Muovipakkausten kierrätyksen piti alkaa vuodenvaihteessa, mutta keräysastioiden asennus on viivästynyt. Eri puolilla maata on avattu vasta muutamia kymmeniä muovinkeräyspisteitä. Kaikkiaan keräyspisteitä pitäisi tulla 500.
Koteihin kertyy valtava määrä muovipakkauksia: jugurttipurkkeja, leikkele- ja valmisruokapakkauksia, pesuainepulloja, muovikasseja. Niiden kierrätyksen oli määrä alkaa vuodenvaihteessa, mutta keräyspisteitä on vasta muutamia kymmeniä.
– Kyllä siinä semmoinen perussyy on , että tehtävän vaatimus on aliarvioitu ja meidän palveluntoimittaja Suomen pakkauskierrätys Rinki Oy ei ole kyennyt sovitussa aikataulussa pysymään. Tässä kuussa pitäisi kuitenkin olla jo toista sataa keräyspistettä käytössä, lupaa Suomen Uusiomuovi Oy:n toimitusjohtaja Vesa Soini.
Pääkaupunkiseudulle muovipakkausten keräyspisteitä tulee kaikkiaan 40 ja koko maahan yhteensä 500. Kaikkien pitäisi olla käytössä heinäkuun loppuun mennessä.
Uusia tuotteita kierrätysmuovista
Kaikki keräysastioihin tuodut muovipakkaukset päätyvät jatkokäsittelyyn Riihimäelle, Ekokemin kesällä valmistuvaan muovijalostamoon.
– Muovit lajitellaan ensin eri muovilaatuihin, sitten murskataan, pestään, kuivataan ja sitten granuloidaan eli siitä tulee muoviteollisuuden raaka-ainetta, kertoo Ekokemin uusien liiketoimintojen johtaja Mari Puoskari.
Kesään saakka Ekokem varastoi kierrätyspisteisiin tuodut muovipakkaukset.
Muoveja ei ole pakko kierrättää, mutta se on suositeltavaa.
– Kaikki materiaalit, jotka voi uudelleenkäyttää, kannattaa käyttää mieluummin kuin neitseellistä materiaalia. Yhtenä motivaattorina on se, että kierrätysmuovin hiilijalanjälki on 85 prosenttia pienempi kuin neitseellisen muovin, laskee Mari Puoskari.
Ekokemin muovijalostamo valmistuu Riihimäelle kesällä. Seinät ovat jo pystyssä ja laiteasennus alkaa pian.
Likaiset pakkaukset huuhdeltava
Kierrätysastiaan voi laittaa kaikki kodin muovipakkaukset. PVC-muovia ei tosin kierrätykseen toivota.
– Kuluttajan ei tarvitse olla selvillä, mistä materiaalista pakkaus on valmistettu. Toiveena on, ettei PVC-pakkauksia laitettaisi keräysastioihin, koska sitä ei pystytä kierrättämään vaan se menee energiahyötykäyttöön. Kuluttajan ei kuitenkaan tarvitse olla murheissaan, jos sinne PVC-pakkauskin mukaan joutuu, rauhoittelee Vesa Soini.
Likaiset pakkaukset pitäisi huuhdella ennen kierrätysastiaan laittamista.
– Jos tyhjiä pakkauksia kestää viikon keittiössä säilyttää, ne ovat riittävän puhtaita. Jos sitten tarvitaan lämmintä vettä ja pesuainetta, silloin kierrätys ei ole enää ympäristön kannalta järkevää. Silloin sekajäte ja energiahyötykäyttö on viisaampi vaihtoehto, linjaa Vesa Soini.
Kaikkiaan kotitalouksien pakkausmuoveja kertyy Suomessa yli 70 000 tonnia vuodessa.
– Jos saisimme aluksi kiertoon noin 2 kiloa pakkausmuoveja asukasta kohden. Siitä sitten voidaan lähteä ylöspäin, toivoo Soini.
Likaiset muovipakkaukset pitäisi huuhdella ennen kierrätysastiaan laittamista.
Kierrätyspisteet entistä harvemmassa
Muovikeräys on yksi osa muutosta, jonka yhteydessä pakkausten kierrätys siirtyi vuodenvaihteessa kunnilta kaupan ja maahantuojien vastuulle. Muovien kierrätys on uutta, mutta myös tutut lasin, metallin ja kartongin keräykset jatkuvat. Pääkaupunkiseudulla Helsingin Seudun Ympäristöpalvelujen (HSY) nykyiset 132 kierrätyspistettä säilyvät, vaikka niiden hoito siirtyy tuottajayhteisölle. Muualla maassa kierrätyspisteverkosto harvenee nykyisestä.
Kaikkiaan lasin, metallin ja kartongin kierrätyspisteitä tulee koko maahan 1850, kun erilaisia kierrätyspisteitä ennen oli yli 4 000. Pääsääntöisesti kierrätyspisteet sijoittuvat kauppojen yhteyteen.