönnetty.
Elokuussa eläinpuistoa vaadittiin muuttamaan minipossujen aitauksen rakennetta, jotta eläimet voidaan suojata afrikkalaiselta sikarutolta.
Eläintarhaa kiellettiin tekemästä temppuja petoeläimillä
Syyskuussa 2021 valvontaeläinlääkäri kielsi eläintarhaa toteuttamasta eläimillä sirkukseen viittaavaa toimintaa, joka on kiellettyä petoeläimillä. Eläintarhan kerrotaan tuoneen kävijöitä sisälle kettujen aitaukseen ja käyttäneen kettua temppuun, jossa ruoalla houkuttelemalla kettu loikkaa vieraan niskan päälle. Kesäkuun 2022 tarkastuksella kyseistä toimintaa ei tarhalla enää havaittu. Sosiaalisessa mediassa esiintyvän videon perusteella näin on toimittu eläintarhassa viimeksi kesäkuun puolella.
Eläintarhan kanssa on selvitetty muutamaan otteeseen myös joidenkin papukaijalintujen nokan pituuteen liittyviä asioita.
Vuonna 2018 valvontaeläinlääkäri halusi selvittää eläintarhan Roope-kakadun vointia. Kakadu oli tarkastushetkellä yksin ja se istui pää kallellaan. Omistajan mukaan kyse oli neurologisesta oireesta, jonka syytä ei ole löydetty eikä oire hoidosta huolimatta parantunut. Tasapainovaikeuksien vuoksi kakadua ei voitu omistajan mukaan pitää muiden lintujen kanssa ulkotarhassa.
Uusintakäynnillä vuoden 2019 puolella linnun vointia kuvailtiin paremmaksi ja eläintä pirteäksi, joka eläinlääkärin arvion mukaan johtui siitä, että se oli siirretty muiden lintujen seuraan.
Lomamäen lemmikkipuiston kanssa on viime vuosina useaan otteeseen keskusteltu tilojen riittämättömyydestä ja eläinlistasta.
Ranuan eläinpuisto
Lapin maakunnassa sijaitsevassa Ranuan eläinpuistossa asuu esimerkiksi jääkarhu, ruskeakarhu, naali, villisika ja ilves.
Aluehallintovirastosta toimitettiin MTV:lle Ranuan eläinpuiston osalta Ruokaviraston järjestelmästä tulostetut asiakirjat eläintarhavalvonnasta.
Aluehallintovirastolla ei ollut Ranuaa koskien samanlaisia, kattavia tarkastuskertomuksia kuin muista eläintarhoista. Myöskään kunnan valvontaeläinlääkäriltä ei löytynyt Ranuaa koskevia asiakirjoja.
Varsin niukkasanaisista tarkastuskertomuksista ei ilmennyt minkäänlaisia puutteita 10 vuoden aikajänteeltä. Tarkastuskertomuksissa on ylipäätään varsin vähän tietoa eläintarhasta.
Esimerkiksi vuodelta 2016 on kirjattu, että tarkastuskäynnillä keskusteltiin eläinten virikkeistä ja suunnitelmista siirtää eläimiä, kuten käärmeet eri rakennukseen.
Vuodelta 2017 ilmenee, että tarkastuskäynnillä eläimet ovat olleet hyvinvoivan näköiset. Kevään 2022 merkinnästä käy ilmi, että myös Ranualla on keskusteltu eläinsuojelulain vaatimuksista eläintarhoille.
Eläinpuiston intendentti Heini Niinimäki kertoo MTV:lle, että kyseisellä käynnillä käytiin läpi, millaisissa suojelu- ja tutkimushankkeissa eläinpuisto on mukana. Ranua osallistuu esimerkiksi MetsäpeuraLIFE-hankkeeseen.
– Lisäksi keskustelimme asioista, mitä haluaisimme tulevaisuudessa eläintarhassa kehittää tai muuttaa.
Niinimäki painottaa, että eläinpuistojen tarjoama ympäristökasvatus kasvattaa merkitystään.
– On entistä enemmän ihmisiä, joilla ei ole vahvaa luontoyhteyttä. Eläinpuisto on yksi paikka, jossa luontoon voidaan olla kosketuksissa, Niinimäki mainitsee.
