Jono etenee hissukseen Rocafort-kadun numeron 42 edessä Barcelonan Sant Antonin kaupunginosassa. Salesians-koulun portista astuu ulos kaikenikäisiä äänestäjiä. Kaksi Katalonian poliisin Mossosin edustajaa katselee rauhallisesti vieressä ja tappaa aikaa juttelemalla niitä näinä.
Aluevaaleista odotettiin vilkkaita. Sellaiseksi ne ovat osoittautumassa.
Aamupäivällä ja vielä puolenpäivän jälkeenkin äänioikeutettuja on käynyt vilkkaasti, sanoo eräs puolueiden asettama vaalitarkkailija koulun porttien ulkopuolella.
Heitä on näissä vaaleissa enemmän kuin koskaan aiemmin, mikä kertoo vaalien tärkeydestä ja kireydestäkin katalonialaisille.
Kaikilla puolueiden tarkkailijoilla on lappu kaulassa tunnistamista varten. Kyseinen tarkkailija edustaa vasemmistolaista ERC-puoluetta. Tällä äänestyspaikalla enemmistönä näyttää olevan itsenäisyyttä ja tasavaltaa haluavan ERC:n edustajia, mutta mukana on myös muita, esimerkiksi itsenäisyyttä tiukasti vastustavan Ciudadanosin eli Kansalaispuolueen edustaja. Sulassa sovussa näyttävät seisovan kaikki rinnakkain äänestyshuoneessa.
Vanhempi nainen poistuu äänestystilasta.
– Nyt pitää saada asiat kuntoon jotta on töitä ja entinen elintaso, tällaisten asioiden takia äänestin, sanoo yhtenäisestä Espanjasta kiinni pitävä Dolores.
Kriisi näkyy taloudessa. Sijoitukset Kataloniaan ovat tilastojen mukaan vähentyneet roimasti tänä vuonna.
– Espanjan valtio on velvoittanut meidät äänestämään. Meitä on yli kaksi miljoonaa, jotka haluamme valtion nimeltä Katalonia. En usko, että tilanne muuttuu sitten edellisten vaalien 2015. Itsenäisyyden kannattajana toivon, että parannamme tulosta, ja toivon että moni käy äänestämässä ja ja näemme mitä ihmiset Kataloniassa haluavat, sanoo Pau Lacort, joka kävi äänestämässä äitinsä kanssa.
Pau Lacort (oik.) kävi äänestämässä äitinsä (vas.) kanssa. Tytär oli mukana ottamassa oppia demokratian toimimisesta.
Vuonna 2015 itsenäisyysmieliset saivat alueparlamenttiin enemmistön, mutta annetuista äänissä kävi toisin. Pääministeri Mariano Rajoy määräsi uudet vaalit hajotettuaan parlamentin lokakuun lopulla, kun silloinen aluepresidentti Carles Puigdemont oli antanut julistuksen itsenäisyydestä.
Nuori Pabloksi esittäytyä mies, joka on itsenäistymistä vastaan, seisoskelee kadulla naisystävänsä kanssa tiiviisti toisissaan kiinni.
– Tänään… toiset ovat itsenäisyyden puolella, toiset eivät. On hyvin tasainen tilanne, ja toivon että äänestysaktiivisuus on valtava, hän raapii päätään pohdiskellessaan asetelmia.
Poliisi puuttuu väliin
Poliisi lähestyy ja kysyy mistä tiedotusvälineestä olen. Hän kirjaa sen ylös pieneen vihkoonsa (sillä sivulla ei näyttänyt olleen vielä muita medioita) ja vakuuttelee, että vain he kirjaavat ylös kuinka paljon ja mistä mediasta toimittajia yleensä käy tällä paikalla.
– Jatka vain kaikin mokomin, ei ole mitään esteitä, virkavallan edustaja sanoo hymyillen.
Vaalit ovat poikkeuksellisesti torstaina. Arkipäivä ei näytä vaimentaneen äänestyshaluja.
Laki myös antaa äänioikeutetuille paitsi käydä työpaikoiltaan uurnilla, myös tehdä se hoppuilematta. Ehkä tuottavuus firmoissa saattaa tänään kärsiä, mutta demokratian toteutuminen on täälläkin tärkeää. Ainakin osa pienemmistä liikkeistä on päättänyt pitää vapaapäivän ja sulkeneet ovensa.
"Nykyinen tilanne ei ole demokratiaa"
Tyylikkääseen siniviolettiin huiviin ja talviseen takkiin pukeutunut viisikymppinen Mari Carmen ei kerro kantaansa vaalien ykkösteemaan eli itsenäistymiskysymykseen.
– On hyvin tärkeää, että pääsemme päättämään tulevaisuudestamme, erityisesti näissä olosuhteissa. Haluan paremman maan, vähemmän korruptiota, paremmat mahdollisuudet nuorisolle. Katalonialaisten on hyvä noudattaa sitä vaalitulosta, minkä tänään saamme, itsenäisyys tai ei, hän pohtii.
– On tärkeää äänestää vapauden puolesta. Nykyinen tilanne ei ole demokratiaa, sanoo lastenvaunujen kanssa odottava Mari-Luz Rodríquez. Hän viittaa siihen, että Katalonia on tällä hetkellä Madridin hallituksen ohjauksessa.
– Tuossa tuleekin poikani, hän osoittaa paikalle harppovaa pitkänhuiskeaa miestä ruutuhuivissaan ja kausipalttoossaan.
Pienen lapsen isä toivoo itsenäisyyttä.
– Katsotaan mitä kansa sanoo suhteessa Espanjan valtioon kaiken sen jälkeen mitä on tapahtunut. Olisi myös hyvä että EU-maat voisivat hieman tukea meitä tavoitteessamme. Olemme vapaita ja demokraattista väkeä, Jordi Càmara sanoo.
Hän ei usko, että vaalitulos muuttaa asetelmia, mutta toivoo, että sen jälkeen Eurooppa kuulisi ja kuuntelisi itsenäisyysmielisiä. Hän myös toivoo, että itsenäisyyskysymykseen saataisiin vastaus yleisesti hyväksytyssä kansanäänestyksessä.