Marin puolusti hoitajamitoitusta, Harkimo poistui dramaattisesti ja Saarikko tylytti Orpoa – näin MTV:n Puheenjohtajatentti eteni

MTV:n puheenjohtajatentissä yhdeksän puolueen puheenjohtajat kohtasivat toisensa tiukimpien kysymysten äärellä. Kahden tunnin aikana käytiin läpi esimerkiksi taloutta, verotusta, leikkauksia ja työvoiman riittävyyttä.

Puheenjohtajatentissä mukana olivat Sanna Marin (sd.), Petteri Orpo (kok.) Riikka Purra (ps.), Maria Ohisalo (vihr.), Annika Saarikko (kesk.), Li Andersson (vas.), Anna-Maja Henriksson (r.), Sari Essayah (kd.) ja Hjallis Harkimo (liik.). 

Puheenjohtajatentin juonsivat MTV:n yhteiskuntatoimituksen päällikkö Eeva Lehtimäki ja uutisankkuri Jan Andersson.

Illan tapahtumia seurattiin myös tässä artikkelissa tekstimuodossa. Tekstimuotoisessa seurannassa seuranasi olivat toimittajat Salla Laurila ja Katariina Kähkönen. 

Päivittyvä liveseuranta

22.40: Kiitos seurasta!

Puheenjohtajatentti on päättynyt ja niin myös tämä seuranta päättyy tähän. Kiitos seurasta!

Koko tentti on katsottavissa MTV Katsomosta. Tämä seuranta pitää sisällään tentin kohokohtia teksti- ja videomuodossa. 

22.35: Orpo sivaltaa Harkimoa poistumisesta

Lähetyksen lopuksi kerrotaan, että Harkimo poistui paikalta kesken lähetyksen. Hän kertoi, että hänellä oli puheaikaa liian vähän.

– Meillä olisi ollut vielä monta hyvää kysymystä myöskin Harkimolle ja hän olisi päässyt jopa piirtämään, mutta ei voi mitään, kertaa juontaja Jan Andersson.

– Sai kerrankin nimen lehteen, sivaltaa Orpo.

22.30: Puheenjohtajat piirsivät vaalilupauksensa

Lopuksi puheenjohtajat saivat piirtää vaalilupauksensa, josta he pitävät ehdottomasti kiinni. Katso videolta lupaukset.

22.16: Pitäisikö polttomoottoriautojen rekisteröinti lopettaa vuonna 2035, kuten EU:ssa on esitetty?

Anna-Maja Henriksson sanoo, että RKP haluaa tulevaisuuden fossiilittomien ajoneuvojen kanssa. Sari Essayah puolestaan antaa asialle täystyrmäyksen:

– Täysin järjetön päätös, jos ajatellaan, että lähdetään kieltämään tekniikkaa. Synteettiset polttoaineet ovat nurkan takana odottamassa, jota saataisiin vetytalouden myötä. Niitä käytettäisiin polttomoottoreihin. Tyypillistä EU-ideologista laput silmillä menoa.

Saarikko muistuttaa, että Suomessa tulee vielä pitkään olemaan bensa- ja dieselautoja, vaikka liikenne tulee muuttumaan.

– Olemme esittäneet dieselin käyttövoimaverosta luopumista, koska tiedämme, miten sen hinta on kehittynyt suhteessa bensan hintaan. Liikenne muuttuu, niin pitkääkin, mutta edelleen oman auton käyttö näillä kilometreillä on välttämätöntä.

Saarikko kuittaa, että ilmastonmuutoksen isot ratkaisut tapahtuvat teollisuuden päästöissä, ei asioissa, jotka menevät kotitalousten arkeen.

Andersson näkee EU:n polttomoottorikiellossa hyötyä siinä, että se kannustaisi halvempien sähköautojen tuloa markkinoille.

– Sarin puheenvuoro tässä oli niin hyvä, että voisin toistaa sen kokonaan, Purra viittaa Essayahin kommenttiin.

– Energiaremontit, polttomoottorien valmistusten kielto, ovat esimerkkejä sellaisesta teknisesti ja taloudellisesti järjettömästä ilmastopolitiikasta, jota ei saisi tehdä. Valitettavasti sitä tekee tämä niin kutsuttu ilmastohallitus.

Video: Purra ja Ohisalo riitaantuivat hyvässä hengessä: "On hirvittävän vaikea keskustella..."

22.29: Marin ja Orpo ottavat yhteen

Marin vastaa Orpon kritiikkiin.

– On kyllä pakko ihmetellä kokoomuksen linjaa. Tässä Petteri kertoo meille ja teille katsojille siellä kameroiden takana, kuinka tärkeää on laittaa palvelut kuntoon. Saman aikaisesti Petteri ja kokoomus ajavat miljardien eurojen leikkauksia hyvinvointialueille

Orpo kiistää Marinin väitteet.