Niinimäen mukaan samassa yhteydessä eläintarhalle annettiin suljetun pitopaikan status. Tämä nähtiin Ranualla tarpeelliseksi, koska sillä voi olla vaikutusta esimerkiksi eläinten siirtoihin toisiin eläintarhoihin ja suojeluohjelmiin osallistumiseen.
Sea Life Helsinki
Linnanmäen yhteydessä sijaitseva Sea Life on tuttu etenkin edesmenneestä julkkiskalastaan Mikko-meriahvenesta. Sea Lifessä asuu esimerkiksi mustaevähaita, sammakoita, piraijoja ja meduusoja.
Elokuussa 2021 aluehallintoviranomainen selvitti Sea Lifessä keuhkokalan pientä akvaariota ja sammakoiden pitopaikkoja eläinsuojeluilmoituksen pohjalta. Tuolloin käynnistä on kirjattu, että keuhkokala on lähdössä toiseen eläintarhaan, minkä vuoksi se on pienehkössä akvaariossa.
– Keuhkokalan yleiskunto ja käyttäytyminen olivat normaaleja. Tarkastuksella sammakoiden pitopaikoissa ei havaittu epäkohtia.
Myöskään muilla Sea Lifeen kohdistuneilla käynneillä ei havaittu epäkohtia. Sea Life on tarkastettu viimeksi tämän vuoden elokuussa.
Tropicario
Trooppisten eläinten talossa Helsingissä on selvitetty eläinten oloja viime vuosina eläinsuojeluilmoitusten perusteella, viimeksi tämän vuoden syyskuun alussa. Tarkastuksilla eläinten hyvinvointi on ollut kuitenkin hyvä.
Tropicariossa on runsaasti erilaisia käärmeitä, kuten pytoneja ja mamboja sekä trooppisia liskoja, kuten varaaneja ja krokotiili.
Syyskuinen käynti perustui sarvinokkalinnun pitopaikkaa koskevaan eläinsuojeluilmoitukseen. Samasta aiheesta eläintarhassa on käyty aiemminkin, elokuussa 2021.
Elokuussa 2021 Avi on selvittänyt eläinsuojeluilmoitukseen perustuen sarvinokkalinnun kuntoa, pitopaikkaa sekä ametistipytonin haavoja. Linnun tilat todettiin riittäviksi ja lintu hyväkuntoiseksi ja pirteäksi.
– Ametistipytonit oli erotettu toisistaan ja haavat olivat parantuneet hyvin.
Edellisenä vuonna tammikuussa eläinsuojeluilmoituksella selvitettiin varaanin ihovaurioita.
– Tarkastuksella todettiin, että varaanin viivästyneen nahanluonnin sekundaaristen sieni-ihottumien hoito oli aloitettu jo marraskuussa (14.11.2019) ennen ilmoitusten tekoa ja iho on parantumassa.
Kukka- ja eläinpuisto Escurial
Oulussa sijaitsevaa Escurialia on valvottu miltei vuosittain kymmenen vuoden aikana. Eläinpuistossa on esimerkiksi alpakoita, vuohia, minipossuja ja erilaisia lintuja.
Eläintarhan viimeisin tarkastuskäynti sijoittuu maaliskuulle 2022. Tuolloin on tarkastettu eläintarhan pitopaikkoja ja eläinten kuntoa.
Pitopaikkoja luonnehditaan osin hyviksi ja osin kohtalaisiksi kunnoltaan.
– Tarhat, häkit ja aitaukset vaikuttavat karkaamisen estäviltä lukuun ottamatta aasin ja ponin yhteistä aitausta, jossa aita on hieman irronnut kiinnityksistään.
Eläintarhaa suositeltiin puhdistamaan ulkotarhojen likaiset pleksilasit sekä korjaamaan repsottava kohta aidasta.
Kahden aasin ja yhden ponin kavioissa havaittiin vikaa: ponin etukaviot olivat lohjenneet ja aasien etukavioissa oli havaittavissa virheasentoa. Avi suositti niiden vuolemista. Muutoin eläinten hyvinvointi tarhalla oli hyvä.
