Salattujen elämien Matleenaa näytellyt Pauliina Jokinen on käynyt Salattujen elämien jälkeen melkoisen muodonmuutoksen niin ulkoisesti kuin henkisestikin.
Muistatko vielä Salkkareiden Matleenan? Tummahiuksisen lahkolaistytön, joka oli kokenut elämässään kovia.
Tiukan uskonnollisen kasvatuksen ja isänsä ankaran kohtelun muokkaama arka tyttö pääsi sarjassa pakoon pannuhuoneen uumenista ja muutti Helsinkiin siskonsa luo.
Pauliina Jokisen näyttelemä Matleena oli vankina kotinsa pannuhuoneessa. Isän ankarien kasvatusmetodien vuoksi tyttö oli ollut koko lapsuutensa eristyksissä muusta maailmasta.
Pihlajakadulla Matleena aloitti uuden elämän ja ihastui Taleen. Lopulta pari päätyi kuitenkin eroon, ja Matleena muutti Etelä-Afrikkaan netissä tapaamansa pojan Aksun luo.
Matleenaa näytellyt Pauliina Jokinen oli mukana Salatuissa elämissä vuosina 2011–2013. Vuoden 2013 keväällä Jokinen jätti sarjan keskittyäkseen musiikkiuraansa.
Talen ja Matleenan välillä kipinöi, kun Matleena muutti isänsä uskonlahkosta Pihlajakadulle. Myöhemmin pari alkoi seurustellakin.
Nyt kaksi ja puoli vuotta myöhemmin 21-vuotias vaaleahiuksinen ja silmälasipäinen nuori nainen asuu Jyväskylässä ja opiskelee musiikintekoa.
Heti Salattujen elämien jälkeen Jokinen muutti Kuopioon ja aloitti musiikkiopinnot konservatoriossa rytmimusiikkipuolella.
– Elämäni on pyörinyt Salattujen elämien jälkeen paljon musiikin ympärillä. Asuin puolitoista vuotta Kuopiossa, kunnes muutin ihan vasta Jyväskylään jatkamaan samoja opintoja. Halusin päästä lähemmäs perhettäni ja ystäviäni, Jokinen kertoo.
Rankkoja elämäjaksoja
Vaikka nuori nainen on päässyt toteuttamaan itseään ja unelmiaan, hän on käynyt läpi myös vaikeita jaksoja elämässään. Läheisen kuolema ja epävarmuus tulevaisuudesta olivat herkkäluontoiselle tytölle kovia koettelemuksia.
"Huomasin vieväni usein Matleenan ongelmat kotiin ja masentuvani niistä."
– Läheisen kuolema vuonna 2013 oli minulle vaikea paikka. Lisäksi töiden loppuminen Salatuissa elämissä aiheutti ahdistusta. Mietin, pääsenkö kouluun ja jos en pääse, niin mitä teen sitten. Tuntui kuin olisin astunut kallion kielekkeelle ja hypännyt tuntemattomaan. Olin todella epävarma tulevasta. Rankat elämänjaksot aiheuttivat masennusta, Jokinen kertoo.
Turkkilainen angorakissa Dolce on Pauliina Jokisen silmäterä. Puolivuotias kissa viihtyy siellä, missä emäntänsäkin.
Jokinen myöntää, että hän ollut pienestä tytöstä asti kova murehtimaan asioita. Salattujen elämien kuvauksissa hän muistaa eläytyneensä joskus jopa liian syvällisesti roolihahmonsa Matleenan ongelmiin.
– Huomasin vieväni usein Matleenan ongelmat kotiin ja masentuvani niistä. Varsinkin alussa roolihenkilön itkukohtauksia oli vaikea lopettaa. Työhön meni mukaan niin isolla tunteella. Olen luonteeltani hyvin empaattinen ja suhtaudun maailman tapahtumiin ja kriiseihin tosissani. Ahdistun helposti muiden ihmisten pahasta olosta. Tiedostan sen, että ne asiat eivät vaikuta elämääni, mutta silti murehdin niitä, Jokinen kertoo.
"Elämäni pyöri työn ympärillä. Vapaa-ajalla istuin kotona kissani kanssa."
