Muotikaupan vaikeudet ovat seuraus kotimaisen kysynnän supistumisesta ja venäläisturistien ostojen romahtamisesta. Ulkomaisten verkkokauppojen kasvava kilpailu ei myöskään helpota tilannetta.
Ostovoiman alamäki näkyy tekstiili- ja muotikaupassa. Muotikauppa on laskenut alkuvuonna 2015 Suomessa 7,4 prosenttia. Urheilukaupassa tilanne päinvastainen: kasvua on noin 8,7 prosenttia vuoden ensimmäisellä puoliskolla.
Työttömyyden kasvu, verojen kiristyminen, ja siten kuluttajien ostovoiman heikkeneminen on iskenyt raskaasti koko kaupan alaan. Muoti- ja urheilukaupassa se näkyy -2,3 prosentin kokonaislaskuna vuoden ensimmäisellä puoliskolla.
– Venäläisten turistien määrä on puolittunut, ja ne, jotka vielä tulevat Suomeen vaateostoksille, kuluttavat vain noin puolet aiemmasta, kertoo Tekstiili- ja muotialat TMA ry:n toimitusjohtaja Velimatti Kankaanpää alan tilanteesta.
– Ruplan devalvoitumisen ja talouspakotteiden takia muoti- ja urheilukaupasta on hävinnyt venäläisturistien ostovoimaa suuren suomalaisen kaupungin asukkaiden ostojen verran.
Muotikauppa hyvä esimerkki vanhentuneista työmarkkinoista
Erityisesti naistenvaatteiden myynti on ollut laskussa. Alkuvuodesta muoti- ja urheiluvaatteissa oltiin miinuksella 6,3 prosenttia. Alamäkeä loivensi jonkin verran miesten vaatteiden paremmat myyntiluvut. Jalkineiden myynti kasvoi 2,2 prosenttia.
Kun muualla Euroopassa muotikauppa on kääntynyt kasvuun, Suomessa näkymät ovat edelleen heikot. Kankaanpään mielestä huolta tulisi kantaa kuluttajien ostovoiman turvaamisesta, kuten esimerkiksi Ruotsissa on tehty.
Kankaanpää toteaa, että muotikauppa on hyvä esimerkki vanhentuneista työmarkkinoista.
Palkat ovat määräytyneet vientiteollisuuden vanavedessä ja nousseet kilpailijamaiden ohi. Kauppa ei ole enää osa suljettua sektoria, johon ulkomainen kilpailu ei ulotu, olivat työvoimakustannukset kuinka korkeat tahansa.
Kilpailijana kansainväliset verkkokaupat
Ulkomaiset verkkokaupat ovat tuoneet uudenlaisen kilpailutilanteen kauppaan. Suomessa muoti- ja urheilukaupat ovat auki 75 tuntia viikossa, josta kolmasosa on niin sanottuja kalliita tunteja, joilta työntekijöille maksetaan korotettua palkkaa.
Kivijalan ja kotimaisten verkkokauppojen kanssa kilpailevat kansainväliset verkkokaupat, joiden työntekijöille ei useinkaan makseta kelloon sidottuja lisiä, vaikka verkkokauppa on auki 24 tuntia vuorokaudessa. Lisäksi liikepaikkavuokrat Suomessa ovat ostopotentiaaliin nähden korkeat.
– Suomessa muotikaupan palkkakustannus on 30 prosenttia korkeampi kuin esimerkiksi Englannissa, täsmentää Kankaanpää.
Esimerkiksi Saksassa arvonlisävero on viisi prosenttia alhaisempi. Kilpailuetu kotimaiseen verkkokauppaan on syystäkin huomattava.
Lähde: Tekstiili- ja muotialat TMA ry