MTV Uutisten kyselyyn vastanneista parlamentaarikoista yksikään ei vastusta nyt jäsenyyttä, kun Venäjän hyökkäys Ukrainaan on muuttanut turvallisuustilannetta. Suurin osa europarlamentaarikoista toivoo nopean hakuprosessin olevan mahdollista eikä kansanäänestystä pidetä välttämättömänä.
EU:n parlamentista katsottuna Suomi vaikuttaa olevan hyvin lähellä Nato-jäsenyyttä. Venäjän hyökkäyssota Ukrainassa on tehnyt myös europarlamentaarikoista eli mepeistä Nato-myönteisempiä.
MTV Uutisten kyselyyn vastanneista europarlamentaarikoista kukaan ei tässä vaiheessa vastusta jäsenyyttä. Ainoastaan Perussuomalaisten Laura Huhtasaarelta ei saatu vastausta.
Esimerkiksi Verkkouutisten pari viikkoa sitten tekemässä kyselyssä kannatus ei ollut aivan näin laajaa.
Nato-jäsenyyden ehdottomia kannattajia ovat erityisesti kokoomuksen, vihreiden ja Rkp:n mepit eli Henna Virkkunen (kok.), Sirpa Pietikäinen (kok.), Petri Sarvamaa (kok.), Heidi Hautala (vihr.), Ville Niinistö (vihr.), Alviina Almetsä (vihr.) ja Nils Torvalds (r.).
– Meillä on nyt tilaisuus valita, miten kirjoitamme oman historiamme. Antaudummeko pelolle, uhkailulle ja jahkailulle, vai pidämmekö aidosti kiinni periaatteistamme sekä itsemääräämisoikeudestamme. Meidän ei tarvitse olla ajopuuna, kunhan näin itse päätämme, Sarvamaa toteaa.
– Olemme lähentyneet Natoa nyt niin paljon kuin voidaan ilman näitä turvatakuita. Nyt se askel on syytä ottaa ja liittyä Natoon, Hautala sanoo.
Myös Sdp:n Miapetra Kumpula-Natri kannattaa Suomen Nato-jäsenyyttä. Toinen Sdp:n meppi Eero Heinäluoma on hyvin lähellä myönteistä kantaa.
– Kyllä, jos valtiojohto sitä päätyy esittämään. Suomen turvallisuusympäristön muutosten vaikutus linjaamme on parhaillaan hallituksen valmistelussa kun aiheesta annetaan selonteko eduskunnalle. Turvallisuusympäristön muutosten seurauksista on käytävä myös Ruotsin kanssa avoin keskustelu ja haettava yhteisiä johtopäätöksiä, Heinäluoma vastaa.
Myös keskustan europarlamentaarikot Elsi Katainen ja Mauri Pekkarinen odottavat vielä valtiojohdon näkemystä, mutta eivät pidä Nato-jäsenyyttä mahdottomana.
– On tärkeää, että Suomi on mukana ”prosessissa”, joka varmistaa tarvittaessa nopeankin liittymisen Naton jäseneksi. Oman kannan muodostumisessa valtionjohdon näkemys on lopulta erittäin tärkeää. Lähinnä tasavallan presidentillä on paras ja viimekätinen tieto erityisesti USA:n ja Nato:n johdon näkemyksistä. En pidä Suomen Nato-jäsenyyttä jonakin päivänä mahdottomana, Pekkarinen pohtii.
Vasemmistoliiton meppi Silvia Modig ei tässä vaiheessa ota kantaa suuntaan tai toiseen vaan odottaa huhtikuussa valmistuvaa turvallisuuspolitiikan selontekoa.
– Tämän hetkisessä muuttuneessa turvallisuuspoliittisessa tilanteessa myös Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikan kokonaistilannetta pitää arvioida uudelleen ja kartoittaa olemassa olevat vaihtoehdot. Eduskunta saa käsittelyynsä päivitetyn turvallisuuspoliittisen selonteon muutaman viikon kuluessa. Ennen kuin päätän kannastani, haluan tutustua selontekoon ja siinä esitettyihin vaihtoehtoihin. Selvää on, että myös Suomen turvallisuuspoliittinen tilanne on muuttunut ja se vaatii reagointia, Modig selvittää.
Kansanäänestykselle ei kannatusta
Kansanäänestystä pitää välttämättömänä vain Perussuomalaisten Teuvo Hakkarainen.
– Pitäisi järjestää, etteivät kierot poliitikot pääse sotkemaan asiaa. Antaa kansan päättää. Jos syttyy sota, poliitikothan piileskelevät pommisuojassa, kun kansa sotii ja kärsii, Hakkarainen linjaa.
Muut kokevat eduskunnan päätöksen riittävän, kunhan ratkaisulle olisi laajaa parlamentaarista tukea.
– Kansalaiset ovat valinneet edustajansa, joiden tulisi pystyä päättämään tällaisista asioista nopeasti ja ilman tunnepohjaista kampanjointia, kun kansalaiset sitä eniten tarvitsevat, Torvalds kertoo.
Osa vastaajista pitää kansanäänestyksistä kuitenkin mahdollisena, vaikka sitä ei pidetä pakollisena.
– Kansanäänestys ei ole välttämätön, jos poliittinen enemmistö päätöksen tueksi on erityisen laaja ja kansan tuki muutoin nähdään laveana muilla mittareilla arvioituna. Pidän kuitenkin kansanäänestystä yhä mahdollisena vaihtoehtona erilaisista kyberuhista huolimatta, jos se on tarpeen poliittisen päätöksen aikaansaamiseksi, Ville Niinistö miettii.
– Suomi on kehittynyt demokratia ja suomalaisilla on hyvä koulutustaso ja medialukutaito ja uskon suomalaisten kykenevän päättämään tarvittaessa myös tällaisesta asiasta laajan keskustelun jälkeen, Niinistö jatkaa
Nopea päätös toiveissa
Erityisesti Nato-jäsenyyden kannattajat toivovat Suomen tekevän ratkaisunsa jo kevään aikana.
– Päätös Nato-jäsenyyden hakemisesta tulisi tehdä varsin pian. Olisi hyvä, jos se syntyisi näillä lumilla, Henna Virkkunen sanoo.
– Viivyttely ei lisää turvallisuutta. Se on hyvä, että Suomi valmistelee tätä huolellisesti ja on tilaa kansalaiskeskustelulle. Venäjän fokus on nyt Ukrainassa, mikä puoltaisi ripeää toimintaa, Kumpula-Natri toteaa.
Monet europarlamentaarikot toivovat, että Suomi etenee Nato-prosessissa samaan tahtiin Ruotsin kanssa.
– Parasta olisi, jos hakemus jätettäisiin yhdessä Ruotsin kanssa. Korostan kuitenkin, että Suomen pitää pystyä tekemään päätös kevään aikana myös ilman Ruotsia, Sarvamaa toteaa.
Juttua päivitetty kello 19.14. Juttuun lisätty Vasemmistoliiton Silvia Modigin kommentti.