Suurin este muovipakkausten kierrätykselle on liian kaukana sijaitseva keräysastia, paljastaa tuore kyselytutkimus. Puolet suomalaisista kierrättää muovipakkaukset. Kierrätysinnon toivotaan kasvavan, jotta muoviteollisuus voisi käyttää raaka-aineena entistä enemmän kierrätysmuovia.
Tuoreen kyselyn mukaan 53 prosenttia suomalaisista kerää ja kierrättää muovipakkaukset. Suurin este kierrättämiselle on keräysastian sijainti.
– Selkeästi nähtiin, että kierrättäminen tuntuu vaikealta, jos kierrätysastia on liian kaukana: jos se ei löydy omasta taloyhtiöstä tai jos se on yli kilometrin päässä, kertoo tutkimuksen tilanneen Sinituotteen toimitusjohtaja Johanna Hamro-Drotz.
Eläkeläiset ja naiset innokkaimpia muovin kierrättäjiä
Kierrätysintoa jarruttaa myös tilan puute kotona.
Innokkaimpia muovin kierrättäjiä ovat eläkeläiset ja varsinkin naiset. Kaupungeissa kierrätetään muovia maaseutua innokkaammin.
– Me hankimme viime syksynä taloyhtiöön astian ja se tyhjennetään kerran viikossa. Se on aika yksinkertaista. Se oli aluksi valtava yllätys, miten paljon sitä muovia tulee, huomauttaa Liisa Siitonen.
– Meillä on taloyhtiössä keräysastia ja joskus viedään muovipakkauksia myös kauppojen pihoissa oleviin keräysastioihin, kertoo Ella Siikaluoma.
– Tulen Siuntiosta ja siellä on kaksi keräyspistettä. Matkaa keräyspisteeseen on 500 metriä. Se riittää hyvin, vakuuttaa Bertel Lund.
Kierrätysmuoville olisi enemmänkin kysyntää
Kerätystä muovista 75 prosenttia pystytään kierrättämään ja se päätyy uusien tuotteiden raaka-aineeksi.
Osa muovituotteiden valmistajista haluaisi käyttää enemmän kierrätysmuovia, mutta sitä ei ole riittävästi tarjolla.
– Tänä vuonna päästään tilanteeseen, jossa neljäsosa käyttämästämme raaka-aineesta on kierrätysmuovia. Koko ajan tutkimme, missä tuotteissa voisimme ottaa käyttöön kierrätysmuovia ja lisätä sen käyttöä, pohtii Sinituotteen Hamro-Drotz.
Muovin kierrätys tehostuu lähivuosina
Muovin kierrätys helpottuu jatkossa. Keräysastiat tulevat pakollisiksi Pääkaupunkiseudulla yli viiden asunnon kiinteistöissä vuonna 2021.
Vuonna 2025 tulee voimaan velvoite, jonka mukaan pakkausmuovien lisäksi kaikki muutkin muovituotteet pitää pystyä kierrättämään.
– Minun mielestäni pienmuovin kuten vaikka hammasharjat ja tiskiharjat voisi hyvinkin liittää nykyiseen muovipakkausten keräykseen. Isommille muovitavaroille, esimerkiksi pulkille ja puutarhahuonekaluille voisi järjestää kunnallisen erilliskeräyksen, miettii Fortumin muovijalostamon tuotelinjapäällikkö Mikko Koivuniemi.
Ruotsissa kerätään jo talteen 6-7 kiloa muovijätettä henkeä kohden vuodessa. Suomessa vastaava luku on nyt vajaa kilo.
– Kierrätyksestä pitäisi tehdä riittävän helppoa. Kiinteistökohtainen keräys on hyvä ajatus, koska se ei vaadi ylimääräistä vaivaa, esittää Koivuniemi.