Pariisissa yritetään toipua viikonvaihteen shokin jälkeen ja palata arkeen työpaikoille. Suruaika on kuitenkin yhä voimassa.
1:48
– Se ei tule olemaan helppoa, sanoo 26-vuotias Amy, joka työskentelee vaateliikkeen myyjänä lähellä Le Carillion -ravintolaa, jossa ainakin 12 ihmistä sai perjantai-iltana surmansa.
– Ihmiset ovat todella surullisia ja järkyttyneitä. Itse en uskalla ajaa metrolla töihin, vaan kävelen mielummmin, vaikka matkaa työpaikalle onkin pari kilometriä.
– Olen syntyperäinen ranskalainen ja suren tätä tragediaa syvästi, onhan Charlie Hebdon toimitukseen tehdystä iskustakin vain alle vuosi. Ja jonkin aikaa sitten oli tämä junassa tapahtunut terroriyritys, jonka sivulliset saivat tukahdetuttua, Amy muistelee.
Puolen päivän aikaan koko Ranska hiljenee kunnioittamaan uhrien muistoa ja kaikki seisahtuu.
Espanjasta viisi vuotta sitten Pariisiin muuttanut Colianna asuu aivan Le Carillion -kahvilan lähistöllä.
– Missään päin maailmaa ei ole enää turvallista. Kalashnikov kädessä voi mennä minne vain milloin vain. Sitä ei voi mitenkään kontrolloida Pariisissa eikä missään muuallakaan. Joka puolella voi tapahtua, mutta toisaalta miksi aina täällä samoilla alueilla?
– Toisaalta ei myöskään auta, vaikka poliiseja ja sotilaita seisoisi joka ravintolan tai viraston ovella. Syyt tähän terrorismiin ovat muualla. Väkivallalla ei myöskään ratkaista väkivaltaa. Me espanjalaiset koimme samanlaisen tragedian Madridin terrori-iskun tapahduttua vuonna 2004.
Pariisilainen Oliver sanoo olevansa todella järkyttynyt.
– Luulen, että kaikki tiesivät, että tällaista voi tapahtua, mutta miksi? Tämä on niin turhaa ja kuvottavaa.
Kaikkia iskun uhreja ei ole vieläkään tunnistettu. Surmapaikoille virtaa jatkuvasti lisää ihmisiä kynttilöinen ja kukkineen. Vaikka ihmisiä on paljon, joka puolella vallitsee hiljaisuus. Moni kysyy, mihin maailma on menossa ja mitä tapahtuu seuraavaksi. Pariisi valmistautuu jouluun kärisimysnäytelmän keskellä.
Sisältö ei valitettavasti ole saatavilla.