Marin tivaa, mistä kokoomus olisi leikkaamassa. 

– Voisitko kertoa koko kansalle millä tavalla nämä miljardileikkaukset eivät näihin palveluihin osu?

Lehtimäki sanoo kysymystä asialliseksi ja antaa puheenvuoron Orpolle.

Orpo sanoo, että kokoomus ei ole esittänyt palveluihin tai rahoihin leikkausta eikä esitä. 

– Sillä on olemassa ero, että leikataanko rahaa vai lisätäänkö tuottavuutta. Haluamme, että yli 20 miljardia käytetään paremmin. 

–  Tämä on aivan samanlainen leikkuri, kuin se, joka on teidän omassa rahoitusmallissa, joka alkaa vuodesta 2025 leikkaamaan 20 prosenttia lisäkuluista. Se on aivan samanlainen leikkaus, että voitte siinä itseänne soimata.

Saarikko soimaa tiukasti niin Marinia kuin Orpoa. 

22.25: Saarikko tylyttää Orpoa

Orpon kritisoi hallitusta hoitoalaan liittyen. Hallitus puolustautuu. 

– Tyypillistä on, että syy on taas kaikissa muissa paitsi itse hallituksessa. 

Orpo puhuu sote-uudistuksesta.

– Hallitus päätyy siinä hallinnon uudistamiseen. Rakennetaan uutta hallintoa, kun rahat olisi pitänyt pistää ihmisten...

Saarikko yrittää keskeyttää Orpon topakasti.

– Petteri. Se uudistus on ollut voimassa yhdeksän viikkoa. On aika kohtuutonta kritisoida sitä yhdeksän viikon jälkeen.

Orpo jatkaa kritisointia Saarikon sanoista huolimatta. 

22.22: Ohisalo: Jokainen puolue voi katsoa peiliin 

Jokainen puolue voi katsoa peiliin siinä, että laitospaikkoja on lähdetty vähentämään liian rajulla kädellä, linjaa Ohisalo. 

22.15: Anderssonin mukaan hoitajamitoitus säädettiin ehkä liian myöhään

Anderssonin mukaan jos hoitajamitoituksessa on joitakin virheitä tehty, niin se, että se säädettiin liian myöhään. Marin nyökkää ja myötäilee.

Anderssonin nostaa esiin hoitoalalle saadun palkkaratkaisun. 

–    Kotihoito on kriisissä, koska tässä maassa on vähennetty ympärivuorokautista hoivaa. 

22.13: Mistä perussuomalaiset loisivat hoitajia?

Perussuomalaisilta kysytään ratkaisua hoitajapulaan. 

– Se, että esimerkiksi jotkin yksityiset hoitoalan yritykset päättävät tuoda ulkomaalaisia ja kouluttaa heitä, tämäkin on aika monimutkainen prosessi, en näkisi sitä, että tuodaan pistemäisiä ihmisiä, jotka eivät pääse edes tekemään sitä...

Juontaja Jan Andersson keskeyttää toteamalla, että he olisivat kuitenkin ”hoitavia käsiä”.

– Kuten aiemmin sanoin, maahanmuutto ei korjaa, varsinkaan sote-alalla näitä ongelmia, jotka liittyvät asioihin, joita meillä on tässä yhteiskunnassamme korjattavana.

Purran mukaan pitäisi paremmin kyetä tarkastelemaan sitä, minkälainen koulutus ja kelpoisuus vaaditaan mihinkin tehtävään. Purran mukaan lainsäädäntöä ei tulkita viranomaistasolla ilmeisesti oikein. Juontaja Andersson pyytää täsmennystä ja kysyy suoraan mihin Purra viittaa.

– Tarvitaan sairaanhoitajia ja lähihoitajia tekemään tehtäviä, joihin pystyisi myös hoiva-avustaja. 

Purra nostaa esiin Apotin ja lääkäreiden ongelmat. 

22.07: Saarikko kiittää hyvästä hoidosta

Yhteiskunnan ydinkysymys on, onko täällä kokemus siitä, että voi vanheta turvassa, sanoo Saarikko.

Saarikko ei ole tämän vuoksi valmis esittämään suuria veronkevennyksiä. Saarikko muistuttaa, että hyvää hoitoa on myös ja hän kiittää siitä. 

22.05: Orpo: Hoitajamitoitus yksi syy sosiaali- ja terveyspalveluiden kriisiin

Orpon mukaan sosiaali- ja terveyspalvelut ovat tällä hetkellä pahasti kriisiytymässä. Yksi keskeinen syy on hänen mukaansa hoitajamitoitus.

