Brexit veti puoluejohtajien ilmeet vakaviksi, maahanmuutto lisäsi keskustelun kierroksia ja hallituksen leikkaukset saivat ryöpytystä – näin MTV Uutisten pääministeritentti eteni

Tilanne näiden puolueiden välillä on kutkuttava, sillä viime viikolla julkaistussa Ylen gallupissa toiseksi ja viidenneksi suurimman puolueen ero on vain 2,8 prosenttiyksikköä. SDP on ainoana yli 20 prosentissa, selvällä erolla toisena olevaan kokoomukseen (15,8 %).

Tässä artikkelissa on purettu keskustelun kohokohdat teemoittain.

Ensimmäinen teema: Talous, työllisyys ja koulutus

Tentti alkoi toimittaja Jan Anderssonin terveisillä presidentti Sauli Niinistölle ja muille, jotka ovat toivoneet vaalikeskusteluihin puhetta muustakin kuin Suomen sisäisistä asioista.

– Puhumme myöhemmin presidentti Niinistön peräänkuuluttamasta ulko- ja turvallisuuspolitiikasta, mutta aloitamme taloudella. Eli malttia, malttia Mäntyniemi!, Andersson sanoi.

Tentin ensimmäinen aihe on siis talous. Antti Rinne puolusti alkuun SDP:n talousohjelmaa, joka Petteri Orpon mukaan on vastuuton. Rinteen mukaan ohjelmassa esitetyistä toimista osa myös tuottaa pidemmällä aikavälillä, kuten oppivelvollisuuden pidentäminen.

Käsiäänestys: Ensi vaalikaudella tehdään lisää leikkauksia?

Ainoa, joka nosti kätensä oli perussuomalaisten Jussi Halla-aho, joka ennakoi, että tulossa on taantuma. Leikkauksia pitää hänen mukaansa priorisoida, ja leikata "toissijaisista menoista". Tarkennuksia toissijaisiin menoihin ei kuultu, kun jo siirryttiin eteenpäin.

Puolueet ovat lähes yhteen ääneen tavoitelleet 75 prosentin työllisyyttä ensi vaalikaudella. Näin monet vaalilupaukset saataisiin rahoitettua. Petteri Orpon mielestä hallitusohjelmaan on kirjattava ehdollisena, että jos työlllisyyskehitys ei ole toivotun mukaista, tehdään valtiontalouteen uusia sopeutustoimia. Tämä käytännössä tarkoittanee leikkauksia.

Vihreiden Pekka Haavisto muistutti, että monilla aloilla on Suomessa työvoimapula, mikä pitää saada ensimmäisenä ratkaistua, jotta työlllisyysaste nousisi 75 prosenttiin. Keskustan Sipilä komppasi Haavistoa ja nosti esiin oppisopimuskoulutuksen tärkeyden.

Antti Rinne kävi Sipilän hallituksen aktiivimallin kimppuun. Hänen mielestään se on epäoikeudenmukainen ja kurittanut työttömiä, vaikka he kuinka yrittäisivät saada töitä. Myös Haaviston mielestä se on ollut epäonnistunut malli.

– Se me ollaan valmiita perumaan, Rinne sanoi.

Petteri Orpolta kysyttiin, miksi maksuton toinen aste ei kelpaa kokoomukselle. Orpon vastaus oli, että kokoomus haluaa keskittää tuen vähäosaisille opiskelijoille, jotka sitä eniten tarvitsevat.

Perussuomalaisten puheenjohtaja Jussi Halla-aho nosti esiin Sipilän hallituksen leikkaukset ammatilliseen koulutukseen, mikä hänen mielestään on vahingollista etenkin opiskelijoille, jotka tarvitsevat eniten tukea ja lähiopetusta.

– Erittäin huono negatiivinen investointi tulevaisuuteen, Halla-aho totesi.

Toinen teema: Sote

Mainoskatkon jälkeen juontajat nostivat esille seuraavat teemat: sote ja vanhustenhoito.

Käsiäänestys: Kun soteuudistus tehdään, pitääkö palveluita varten olla 18 aluetta?

Väittämän puolesta äänestivät Sipilä, Haavisto ja Rinne. Kokoomuksen Orpon mielestä kuntapohjainen malli olisi parempi.

– Pienet kunnat eivät selviä tehtävistä. Tarvitsemme leveämmät hartiat, Sipilä vastasi Orpolle.

Haaviston mukaan Sipilän hallituksen sote-uudistuksen sotki "markkinamalli" (ts. valinnanvapaus), joten ilman sitä 18 alueen valmistelua voidaan jatkaa. Halla-ahon mielestä maakuntamalli ei palvele koko Suomen etua, vaikka leveämpiä hartioita tarvitaankin.

