Muovin keräyksessä ja kierrätyksessä on meillä Suomessa vielä paljon parannettavaa.
Vajaa neljännes muovinkeräysastioiden sisällöstä on sinne kuulumatonta tavaraa.
Keräykseen saadaan 41 prosenttia muovipakkauksista ja niistä kierrätetään uusiksi raaka-aineiksi reilu puolet. Jo kolmen vuoden kuluttua keräykseen pitäisi saada 80 prosenttia pakkauksista, jotta kierrätysaste nousisi tavoitteen mukaiseen 50 prosenttiin.
Suomalaiset ovat jo kuuden vuoden ajan opetelleet muovipakkausten toimittamista keräyspisteisiin, mutti silti vain reilut 40 prosenttia pakkauksista palautuu keräysastioihin.
– Mun mielestä keräyssysteemi on toimiva, plus että se on järkevää. Mielestäni se on aika helppoakin. Jos on jotain ongelmia, niin katsomme netistä, onko se muovia vai eikö se ole muovia, neuvoo Itäkeskuksen muovinkeräyspisteessä asioiva Kari Temonen.
Keräysmuovin seassa on myös sinne kuulumatonta tavaraa.
Kierrätysmuovin kysyntä ylittää tarjonnan
Keräysastioiden sisällöstä vajaa neljännes on sinne kuulumatonta tavaraa ja se vaikeuttaa kierrättämistä.
– Yleisin virhe on se, että siellä on muuta kuin pakkauksia. Nämähän on tarkoitettu vain muovipakkausjätteelle, muistuttaa operatiivinen johtaja Pertti Tammivuori Suomen Pakkauskierrätys RINKI Oy:stä.
Lue myös: Pitääkö muovi pestä ennen kierrätystä ja mitä keräykseen saa laittaa? MTV kokosi vastauksia yleisiin kierrätyspulmiin
Kerätty muovi päätyy kierrätyslaitoksille, joko Riihimäelle tai ulkomaille. Riihimäen laitoksen kapasiteetti ei riitä kaiken kerätyn muovin käsittelyyn, mutta uusi laitos on suunnitteilla. Kierrätyslaitoksella muovi lajitellaan, puhdistetaan ja valmistetaan muovirakeiksi, joista tehdään uusia muovituotteita.
Tällä hetkellä kierrätysmuovin kysyntä on suurempaa kuin tarjonta.
– Tänä päivänä kaikki uusioraaka-aine menee hyvin kaupaksi ja kysyntää olisi enemmänkin, sanoo Suomen Uusiomuovi Oy:n toimitusjohtaja Mika Surakka.
Keräyspisteissä on ohjeet siitä, mitä keräysastiaan saa laittaa.
Kierrätystavoitteet karkaavat, jos keräysmäärä ei kasva
Merkittävä osuus kerätystä muovista päätyy kuitenkin poltettavaksi, koska seassa on kierrätyskelvottomia muovilaatuja ja keräysastiaan kuulumatonta jätettä.
– Tällä hetkellä suunnilleen puolet poltetaan eli hyödynnetään energiana, laskee Tammivuori.
Nyt muovipakkauksista saadaan kierrätettyä 23 prosenttia, mutta jo kolmen vuoden päästä kierrätysasteen pitäisi olla 50 prosenttia. Jotta siihen päästäisiin, muovipakkauksia pitäisi saada kerättyä huomattavasti nykyistä enemmän.
– Keräysasteen pitäisi olla 80 prosentin luokkaa. Se vaatii kuluttajilta todella paljon toimia, jotta muovia toimitetaan sinne keräysjärjestelmään. Haasteellinen tavoite se on, myöntää Surakka.
Ensi kesänä muovin keräyspisteitä on Suomessa jo 1000.
Muovin keräyspisteiden määrä kasvaa
Kierrätysasteen nostaminen vaatii monia eri keinoja.
– Opastusta, tiedotusta, valistusta, sitähän tässä pitää tehdä, listaa Surakka.
– Kotona keittiössä pitää lajitella paremmin, meillä pitää kerätä paremmin ja useammassa paikassa ja kierrätyslaitoksilla pitää päästä parempiin tuloksiin, arvioi Tammivuori.
Muovinkeräys helpottuu entisestään ensi kesänä, kun keräyspisteiden määrä nousee nykyisestä 600:sta 1000:een, ja keräysastiat tulevat kaikkiin vähintään viiden asunnon kiinteistöihin.