– Se on erittäin kaunis ajatus ja tavoiteltavaa, että on riittävästi hoitajia. Mutta kun siinä kävi juuri nyt niin, mistä puhuttiin silloin, että kun hoitajamitoitus tehdään ilman että on hoitajia ja ilman että hallitus on tehnyt konkreettisia toimia, millä hoitajia saadaan lisää.

Yli 3000 yksityisen hoivan paikkaa on tällä hetkellä suljettuna. Tämä johtaa Orpon mukaan siihen, että kotipalveluissa on enemmän huonokuntoisia vanhuksia ja he hakeutuvat päivystyksiin, jolloin päivystykset ruuhkautuvat.

– Valitettavasti hoitajamitoitus toimii väärään suuntaan ja se on kriisiyttänyt palvelut. 

21.59: Marin: Seison täysin hoitajamitoituspäätöksen takana

Marin, seisotko hoitajamitoituspäätöksen takana?

Marin sanoo seisovansa täysin hoitajamitoituspäätöksen takana. 

– Tämä on ensimmäinen uudistus pitkään aikaan, jolla on parannettu vanhuspalveluiden laatua.

Marinin mukana uudistuksen takana ovat seisseet myös hoitajajärjestöt. Marin painottaa, että vanhustenhoiva pitää laittaa muutoinkin kuntoon.

Kuinka paljon SDP laittaisi lisää rahaa?

Marinin mukaan SDP on valmis laittamaan ”mittavasti rahaa”. Nyt tivataan lukuja.

– Olemme puhuneet 700 miljoonasta, 500 on neuvoteltu. 

21.56: Onnistuiko hoitajamitoitus?

Miten onnistunut jo kertaalleen lievennetty hoitajamitoitus oli ratkaisuna vanhusten hoidon ongelmiin? Siitä kiivailtiin neljä vuotta sitten ennen eduskuntavaaleja. 

Henrikssonin mukaan kyseinen päätös ei ollut virhe.

– Tiedämme, että työpaikoilla tilanne on ollut se, että hoitajat ovat itse olleet uupuneita ja meidän uusi lainsäädäntö auttaa heitä tässä.Henrikssonin mukaan sisältöä pitäisi vielä tarkastella. Eli sitä, ketkä kaikki lasketaan 0,7 sisältöön. 

21.55: Joutuvatko työikäiset siirtymään omaishoitajiksi?

Julkisen palvelujärjestelmän ongelmat ja puutteet työntävät enemmän vastuuta omaisille. Näin sanoo yhteiskuntapolitiikan professori Teppo Kröger MTV Uutisten haastattelussa.

Essayahilta kysytään, onko tilanne todella menossa siihen, että esimerkiksi työikäiset ihmiset joutuvat siirtymään omaishoitajiksi, kun laitospaikkoja ei ole tarjolla riittävästi.

– Toki tämä on ikärakennekysymys, Essayah.

Essayahin mukaan yhteiskunnassa pitäisi mahdollistaa se, että työssäkäyvät pystyvät olemaan omaishoitajia. Tämä mahdollistettaisiin osittaisella omaishoidontuella. KD vertaa asiaa siihen, että työssäkäyvä voi tehdä lyhyempää työpäivää ja hoitaa lasta kotona. Hintalappua ehdotukselle ei ole laskettu. 

Essayah kritisoi nykyistä hallitusta ja sanoo kotihoidon kriisiytyneen.

21.36: Onko koulushoppailu yhteiskunnallinen ongelma?

Nyt puhutaan koulushoppailusta, eli vanhemman oikeudesta valita lapselleen muu kuin lähikoulu, esimerkiksi painotettujen luokkien avulla.

Koulushoppailun on pelätty eriyttävän kouluja ennestään. Käsiäänestys, kuka rajoittaisi vanhempien mahdollisuutta tähän? Kenenkään käsi ei nouse pystyyn.

– Eriarvoisuuden ongelmaa lähdetään ratkomaan väärästä päästä, jos keskustellaan vain kouluista. Pohjimmiltaan kyse on asuinalueesta. Minkälainen väestönosa sinne hakeutuu? Ratkaisu löytyy järkevästä asuntopolitiikasta. Peruskoulu tarvitsee kaikkinensa työrauhan, mielestäni isot ongelmat liittyvät oppimistulosten eroihin ja opettajien jaksamiseen, Saarikko tekee avauksen.

– Kaikkihan me haluamme, että lähikoulu on paras koulu, Orpo jatkaa.

Orpo sanoo, että hallitus puhuu mielellään perusopetuksen kunnianpalautuksesta, mutta todellisuus on toinen.

– Joka seitsemäs tai kahdeksas nuori valmistuu peruskoulusta ilman kunnon luku-, kirjoitus- tai laskutaitoa.

Orpo esittää ratkaisuksi viikkotuntien määrän kasvattamisen kouluissa.