Sipilän hallituksen kaatunutta mallia kokonaisuutena ei puolustanut enää kukaan, vaan Sipilä ja Orpokin ottivat siihen etäisyyttä, vaikka osia siitä voitaisiinkin jatkossa käyttää hyödyksi.

Käsiäänestys: Kuka teistä on yhä sitä mieltä, että palveluiden uudistamisen tärkeä tavoite on säästää rahaa?

Kysymys aiheutti pienen hämmennyksen puheenjohtajien keskuudessa ja juontajilta tivattiin tarkennuksia, mutta lopulta kaikkien kädet nousivat pystyyn. Rinne nosti esiin peruskoulujärjestelmän, jossa voiton tavoittelu on kielletty. Hän harkitsisi saman soveltamista myös terveyspalveluissa.

Kolmas teema: Ilmastonmuutos ja energiapolitiikka

Näissä vaaleissa on puhuttu aiempaa enemmän ilmastonmuutoksesta. Suurin osa puolueista on sitoutunut siihen, että ilmastonmuutoksen pyritään rajoittamaan 1,5 asteeseen. Ensin pureuduttiin energiapolitiikkaan.

Pekka Haavisto toisti vihreiden kannan: rakennetut ydinvoimalat voivat jatkaa, mutta uusia ei rakenneta. Haavisto perusteli, ettei ydinvoima ole täysin turvallinen, varsinkaan maailmalla, kun kehitysmaiden energiantarve kasvaa.

Käsiäänestys: Jos Fortum hakee jatkolupaa Loviisan laitoksille, hyväksyttekö?

Kaikki hyväksyisivät jatkoluvan, myös Pekka Haavisto.

– Luotamme kyllä säteilyturvakeskukseen (STUK), joka on todennut voimalan turvalliseksi, Haavisto sanoi.

Orpo puolusti ydinvoimaa osana energiapolitiikkaa, joka ratkaisee ilmastonmuutoksen. Rinteen mielestä tarvitaan myös merkittäviä satsauksia uusiutuviin energiamuotoihin.

– Meillä on aivan ylivoimaista osaamista uusiutuvissa energiamuodoissa, muistutti myös Sipilä.

Halla-aho myönsi, että ydinvoimassa on ongelmia, jotka liittyvät etenkin sen rakentamisen kustannuksiin. Hänestä se on kuitenkin hyvä tapa tuottaa energiaa kohtuulliseen hintaan.

SDP:n vaaliohjelman mukaan ensi vaalikaudella pitäisi määritellä, milloin polttomoottorihenkilöautot kielletään. Rinne korosti, että tämä tarkoittaa fossiilisia polttoaineita käyttäviä autoja. Hän ei kuitenkaan suostu kertomaan aikataulua vielä, vaan haluaa lisäselvityksiä.

Käsiäänestys: Kannatatteko sitä, että valtio tukee sähköautojen hankintaa?

Kaikki muut nostivat kätensä, paitsi Jussi Halla-aho. Hänen mukaansa kalliiden sähköautojen hankintatuki kohdistuisi hyväosaisiin autoilijoihin.

Esiin nousi myös pääministeri Sipilän Tesla, joka tiedetään kalliiksi autoksi. Hän paljasti nyt, että on myynyt Teslansa, kun Orpo kysyi Sipilän puheenvuoron jälkeen "Ooksä myynyt sen?".

Antti Rinne korosti, että on tärkeää sopia yhdessä keinovalikoimasta, jolla Suomesta saadaan hiilineutraali vuoteen 2035 mennessä.

– Minusta on hölmöä, että me ammutaan tässä alas toistemme ehdotuksia, vaan pitäisi yhdessä miettiä niitä, Rinne sanoi tuskastuneena muiden kritiikkiin.

Neljäs teema: Maahanmuutto

Keskustelussa siirryttiin maahanmuuttoon. Sipilältä kysyttiin hänen vuonna 2015 tekemästään lupauksesta antaa Kempelen kotinsa turvapaikanhakijaperheen käyttöön. Sipilä vetosi vakaumukseensa ja vakuutti, että tekisi saman uudelleen, jos hädänalainen perhe sitä tarvitsisi.

Eilen Sipilä totesi Oulussa, että "perussuomalaiset flirttailee rasismin kanssa". Halla-aholta kysyttiin, mitä hän tästä ajattelee. Perussuomalaisten puheenjohtaja ei kuitenkaan vastannut kysymykseen, vaan jatkoi Sipilän suomimista "talolupauksesta".

Petteri Orpo kritisoi perussuomalaisia vihanlietsonnasta.

