Monet tyhjilleen jääneet ja kesäasuntokäyttöön muunnetut rakennukset uhkaavat jäädä ilman uusia omistajia. Nuorempi sukupolvi haluaa kesäasunnoilta parempaa laatua ja tarpeeksi lyhyttä mökkimatkaa. Kesäasuntojen omistajista 60 prosenttia on jo yli 60-vuotiaita.
On arvoitu että 500 000 kesämökin lisäksi Suomessa on noin 100 000 asuinrakennusta, jotka on muutettu vapaa-ajan asumiskäyttöön. Mummonmökit ja heikommin varustellut kesäpaikat eivät houkuttele samalla tapaa nuorempaa sukupolvea kuin ennen.
Kiinteistönvälittäjä Helena Törmänen Home by Helena Oy LKV:stä on myynyt kuvissa näkyvää mummonmökkiä.
– Omistaja on lähes 90-vuotias ja hänen tyttärensä asuvat Ruotsissa, ja pojalla on jo täällä oma mökki. Vaikka luopuminen on raskasta, taitaa myynti olla omistajalle ainoa vaihtoehto, Törmänen sanoo.
Helena Törmänen
Etelä-Suomessa ja pääkaupunkiseudun lähellä idyllinen mökki löytänee vielä uuden omistajan, mutta kauempana syrjäseuduilla vapaa-ajan asunnoiksi muuntuneille kiinteistöille ei löydy yhtä helposti käyttöä.
Palvelujen puute selvä miinus
Muuttoliiketutkija Timo Aro sanoo tyhjien asuntojen olevan aina ongelma.
– Jos asunto on kaukana keskeisistä kasvukeskuksista, ei ole vesistöjen lähellä eikä ole niin sanottuja luontaisia menestymisen ja kasvun edellytyksiä, tietysti sellaiset alueet ovat erittäin haastavia, koska palvelut ovat lähteneet jo näiltä alueilta pois lähes kokonaan pois.
Kesämökkien omistajien keski-ikä on noussut 62 vuoteen. Alle 40-vuotiaita mökin omistajia on vain seitsemän prosenttia kaikista kesäasunnon omistavista.
Silti mökkeily ei ole tutkijoiden mukaan katoamassa Suomesta. Sijainti ja varustelutaso tulevat kuitenkin jatkossa määrittelemään entistä enemmän mökkeilyä.
Maaseudulla mökkeilijöihin tuomaan potentiaaliin luotetaan. Tuoreen mökkibarometrin mukaan mökkeilyyn käytetään vuosittain yli kuusi miljardia euroa, ja se työllistää noin 60 000 ihmistä.