Marin jatkaa, että koulushoppailu on todellinen ongelma, joka vaatii keskustelua ja puuttumistakin.

– Vanhemmat käyttävät painotusta välineenä siihen, että oma lapsi pääsisi korkeamman keskiarvon kouluun, meille tulee eriytymistä koulujen välille, johon pitää pystyä puuttumaan.

Li Andersson jatkaa, että asiassa hämärtyy se, että suurin muutos on tapahtunut oppilaiden välillä koulujen sisällä. Sen jälkeen Andersson kutsuu Orpon kanssaan opettajanhuoneeseen kysymään mielipiteitä viimeisimmän hallituksen politiikasta

– Pakko sanoa Petterille, että käy ihmeessä kysymässä opettajanhuoneesta….

Katso tilanne videolta: Tällaisen kuitin Li Andersson heitti Petteri Orpolle koulu-keskustelussa:

Video: "Tämä ei ole meille arvokasta käytöstä" – Riikka Purra ja Li Andersson sanailivat koulushoppailusta

Purra sanoo, että maahanmuuttajalapsille tarvittaisiin enemmän valmistavia luokkia. Lapsilla pitää olla riittävä kielitaito, Purra linjaa.

– Meillä on Helsingissäkin kouluja, joissa samassa luokassa puhutaan yli kymmentä eri kieltä. Opettaja ei pysty opettamaan, hänen aikansa menee tulipalojen sammuttamiseen, yksinkertaisten käsitteiden kääntämiseen, siihen että saataisiin edes perusasioita edistettyä. Se ei ole kenenkään edun mukaista: ei maahanmuuttajataustaisten lasten, ei kantaväestön, ei kenenkään.

Loppuun vielä pikainen käsiäänestys: Kuka lupaa, että koulutus on leikkausten ulkopuolella seuraavassa hallituksessa? Käden nostivat kaikki, paitsi Annika Saarikko. Hjallis Harkimon tuoli on tyhjä.

21.40: Talouskeskustelu jatkuu

Ohisalo kysyy, eikö perussuomalaista löydy arvostusta alle mediaanipalkkaa tienaaville henkilöille.

Henrikksonin kysyy Purralta tietääkö hän, että Suomen yritykset huutavat työvoiman perään. 

21.35: Saarikko: "Äskeisestä tappelusta en suoraan sanottuna ymmärtänyt yhtään mitään"

Juontaja Eeva Lehtimäki kysyy Saarikolta ja Ohisalolta kommentteja perussuomalaisten maahanmuuttolinjauksiin.

Saarikon mukaan se ei ole millään tavalla realistinen. 

– Tästä äskeisestä tappelusta mä en suoraan sanottuna ymmärtänyt yhtään mitään, Saarikko näpäyttää kollegoitaan.

Saarikon mukaan osaajia tarvitaan ulkomailta, työvoimaa, kausityövoimaa ja opiskelijoita.

– Sitten tarvitsemme kannusteita, että meidän eläkeikää lähestyvä väestö haluaisi jatkaa työssä pidempään. Esitän oikein mielelläni sillä rajatulle ryhmälle esimerkiksi verotuksellisen kannusteen.

Saarikko sanoo Suomen tarvitsevan myös parempaa syntyvyyttä, jonka Essayah nosti aiemmin esiin. Lisäksi hän nostaa esiin Harkimon kommentit talouskasvusta.

– Se on juuri näin. Talouskasvun suurin tulppa kaikkialla eri puolilla laajaa Suomen maata on työvoimapula. 

21.31: Yleisö nauraa Purran kommentille ja Saarikon EU-heitolle

Mikäli työperäisellä maahanmuutolla Euroopan ulkopuolelta ratkaistaisiin sote-alalla, Ruotsissa ei olisi työvoimapulaa, linjaa Purra.

– Oho, kuuluu taustalta.

Purran mukaan talous on Ruotsilla paremmassa jamassa muun muassa siksi, että Ruotsilla on oma valuutta.

– Se ei ole tehnyt niin typeriä virheitä, kuin Suomi.

– Ai erotaanko EU:sta? Kuuluu Saarikon ääni taustalta.

Yleisö nauraa. Jan Andersson pyytää puheenjohtajia rauhoittumaan.

– Yleisökin hörähtää tässä nauruun. Se on merkki siitä, että nyt ei mene kyllä ihan nappiin. 

21.28: Marin ja Orpo ottavat yhteen

Marin kysyy Orpolta, miksi ”hän haluaa potkia julkisen sektorin työntekijät pihalle”.

– Hallituksella on ollut neljä vuotta aikaa ratkoa hoitajapulaa, meidän vanhuspalvelut, joilla SDP voitti viime vaalit, monen mielestä, Orpo aloittaa.

