Muistomerkin "ikuinen tuli" sammuili jatkuvasti tuulenpuuskiin Helsingissä – kaupunki sammutti tulen: "Ei ole ollut vuosiin ikuinen"

Betonista valmistetun monumentin huipulla 12 metrin korkeudessa paloi aiemmin niin sanottu ikuinen tuli, mutta sen ikuiseksi tarkoitetun leiskunnan keskeytti toistuvasti mereltä puhaltava kova tuuli.

Tulen sytyttämiseksi nosturin tuli nostaa kaasutoimittajan työntekijät muistomerkin huipulle sytyttämään tuli uudelleen.

– Ukot joutuvat nosturiauton kanssa menemään, Helsingin kaupungin puistovastaava Pekka Engblom kertoo.

Tulen sytyttäminen maksaa nosturiauton vuokran ja työmiesten palkkojen takia joka kerta noin 500 euroa.

Kaupunki sammutti ikuisen tulen

Ongelma oli vuosia toistuva. Lopulta kaupunki päätti muutama vuosi sitten, että tulta ei pidetä elossa.

– Ikuinen tuli ei ole vuosiin ollut ikuinen, Engblom toteaa.

Tuli sammui sattumanvaraisesti kovempien puhureiden vuoksi, ja silloin käytetty kaasu falskasi taivaalle. Ilmaista tulen ylläpito ei olisi tyynelläkään, vaan kaasulasku olisi nykysäädöillä noin tuhat euroa kuussa.

Nykyään tuli sytytetään vain erityistilanteita varten, kuten pyhäinmiestenpäivänä ja tiettyjen tapahtumien aikana. 

Päätös on puhuttanut, ja viimeksi viime vuonna Helsingin Sanomien mielipidepalstalla toivottiin sammuneen tulen sytyttämistä uudelleen.

Vaatisi koko tekniikan uusimisen

Aiempina vuosina on jonkin verran keskusteltu siitä, josko majakkaa muistuttavaan muistomerkkiin voisi esimerkiksi rakentaa automaattisen sytytysjärjestelmän tai lisätä suuttimesta tulevaa kaasua niin, että tuli ei sammuisi.

Engblom kertoo, että suuttimesta tulevan kaasun lisääminen nostaisi kaasun kulutusta huomattavasti. Lisäksi monumentin tekniikka on vanhentunutta. Esimerkiksi sytytysjärjestelmän rakentaminen vaatisi putkiston ja uudet suuttimet.

– Korjaaminen on työläs juttu. Se koko tekniikka pitäisi uusia, ja vetää se teoksen sisäpuolelta, Engblom kertoo.

Vuonna 1968 sytytetyllä liekillä haluttiin kunnioittaa aluksi menehtyneitä Suomen merenkävijöitä, mutta vuonna 1984 sillä alettiin muistaa myös muita mereen jääneitä vainajia.