Vastikään tilalle muuttanut marsu oli saanut poikasia edellisenä päivänä yllättäen. Eläintarhaa kehotettiin jaottelemaan marsut sukupuolen mukaan mahdollisimman pian, jotta yllättäviä tiineyksiä ei syntyisi.
Muitakin huomioita annettiin: Kanoilla ja kukoilla tulee olla jatkuvasti käytettävissään orsi, lintujen peseytymisvesi kannattaa jatkossakin vaihtaa päivittäin ja kyyhkysten lisääntymistä estäviä toimenpiteitä on syytä pitää yllä.
Vanhan aasin ulkonäkö poiki eläinsuojeluilmoituksen.
Aiempana vuonna, 2021, tarkastuksella on kiinnitetty huomiota osin samoihin asioihin. Tuolloin huomion kiinnitti laiha aasiori, joka tiputteli vähäisesti virtsaa. Eläimen kuntoa pyydettiin seurattavan ja hoidettavan tarvittaessa eläinlääkärillä.
Laihasta aasista löytyy maininta myös vuodelta 2018, kun valvontaeläinlääkäri kävi katsomassa tarhan eläimiä eläinsuojeluilmoituksen perusteella.
– Yksi aaseista on korkean iän vuoksi hoikka/lihasköyhä, mutta sairaalloista laihuutta ei todeta ja eläimellä ei ole sairauden merkkejä, tarkastuskertomuksessa luonnehdittiin.
Avi kutsui 2021 tarhan eläinten kuntoa yleisesti hyväksi. Yksi levoton viiriäinen kiinnitti tarkastajan huomion.
Yksittäisten ulkotarhojen pohjan kerrottiin olleen upottava, joka voi aiheuttaa eläimille loukkaantumista ja likaannuttaa niitä. Rehuvaraston hygieniaan kiinnitettiin myös huomiota.
– Rehuvarastossa havaitaan runsaasti hiiren ulosteita mm. lattialla, pöydillä, hyllyillä sekä rehusäkkien välittömässä läheisyydessä ja nuolukivien päällä.
– Haittaeläintorjuntaa on tarpeen lisätä. Eläimille annettava rehu ei saa päästä saastumaan haittaeläinten ulosteella.
Muutoin aiempina vuosina Escurialia on neuvottu erilaisista eläinten pitopaikkojen riittävyyteen liittyvistä asioista. Esimerkiksi vuonna 2020 Escurialia neuvottiin korjaamaan ponin aidassa rispaantunut verkko ja sijoitella laamat, papukaijat, riikinkukot ja riikinkukkokyyhkyt niin, että niillä on eläintarha-asetuksen mukaisesti tilaa.
Vuonna 2020 eläinten kunnosta on kirjattu seuraavasti:
– Eläintarhan eläimet olivat hyväkuntoisia, puhtaita ja hyvin hoidettuja. Eläimet olivat rauhallisia eikä niillä ollut nähtävissä häiriökäyttäytymistä. Ylämaankarjan naudoilla oli havaittavissa lantaisuutta takaosissa, mikä johtuu yleensä siitä, että eläinten makuupaikan kuivitus ei ole ollut riittävää.
– Lampaat ja alpakat on keritty ja hevosten ja aasien sorkat on vuoltu säännöllisesti. Eläimille on niiden sairastuessa hankittu hoitoa. Eläimille on tarjottu riittävästi vettä ja niille sopivaa ravintoa. Eläimet vaikuttavat olevan sopivassa kuntoluokassa niiltä osin, mitä niitä päästiin tarkastuksella näkemään.
Kuusamon visenttipuisto
Kuusamossa sijaitseva visenttipuisto sai eläintarhaluvan 2019.
Luvan myöntämisen yhteydessä eläinten pitopaikat on tarkastettu ja todettu riittäviksi. Visenteiltä kuitenkin puuttui ulkotarhasta säänsuojat, josta aluehallintovirasto lähetti visenttitarhalle kuulemiskirjeen.