– Korjaatteko te sen sillä että korjaatte sosiaali- ja terveyspalvelusta miljardeja? Marin keskeyttää.

Tämän jälkeen keskustelu on lähellä karata käsistä. Eeva Lehtimäki keskeyttää Marinin ja Orpon keskustelun. 

21.20: Hjallis Harkimo on poistunut vaalitentistä

Hjallis Harkimo on poistunut studiosta kesken vaalitentin. Hän kertoo, että ei saanut mielestään puheenvuoroja. 

21.10: Käsiäänestys: Pitääkö maahanmuuttajien määrä kolminkertaistaa, jotta saadaan työikäistä väestöä

Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen raportissa katsotaan, että Suomen olisi kolminkertaistettava maahanmuuttajien määrä, jotta Suomeen saataisiin lisää työikäistä väestöä. Puheenjohtajilta kysytään, kuinka moni on Etlan linjoilla. Käsiäänestys luvassa siis.

Kädet nousevat ylös Henrikssonilta, Saarikolta, Orpolta, Marinilta, Ohisalolta ja Anderssonilta. 

Harkimo, Essayah ja Purra jättävät kädet alas. 

Harkimon mukaan Suomessa on paljon työikäistä porukkaa, joka pitää saada ensin töihin. Hänen mukaansa maahanmuuton tarvitseminen on kuitenkin selvä asia. Harkimon mukaan Suomessa ei tehdä mitään sen etten, että Suomi olisi haluttu maa. 

Anderssonin mukaan kolminkertaistus tarvitaan, sillä Suomessa ei ole väkeä riittävästi. 

Marinin mukaan kasvun suurimmat esteet ovat, että Suomessa ei ole riittävästi työvoimaa eikä riittävästi tuottavuutta. Työperäiseen ja opintoperäiseen sekä koulutukseen panostaminen ovat Marinin mukaan keskeisiä asioita. 

21.05: Essayah näkee alhaisen syntyvyyden syynä työvoimapulaan

Nyt siirrytään työvoimapulan pariin.

Suomessa väestö vanhenee ja työvoimapula on pahentunut. Juontaja Jan Andersson kysyy, miksi tilanteen on annettu mennä näin pitkälle hallitus toisensa jälkeen, vaikka asia on ollut tiedossa. 

Ensin puheenvuoro annetaan kristillisdemokraateille. Essayahin mukaan yhteiskunnassa tarvitaan hyvää perhepolitiikkaa. Hän nostaa muun muassa esiin puolueen esittämän vauvatonnin.

– Tiedämme sen, että kukaan ei rahalla perheellisty, mutta kyllä myöskin rahan puute voi olla este, että ihmiset eivät uskalla hankkia lapsia. A

Jan Andersson kysyy, onko puolueen mukaan alhainen syntyvyys ykkössyy työvoimapulan pahentumiselle.

– Jos emme kansakuntana uusiudu, niin tämä on varmasti aivan tekemätön paikka.

21.03: Orpo moittii SDP:n veropolitiikkaa

Keskustellaan veroista. Petteri Orpo moittii SDP:n talouspolitiikan kasvua tyrehdyttäväksi.

– SDP:n veronkorotusohjelma on myrkkyä talouskasvulle: Ne kohdistuvat talouskasvulle: Kahden miljardin veronrokotukset kohdistuvat Yrityksiin, yrittäjille, investointeihin, ja tulevat loppu viimeksi suomalaisen veronmaksajan maksettavaksi. Kaksi miljardia veronkiristyksiä tarkoittaa, että ostovoima heikkenee ja talouskasvu heikkenee.

Orpo linjaa, että talous saadaan kuntoon sopeuttamalla, talouskasvulla ja työllisyydellä.

Onko niin, ettei Li Anderssonkaan halua kiristää ansiotulojen verotusta?

Vasemmistoliittokaan ei ilmeisesti esitä kiristyksiä ansiotuloverotukseen? Andersson vastaa myöntävästi.

Andersson penää, että valtiontalouden näkökulmasta tulot ovat yhtä tärkeitä kuin menot.

– Tehdään kohdennettuja, oikeudenmukaisia veroreformeja, esimerkiksi listaamattomien yritysten omistajien osinkoverotuki. Tai lähdevero. Tai päätöksiä, jolla puututaan verovälttelyyn. Jopa verovälttelyyn tehtävät toimet eivät keskustalle kelvanneet, vaan kaatoivat lakiesityksiä tällä kaudella, jolla olisi pienennetty valtiontalouden alijäämää.

Keskustan Saarikko muistuttaa, että hänen vaaliohjelmaansa veronkevennykset eivät kuulu, toisin kuin kokoomuksen.

Miten Orpo mahdollistaisi 6 miljardin sopeutuksen ja verojen kevennykset? Orpo visioi, että veronkevennykset kannustaisivat ihmisiä ottamaan työtä vastaan.