Intia paransi haavat
Jyväskylästä kotoisin oleva tyttö joutui uhraamaan jo nuorella iällä paljon päästäkseen näyttelemään Suomen katsotuimpaan tv-sarjaan. Hän muutti työn perässä Vantaalle yksin vain 16-vuotiaana.
– Oli rankkaa lähteä niin nuorena pois perheen luota ja muuttaa asumaan yksin vailla turvaverkkoa. Se oli suuri elämänmuutos. Elämäni pyöri työn ympärillä. Vapaa-ajalla istuin kotona kissani kanssa. Loppuajasta tutustuin onneksi Salkkarit-studiolla työkavereihini, joiden kanssa vietin aikaa myös kuvausten ulkopuolella.
Kovia kokenut Jokinen kertoo hakeneensa mielenrauhaa Intiasta, jonne hän matkusti lähes vuosi sitten.
– Lähdin Intiaan selvittämään ajatuksiani. Mietin siellä paljon elämän tarkoitusta ja sitä, mihin suuntaan haluan itse lähteä elämässäni. Onko se musiikkiura vai jokin muu? Viisi ja puoli viikkoa Intiassa tekivät tehtävänsä. Kirjoitin paljon ajatuksiani ylös biisien ja fiktion muodossa. Sen jälkeen elämäni on mennyt vain parempaan suuntaan. En ole koskaan ollut näin onnellinen, Jokinen hehkuttaa.
Tulevaisuuden suunnitelmat selvillä
Nuori laulajalupaus tietää nyt, mihin haluaa elämässään panostaa. Hän aikoo valmistua muusikoksi keväällä 2018. Sen jälkeen enkeliääninen nuori nainen aikoo panostaa tosissaan muusikon uraan.
– Haluan tehdä tulevaisuudessa nimenomaan omaa musiikkia. Tähän asti olen esittänyt muiden artistien musiikkia. En ole vielä halunnut ottaa yhteyttä levy-yhtiöihin, koska haluan olla kaikin puolin valmis. En halua mennä esittelemään levy-yhtiöihin keskeneräistä materiaalia, vaan kehittyä muusikkona mahdollisimman pitkälle ennen sitä.
Jokinen tietää Suomen musiikkimaailman realiteetit. Ala on kilpailtu eikä kenenkään ole helppo nousta parrasvaloihin, vaikka olisikin aiempaa taustaa julkisuudessa. Jokisella on kuitenkin varavaihtoehto, mikäli ovet musiikkibisnekseen eivät aukene.
– Musiikkimaailmassa ei ole helppo menestyä. Teen kaikkeni sen eteen, että saan toteuttaa unelmaani. Mikäli ura musiikin parissa ei lähde avautumaan, aion hakea opiskelemaan jotain ihan muuta. Sen vuoksi teen tällä hetkellä kaksoistutkintoa, jotta voin hakea tarvittaessa yliopistoon. Minua kiinnostaa musiikin lisäksi biologia, Jokinen paljastaa.
"Joskus olen saanut palautetta yleisöstä, että musiikkini ei ole hyvää ja, että minun pitäisi vielä miettiä, kannattaako minun jatkaa tällä uralla."
Silloin tällöin laulukeikkoja tekevä Jokinen on joutunut kokemaan musiikkialan julman puolen. Hän ymmärtää, että julkinen ammatti tarkoittaa sitä, että on jatkuvasti arvostelun kohteena.
– Joskus keikkojen jälkeen olen saanut palautetta yleisöstä, että musiikkini ei ole hyvää ja, että minun pitäisi vielä miettiä, kannattaako minun jatkaa tällä uralla. Se on täysin normaalia. Aina joku löytää jotain valittamista.
Salattuihin elämiin Jokinen ei enää haikaile. Matleenan roolihahmosta hän ei silti ole päässyt eroon vieläkään kokonaan.
– En ole katunut sitä, että lähdin Salkkareista. Rakastin työtäni Salkkareissa, vaikka joskus olikin raskasta. Kaksi vuotta kuitenkin riitti minulle. Minut yhdistetään vielä silloin tällöin Matleenaan, mutta ei enää niin usein kuin muutama vuosi sitten. Se tuntuu ihan hauskalta, varsinkin kuin itse saattaa välillä unohtaa koko Salkkarit-ajan. Elän kiinni tässä hetkessä enkä muistele menneitä, Jokinen sanoo.