Vastineessaan tarhan omistaja sanoi, että Ruotsista saadun kokemuksen mukaan säänsuoja ei ollut eläimille pakollinen ja vaarana on, että etenkin lauman sonni saattaisi olla halukas tuhoamaan rakennelman.
Avi kuitenkin muistutti, että kumppanieläintarha Ruotsissa sijaitsee huomattavasti Kuusamoa etelämmässä ja eläimet elävät kylmemmissä oloissa Kuusamossa.
Eläintarha velvoitettiin rakentamaan säänsuoja, jossa on vähintään kolme seinää ja katto.
Kiteen eläinpuisto
Suomen itärajalla Kiteellä sijaitseva Kiteen eläinpuisto on varmaankin tunnetuin karhuistaan. Sen karhuista nuorempi, Ansa, on Kuusamon Suurpetokeskuksessa syntynyt naaraskarhu. Ansa on kuuluisan Juuso-karhun ja sen sisaren Reetan jälkeläinen, eli karhulla on sisäsiittoinen tausta.
Kiteellä asuu myös erittäin harvinainen davidinhirvi.
Kiteen eläinpuistossa on käyty valvomassa eläintarhaoloja vain muutamaan otteeseen. Osan tarkastuksista on suorittanut kunnan valvontaeläinlääkäri eläinsuojeluilmoitusten perusteella.
Viimeksi Kiteen eläinpuistoa on valvottu elokuussa 2022 aluehallintoviraston toimesta. Tarkastuksessa katsottiin myös esimerkiksi eläimille tarjottavan heinän kuntoa eläinsuojeluilmoituksen perusteella. Eläinsuojeluilmoituksia on tehty myös eläinpuiston eläinten pitopaikkoihin liittyen.
– Ulkotarhat olivat pääosin riittävän suuria, maapohjaisia ja maastoltaan vaihtelevia ja niissä kasvoi puustoa. Eläinten saama rehu näytti asianmukaiselta ja riittävän hyvälaatuiselta, nähtyjen eläinten kuntoluokat normaalin rajoissa.
Osassa tarhoista aitaverkosta metallilanka oli purkautunut tai verkko oli löysällä. Löystyminen aiheutti vaaran eläinten karkaamiselle tai loukkaantumiselle supikoirien tarhassa.
Genetin pitopaikan todettiin olevan selvästi minimivaatimusta pienempi ja siltä puuttui kaivamiseen soveltuvaa materiaalia oleskelupaikastaan. Kurjen aitauksesta uupui vesiallas.
Vastikään tarhaan tulleella aasilla oli liian pitkät kaviot.
Karhujen lisääntymisestä keskusteltu.
MTV kysyi tarkastuksen suorittaneelta valvontaeläinlääkäriltä, onko Kiteen eläinpuisto tehnyt jotain toimenpiteitä estääkseen naaras- ja uroskarhun lisääntymisen, sillä toinen eläimistä on taustaltaan sisäsiittoinen.
Läänineläinlääkäri Karoliina Hämäläisen mukaan asiasta keskusteltiin tarkastuskäynnillä eikä eläinten ole tarkoitus tehdä poikasia.
– Uroskarhu on jo 27-vuotias. Eläinpuiston omistaja on konsultoinut eri karhuasiantuntijoita ja hänelle on vakuutettu, että näiden ei pitäisi enää lisääntyä keskenään, minkä vuoksi niitä ei ole käsittääkseni erotettu toisistaan kiima-aikoina. Mikäli tästä huolimatta karhut lisääntyisivät, on uroskarhu onneksi erisukuinen, mutta jää pohdittavaksi silloin tämä tilanne, Hämäläinen vastasi sähköpostitse.
Elokuussa 2019 Pohjois-Karjalan ympäristöterveyden valvontaeläinlääkäri on vieraillut tarhalla eläinsuojeluilmoituksen perusteella. Ilmoituksessa oltiin huolestuneita kanien hoidosta ja pidosta sekä yleisesti eläinten hyvinvoinnista.
Tarkastuksella ei havaittu asiakirjan mukaan puutteita. Kanien kunto oli sen mukaan normaali.