– Uskon, että kevyempi verotus on enemmän verotuloja valtiolle.

Pelataan hallituspeliä: Kelpaako Orpon verolinja muille? Katso vastaukset videolta

20.55: Saarikko puhuu leikkauksista

Saarikon mukaan Suomen taloutta pitää seuraavan kahden vaalikauden aikana sopeuttaa, mikä tarkoittaa menoleikkauksia.

– Mittakaava on, jonka olemme arvioineet ensi kaudella mahdolliseksi, on 2,5-3 miljardia nimenomaan menoleikkauksilla. 

Saarikko ei sulje mitään osa-aluetta pois leikkauksista. 

20.54: Mitä ovat SDP:n leikkaukset?

SDP:n talouslinja perustuu talouskasvulle ja 80 prosentin työllisyysasteelle. 

– Meidän vaihtoehdossamme korostuu tulosopeutus.

Muut puheenjohtajat kommentoivat Marinin puheen päälle veronkorotuksista.

–  Jos arvoisat kollegat voin puhua, Marin toteaa.

Marin nostaa esiin esimerkiksi verotuksen porsaanreikien tukkimiset ja arvonnousuveron. 

Marin ei puhu leikkauksista.

– En usko, että saavutamme julkisen talouden tasapainoa sillä että leikkaamme koulutuksesta kaikkein pienituloisimmilta, kuten kokoomus esittää. 

20.48: Tunteet kuumenivat keskustan Saarikon ja SDP:n Marinin kesken – juontaja joutui puuttumaan peliin

Keskustan Annika Saarikko ja SDP:n Sanna Marin äityivät väittelemään niin tiukasti, että juontaja Jan Anderssonin oli puututtava peliin.

20.47: Liike Nytin puheenjohtaja Hjallis Harkimo pääsee ääneen. 

– Jos emme saa kasvua tänne, leikkaukset eivät auta mitään.

Harkimon mukaan yhteiskuntaa tulee muuttaa ja Suomessa on kankeimmat työmarkkinat koko Euroopassa. Harkimon mukaan on tulossa pankkikriisi, joka näkyy selkeästi.

– Täällä ei puhuta mistään muusta kuin leikkauksista.

20.46: Essayah kritisoi sosiaalidemokraatteja

Kristillisdemokraattien puheenjohtaja Sari Essayah pääsee ääneen. Hänen mukaansa taloustilanteessa tarvitaan kaikkia keinoja. 

Hän kertoo ihmettelevänsä, että sosiaalidemokraatit eivät ole millään tavalla valmiita sopeuttamaan, tekemään rakenteellisia uudistuksia. 

–  Kuvitellaan, että kasvulla tämä pystytään taittamaan. 

20.41: Miten perussuomalaiset toteuttaisivat hallinonalan säästötavoitteensa?

Nyt jatketaan velasta ja talouden sopeuttamisesta eri keinoin. 

Perussuomalaisten vaaliohjelmassa on kullekin hallinnonalalle kahdesta neljään prosentin vuosittainen säästötavoite. Talousohjelmassa varsinaisina kohteina löytyvät humanitaarinen maahanmuutto, kehitysapu ja ilmastopolitiikka. Purralta kysytään, millä puolue aikoo saada prosentit kasaan.

Purran mukaan säästöt syntyisivät kiristämällä perussuomalaisten linjan mukaisesti maahanmuuttopolitiikkaa kauttaaltaan. 

Purran mukaan julkinen sektori on osittain hyvin paisunut ja on osittain hyvin tehoton.

– Siellä on erityisesti sellaista keskijohtoon kuuluvaa hallintoa, jota on mahdollista supistaa.

Purraa pyydetään yksilöimään.

– Emme halua tehdä leikkauksia opettajiin, polisiin tai hoitajiin. Tiedämme, että näitä ammattiryhmiä tulemme todennäköisesti tarvitsemaan lisää.

Purra ottaa leikattavaksi esimerkiksi ympäristöministeriön. Jan Andersson nostaa esiin, että Purran sanomiset voidaan tulkita kuittina ilmasto- ja ympäristöministeri Ohisalon suuntaan ja antaa hänelle ensimmäisen vastauspuheenvuoron.

– Tuo oli oikeasti aika törkeä. Ehkä en tiedä osoittaako enemmän sitä, että budjettikirjaa ei tunneta kovin, mutta ympäristöministeriö on pienin ministeriö, kun budjettia katsotaan. 

Ohisalo luettelee ilmastoon liittyviä haasteita tulevaisuudessa.

– Suomi ei ratko ilmastokriisiä, Purra kommentoi väliin. 

20.35: Montako miljardia julkisen talouden sopeuttamista on Petteri Orpolle kynnysysymys?

