Muistatko vielä Hostomelin taistelun? Tämä kaikki Venäjän operaatiossa meni pieleen

Hostomelin lentokenttä maaliskuun 11. päivä 2022.
Tältä Hostomelin lentokentällä näytti maaliskuun 11. päivänä 2022. Tuolloin kenttä oli Venäjän joukkojen hallussa. AFP / Lehtikuva

Luetuimmat

    Näytä lisää
    Julkaistu

    MTV UUTISET – STT

    Tutun sanonnan mukaan sota ei yhtä miestä kaipaa, mutta joskus yksi mies voi olla ratkaisevassa roolissa. 

    Näin tapahtui aamupäivällä 24. helmikuuta 2022, kun 25-vuotias Ukrainan kansalliskaartin sotilas Serhi Falatjuk pudotti venäläisen taisteluhelikopterin olalta laukaistavalla Igla-ilmatorjuntaohjuksella. Sama 1970-luvun neuvostotuote on ollut käytössä Suomessa Ito-86-nimellä.

    Venäläiskopteri tuhoutui pudotessaan Hostomelin kiitotielle muodostaen samalla yhden konkreettisen esteen lentokentän käytölle. 

    Tärkeintä oli kuitenkin se, että pudotus antoi lisäuskoa ja taistelutahtoa kenttää puolustaville noin 300 kansalliskaartilaiselle, joista monet olivat varusmiehiä.

    Kiitotielle pudonnut Ka-52-taistelukopteri oli osa yli 30 helikopterin saattuetta, joka oli lähtenyt matkaan aamuvarhaisella tukikohdasta Valko-Venäjällä. 

    Tavoitteena oli vallata vain 26 kilometrin päässä Volodymyr Zelenskyin presidentinlinnasta sijaitseva lentokenttä, jonne tuhannet venäläiset maahanlaskujoukkojen sotilaat laskeutuisivat myöhemmin.

    Täydennysjoukot kääntyivät ilmassa takaisin

    Tappioita jo matkalla kärsineen helikopteriosaston saavutettua Hostomelin ukrainalaiset aloittivat kiivaan puolustautumisen ja pudottivat useita koptereita.

    Samaan aikaan Pihkovassa lähellä Viron rajaa noin tuhatta venäläissotilasta kuljettaneet koneet nousivat ilmaan kohti Ukrainaa. Niiden oli tarkoitus laskeutua Hostomelin kentälle ja muodostaa sinne sillanpääasema.

    Ennen puoltapäivää koneet määrättiin kuitenkin kääntymään Valko-Venäjälle, koska Hostomelin kenttä ei ollut vieläkään venäläisten hallussa.

    Helikoptereilla tulleet venäläiset saivat lentokentän lopulta haltuunsa alkuiltapäivästä, kun puolustajilta loppuivat ammukset.

    Ukrainan sodanjohto ymmärsi vaaran ja määräsi kaikki käytettävissä olevat joukot valtaamaan kentän takaisin, mikä tapahtuikin myöhään samana iltana. 

    Venäjä ei jostain syystä yrittänyt tuhota ennen hyökkäystään Ukrainan tykistöasemia, joiden tuli ylsi kentälle ja vaurioitti entisestään 3,5 kilometriä pitkää kiitotietä.

    Seuraavana päivänä Venäjän maahyökkäys saavutti Hostomelin, ja käyttökelvottomaksi tuhoutunut kenttä vaihtoi jälleen omistajaa. Venäläiset pysyttelivät kentällä lopulta vain noin kuukauden, kunnes maaliskuun lopulla kaikki Kiovaan suunnanneet venäläisjoukot vetäytyivät.

    "Vähemmän virheitä tekevä voittaa"

    Maanpuolustuskorkeakoulun sotataidon laitoksen pääopettajan, everstiluutnantti Jarmo Mattilan mukaan avaintekijä Hostomelin taistelussa oli se, että ukrainalaiset kykenivät viivyttämään lentokentän haltuunottoa ja mittavampi maahanlaskuoperaatio jouduttiin keskeyttämään.

    – Varmaan 5–6 pataljoonaa (noin 3 000 sotilasta) olisi ollut se koko ilmateitse tuotu venäläisjoukko. Koko operaatioon oli varattu eri kentille tiettävästi 60–80 kuljetuskonetta.

    Toinen tärkeä viivästyttäminen tapahtui venäläisten maajoukkojen etenemisessä, minkä ansioista ne eivät ehtineet kentälle olleiden venäläisten tueksi.

    Mattilan mukaan venäläisten lentokentälle tuoma ilmarynnäkköjoukko oli aivan liian pieni sekä kevyesti varustettu ja aseistettu suuren alueen haltuunottoon, mutta virheitä tekivät myös joukkojaan pois alueelta aiemmin siirtäneet ukrainalaiset.

    – Sitähän sodankäynti monesti on, että se voittaa, joka tekee vähemmän virheitä ja pystyy ne nopeammin korjaamaan, Mattila summaa.

    Näin uutisoimme Hostomelista vuonna 2022: 

    Lue lisää aiheesta:
    Ukrainan sota Ukraina Venäjä Ulkomaat

     

    Lue myös:

      Uusimmat

      •