– Suhteellisen nopea vilkaisu sosiaaliseen median keskusteluihin ja henkilöihin, jotka käyttävät kieltä, joka on pelottelevaa tai ihmisvihamielistä, niin he ovat hyvin usein tuolta Jussin joukkueesta, Orpo sanoi viitaten perussuomalaisiin.

Vihreät esittävät tilapäistä oleskelulupaa, joka myönnettäisiin kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneille, joita ei pystytä palauttamaan heidän kotimaahansa. Rinne ei olisi valmis laajentamaan tilapäisen oleskeluluvan kriteereitä. Muiltakaan puoluejohtajilta ei tullut Haavistolle tukea.

Haavistolta kysyttiin, että hyväksyykö hän kansalaistottelemattomuuden palautusasioissa. Esimerkiksi nostettiin vihreiden lainsäädäntösihteeri Aino Pennasen protesti lentokoneessa. Haaviston mukaan Pennanen toimi yksityishenkilönä, eikä kyseessä ole puolueen linja.

– Minusta se oli ajattelematon toimenpide, Haavisto sanoi.

Kokonaisuutena voi sanoa, että maahanmuuttoteema nosti keskustelun kierroksia.

Viides teema: EU ja puolustuspolitiikka

Tähän mennessä EU-keskustelu on näissä vaaleissa aika lailla sivuutettu. Nyt pureudutaan aiheeseen, ensin brexitin kautta.

– Kyllä kaikki viittaa nyt siihen, että tulee kova ero, Sipilä arvioi. Hän muistutti myös, että eilen brittiparlamentissa oltiin jo aika lähellä enemmistöä ns. "Norjan mallin".

– Se on erittäin vakava asia ja tiukka paikka Euroopan unionille, Orpo komppasi.

Myös Haavisto korosti, että kova brexit on huono vaihtoehto. Hänestä se pitäisi vielä onnistua välttämään.

– On tärkeä koko Euroopalle, että Irlannin ja Pohjois-Irlannin raja pysyy rauhallisena, Haavisto sanoi.

Jussi Halla-ahon mielestä brexit-prosessi nostaa myös Euroopan komission varpailleen. Hänen mukaansa on hyvä, jos EU painaa jarrua integraatiokehityksessään, ettei muita maita lähtisi yhteisöstä. Hän itse ei lähtisi ajamaan Suomen eroa EU:sta ainakaan vielä vaalien jälkeen.

– En usko, että sille saataisiin lyhyellä aikajänteellä kansan enemmistöä, vaikka itse pidänkin sitä (eroa EU:sta) hyvänä ideana, Halla-aho sanoi.

Kesken tentin saatiin tieto, että Theresa May pyytäisi lisäaikaa EU-eroon. Juha Sipilä sanoi kannakseen, että 22. toukokuuta on takaraja brexitille, koska muuten maan pitäisi osallistua EU-vaaleihin.

Puhe kääntyi enemmän puolustukseen. Rinteen mielestä Suomi on valmis syventämään yhteistyötään Ruotsin kanssa entistä pidemmälle. Sipilän mukaan näin toimitaankin jo nyt: yhteistyötä syvennetään koko ajan.

Orpo toisti kokoomuksen Nato-kannan, joka on myönteinen. Hän kuitenkin totesi realiteetin olevan se, että siihen tarvitaan eduskunnan, kansan ja ulkopoliittisen johdon hyväksyntä, mikä ei nyt näytä todennäköiseltä.

Pekka Haaviston mukaan hävittäjähankintoja ei pitäisi tehdä maasta, joka ei ole sitoutunut Pariisin ilmastosopimukseen. Tällä hän viittaa Yhdysvaltoihin ja Hornet-hävittäjiin. Muut kommentoivat, että pääpaino päätöksessä ei pidä olla ilmastonmuutoksessa, vaan puolustuskyvyssä.

– Kyllä se hankinta pitää tehdä niin, että se on paras mahdollinen väline meille, Orpo sanoi.

Seitsemäs teema: Hallitusasetelmat

Ennakkoasetelmissa on arvioitu vaikeita hallitusneuvotteluja, jos suurimpien puolueiden väliset erot edustajapaikoissa eivät ole suuria. Tätä ennakoi viimeviikkoinen Ylen kannatusmittaus.

Kesällä 2017 kokoomus ei halunnut olla samassa hallituksessa Jussi Halla-ahon kanssa. Orpo totesi, ettei ole havainnut sellaista muutosta, joka olisi tehnyt tähän muutosta.

Antti Rinne näyttää todennäköisimmältä hallitustunnustelijalta. Hänen mukaansa kaikille puolueille annettaisiin samat kysymykset, joiden perusteella katsotaan, voiko SDP-vetoisen hallituksen saada aikaiseksi.