MTV:n vaalikoneeseen vastanneista ehdokkaista 70 prosenttia on jokseenkin tai täysin sitä mieltä, että seuraavan hallituksen tärkein tehtävä on pienentää julkista velkaa.

Kokoomuksen puheenjohtajalta Petteri Orpolta kysyttiin, onko VM:n aiemmin ehdottama kuusi miljardia ensi vaalikaudella hänelle kynnyskysymys.

– Tämä on yksiselitteisesti kuusi miljardia plus kolme miljardia, kahden vaalikauden sopeutustyö.  Kokoomuksella on politiikassa yksi ainut tavoite: Suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan palvelut turvataan. Siihen tarvitaan terve julkinen talous. Siksi tämä on niin kriittinen kysymys: Jos halutaan, että Suomi on luja ja vahva, joka pystyy pitämään huolta ihmisistä, turvallisuudesta ja palveluista, myös heikoimmista. Kokoomus ei lähde hallitukseen, jos muut eivät tähän työhön sitoudu, kokoomuksen puheenjohtaja Petteri Orpo painottaa.

Vasemmistoliiton puheenjohtaja Li Andersson muistuttaa, että kuusi miljardia on puolitoista kertaa sen verran, mitä Sipilän hallitus leikkasi koko hallituskauden aikana. Hänen mukaansa myös vasemmisto on valmis sopeuttamaan julkista taloutta.

Andersson lataa, että kokoomuksen vaaliohjelman leikkauksia ei voisi hoitaa pelkästään työttömyysturvaa heikentämällä.

– Meidän arvioiden mukaan kokoomuksen vaaliohjelma johtaisi jopa 20 000 hoitajan irtisanomiseen, Andersson heittää samalla, kun Orpo pudistelee päätään.

20.30: Orpo: Pääministeri toimi virheellisesti

Kokoomuksen puheenjohtajan Petteri Orpon mukaan pääministeri toimi virheellisesti puhuessaan Horneteista.

– Kyllä siinä niin kävi, että tässä ei ollut noudatettu yhteistoimintaa ulko- ja turvallisuuspolitiikassa. 

Orpon mukaan on selvää, että pieneenkin toiveeseen avusta tartutaan.

– Kun pääministeri puhuu, hän puhuu aina megafonilla. Ja tämä tulkittiin väärin, se oli harmillista. Siinä tuli vahinko. 

20.28: Käsiäänestys: Onko Hornettien lähettäminen Ukrainan avuksi realismia?

Horneteista päästään eroon aikaisintaan vuonna 2025 asteittain, silloin koneet ovat jo käyttöikänsä loppupuolella. 

Puheenjohtajia pyydetään äänestämään, onko Hornettien lähettäminen Ukrainan avuksi realismia siinä vaiheessa, kun niiden käyttö Suomessa päättyy. Jos kyllä, puheenjohtajia pyydetään nostamaan käsi ylös.

Pääministeri Marin nostaa käden hieman epäröiden ylös. Muiden kädet pysyvät alhaalla. 

 Muun muassa Li Andersson ja Petteri Orpo pyytävät mahdollisuutta kommentoida. 

20.25: Ohisalon mukaan Marinin Hornet-kommentit olivat keskustelun avaus

Vihreiden puheenjohtaja, ympäristö- ja ilmastoministeri Maria Ohisalo oli Marinin mukana vierailulla Kiovassa. Ohisalolta kysytään, mitä hän olisi vastannut aiheeseen liittyvään kysymykseen.

– Kyllä pääministeri on siinä ihan oikeassa, että kansainvälisesti tätä keskustelua käydään ja Ukraina tulee tarvitsemaan raskaampaa kalustoa.

Eeva Lehtimäki kysyy, oliko Marinilta kyseessä ”hyvä lupaus”.

Ohisalon mukaan kyseessä ei ole ollut lupaus, vaan ennemminkin keskustelun avaus. 

20.22: Saarikon mukaan Marin ei noudattanut perinnettä linjauksista puhuessaan Horneteista

Keskustan puheenjohtaja, valtiovarainministeri Annika Saarikko on kuvaillut Marinin lausuntoa onnettomaksi Ukrainan kannalta. Keskustalla on puolustusministerin salkku hallituksessa. Saarikolta kysytään, eikö aiheesta saisi keskustella, johon hän vastaa ”ilman muuta”. 

– Suomessa on hyvä pitkä perinne siitä, että ulkopolitiikan ja turvallisuuspolitiikan linjauksista muodostetaan ensiksi yhdessä yhteinen näkemys ja sen jälkeen olemme valmiita kansainvälisellä...

Saarikon lause keskeytyy tentin vetäjän Eeva Lehtimäen kysymykseen.

– Eikö pääministeri toiminut sitten tässä lausunnossaan näin?