Sen sijaan aasin havaittiin olevan ylipainoinen ja sen kaviot olivat pitkähköt. Eläinpuiston omistajan mukaan kavioiden seuraava huolto oli tulossa. Tarhalle annettiin ohjeita ja neuvoja chinchillan ja kyykäärmeiden hoitoon.
Helmikuussa 2017 valvontaeläinlääkäri kävi niin ikään eläinsuojelutarkastuksella, tällä kertaa lampaiden ja aasin hyvinvointia katsomassa.
Tuolloinkin aasin kaviot olivat liian pitkät ja jo kääntymässä ylöspäin. Lisäksi villisikojen säänsuoja oli vinossa ja eläimet olivat kaivaneet sinne syvän kuopan. Lampaiden villa oli pitkä, niiden kerintä oli tulossa keväällä omistajan mukaan.
Lue myös: Kiteen eläinpuisto sai Kuusamosta sisäsiittoisen karhunpennun – yrityksen toimitusjohtaja vaikenee eläimen taustoista "liikesalaisuuteen vedoten"
Pikkukili
Elämyspiha Pikkukili on pienimuotoinen eläintarha Lieksassa. Siellä asuu verkkosivuston tietojen perusteella laamoja, lampaita, emu, hevosia ja vuohia.
Pikkukiliä on valvottu varsin vähän tarkasteluajanjaksolla. Kunnan valvontaeläinlääkäri on vieraillut eläinsuojeluilmoituksen perusteella siellä kahdesti, vuonna 2016 ja 2018. Aluehallintoviraston tarkastaja kävi katsomassa eläintarhan tilanteen viimein tänä vuonna.
Tarkastusraportti ei vielä ole valmistunut eikä MTV saanut tapauksen läänineläinlääkäriä tavoitettua jutun valmistumisaikatauluun mennessä.
Marraskuussa 2018 valvontaeläinlääkärille oli ilmoitettu, että Pikkukilistä oli myyty kanoja, joilla oli paleltumia harjoissa tai heltoissa. Käynnillä eläinten hyvinvoinnista ei löydetty mitään poikkeavaa. Kanat ovat omistajan kertoman mukaan kesällä ulkona ja talvella sisällä.
Tarkastuksella havaittiin, että osalla linnuista puuttuu munintakopit ja orret, jotka omistaja lupasi korjata nopealla aikataululla.
Vuonna 2016 Pikkukilissä havaittiin aasin kavioiden olevan pitkähköt. Myös hevostammalla etenkin etukaviot olivat pitkät. Omistaja kertoi vuolevansa ne heti käynnin jälkeen.
Lue myös muut eläintarhoja käsittelevät uutisemme:
Mistä syystä eläintarhalta voi lähteä lupa? MTV kokosi tapaukset viime vuosilta
MTV Uutiset selvitti Suomen eläinpuistojen kolme kalleinta syöjää: Yhden eläimen ateriat painivat aivan omassa kategoriassa
Kuusamon suurpetokeskuksen karu todellisuus paljastui viranomaisille vasta tänä kesänä
Kuutit oleskelivat ulosteiden ja remonttitavaran keskellä – Avi antoi Nordic Wildlife Carelle sarjan määräyksiä, mutta miksi eläinhoitolan toimintaa ei voi kieltää?
Korkeasaaressa, Ranualla ja Ähtärissä ei ole tilaa Kuusamon suurpetokeskuksen eläimille
Ähtärin pandat saaneet yli puoli miljoonaa euroa lahjoituksina – vuosittainen tarve on 900 000 euroa
MTV Ähtärissä: Paikalliset hämmentyneinä pandojen kohtalosta – "Valtion pitäisi ehdottomasti tukea"
Näin Korkeasaaressa lepytellään lähes 400 valkoposkihanhen ja ihmisten kohtaamisia – karkuun juokseminen on huono vaihtoehto
Juttua on muokattu 3.10.2022 kello 14.43. Lisätty tieto, että Avi on ollut mukana joillain Lomamäen lemmikkipuistoa koskevilla käynneillä ja korjattu, että Korkeasaaressa lopetettu joutsen ei tullut toimeen muiden villieläinsairaalan eläinten kanssa. Jutussa viitattiin aiemmin yleisesti eläintarhaan.