–  Ei, näin ei toimittu ja siksi se oli minusta harkitsematonta. 

Saarikko sanoo kaipaavansa malttia ja harkintaa keskusteluun. 

20.17: Pääministeri Marin puolustaa Hornet-kommenttejaan

Tentissä siirrytään nyt turvallisuus- ja puolustuspolitiikkaan. 

Ukraina on vaatinut sodan alusta alkaen kansainväliseltä yhteisöltä hävittäjiä ilmapuolustustaan varten. Suomen Hornetit ovat nousseet viime aikoina keskusteluun sen jälkeen, kun pääministeri Sanna Marinilta (sd.) kysyttiin niistä Ukrainan vierailullaan.

Marin nosti esiin, että Suomessa voitaisiin keskustella käytöstä poistuvien Hornet-hävittäjien luovuttamisesta Ukrainaan.

Marinilta kysytään, miksi hän nosti esiin Hornetit juuri nyt, kun Suomi tarvitsee niitä oman maan puolustukseen eikä Suomi ole vielä Naton jäsen. 

– Ensinnäkin todettakoon se, että toivottavasti Suomi on Naton jäsen muutaman kuukauden sisällä, Marin vastaa aluksi. 

– Ukraina tarvitsee entistä raskaampaa kalustoa, myös hävittäjiä, ilmapuolustuksen vahvistamista kokonaisuudessaan, myös muuta kalustoa. Mielestämme mekin voimme käydä keskustelua siitä, millä tavalla Suomi voi auttaa. 

Marinin mukaan Suomi on monella tavalla uniikissa asemassa, sillä se on tehnyt ajoissa hävittäjähankintapäätöksen ja aikataulu on tiedossa.

– Kun keskustelemme Hornettien jatkokäytöstä, mielestäni yksi käyttökohde voisi olla Ukrainassa. Tämä on asia, josta olen itse valmis keskustelemaan ja toivon, että laajasti muutkin ovat valmiita keskustelemaan. 

Marinin mukaan Hornettien tulisi päätyä mieluummin ”avuksi Ukrainaan, kuin romuksi”. 

Ukrainalaislehti Kyiv Independent kirjoitti eilen, että Suomen Marin vaikuttaa tehneen takinkäännöksen vierailunsa jälkeen. Marin kertoo keskustelleensa aiheesta presidentti Zelenskyin kanssa. 

– Hän ei varmasti ole saanut sellaista käsitystä, että olisin luvannut Ukrainalle hävittäjiä. 

20.10: Kuullaanko perjantaina Turkista iloisia uutisia Suomelle, Sanna Marin?

Tasavallan presidentti matkustaa huomenna Turkkiin. Erdoganin esikunnan edustaja vahvisti tänään STT:lle, että Turkin presidentti Recep Tayyip Erdogan hyvin todennäköisesti ilmoittaa perjantaina Suomen Nato-jäsenyyden hyväksymisestä.

Saako Suomi pian hyviä uutisia Turkista, pääministeri Sanna Marin?

– En voi luottamuksellisia asioita televisiostudiossa kommentoida. Haluamme, että Suomen Nato-ratifiointi tapaahtuu mahdollisimman nopeasti. Intresseissämme on, että ruotsin hakemus etenisis samantahtisesti, mutta asia ei ole meidän käsissämme. Turkki ja Unkari tekevät päätökset itsenäisesti.

Katso videolta, miksi Marin arvioi Suomen tilanteen nytkähtäneen nyt Turkissa eteenpäin. 

19.40: Nämä ovat puheenjohtajien voimabiisit

Etkolähetyksessä käydään läpi puheenjohtajien voimabiisejä. Alta näet koko listauksen:

Anna-Maja Henriksson: Tina Turner – The Best

Li Andersson: Dina Ögon – Undantag

Annika Saarikko: Elastinen – Eteen ja ylös

Petteri Orpo: Iron Maiden – The Trooper

Sari Essayah: Josh Groban  You Raise Me Up

Harry Harkimo: Katri Helena: Vasten auringon siltaa

Sanna Marin: All Saints – In It To Win It

Maria Ohisalo: Lasse Mårtenson: Myrskyluodon Maija

Riikka Purra: Perussuomalainen Nuoriso: Turvapaikka

19.34: Tentti-ilta käynnistyy!

Tervetuloa seuraamaan MTV Uutisten vaalitentti-iltaa! Ilta on käynnistynyt nyt Puheenjohtajatentin etkolähetyksellä, joka on katsottavissa suorana tämän jutun alussa olevalta videolta. Kello 20 alkaa itse Puheenjohtajatentti, jolloin yhdeksän puolueen puheenjohtajan laitetaan polttavien ja kiperien kysymysten äärelle. Tervetuloa mukaan!