Muuttaminen keskittyy Suomessa voimakkaasti tietyille alueille, ja muuttovoittoisia alueita on yhä vähemmän.
Suomessa tehdään vuodessa noin 900 000 muuttoa, joista kaksi kolmesta on kuntien sisäisiä. Kuntien rajat ylittäviä muuttoja on noin yksi kolmesta.
Elinpiiri vaihtuu muutossa harvoin
Kuitenkin vain yksi viidestä muutosta on sellaisia, joissa ihmisen päivittäinen elinpiiri oleellisesti vaihtuu muuton takia. Neljä viidestä muutosta on lähimuuttoja, joissa muutetaan oman kunnan tai oman seutukunnan sisällä, kertoo aluetutkija Timo Aro.
– Muuttoliike on ollut 2000-luvulla luonteeltaan erittäin eriyttävää ja polarisoivaa. Muuttovoittoiset ja -tappiolliset ääripäät karkaavat aika herkästi kauemmaksi toisistaan. Muuttovoittoisten alueiden määrä on entistä harvempi, yli 90 prosenttia Suomen koko maapinta-alasta on muuttotappioaluetta.
Valtaosa muuttajista nuoria
Suomen sisäinen muuttaminen on erittäin voimakkaasti sidoksissa ikään.
Peräti neljä viidestä muuttajasta on alle 35-vuotiaita, ja esimerkiksi 20-24-vuotiaiden muuttoalttius on 11 kertaa suurempi kuin 60-64-vuotiailla.
Perinteisesti työ ja koulutustarjonta ovat olleet keskeisimpiä syitä muutoille, mutta viime vuosina myös muut tekijät ovat nousseet tärkeään rooliin.
– Myös pehmeät tekijät, jotka liittyvät asumis- ja elinympäristöön, tapahtumiin, elämyksiin ja ilmapiiriin, ovat nousseet tärkeiksi syiksi muuttamiselle, koska muuttajien ikärakenne on hyvin nuori, Aro sanoo.
Helsinkiin muutetaan ylivoimaisesti eniten
Vuosina 2009-2013 muuttovoittoa sai vain joka kolmas kunta ja joka neljäs kaupunkiseutu. Kaupungeista eniten muuttovoittoa saivat Helsinki, Tampere, Oulu, Turku, Kuopio ja Seinäjoki. Helsingin muuttovoitto on määrällisesti ylivoimaisesti suurin.
Määrällisesti suurimmat muuttotappiot taas kärsivät Kajaani, Kouvola, Raahe, Kemi, Kotka ja Kuusamo.
Jos kuntien nettomuuttoa verrataan suhteessa keskiväkilukuun, vuosina 2009-2013 vetovoimaisimpia kuntia olivat Pirkkala, Jomala, Kittilä, Kauniainen, Lempäälä ja Lieto.
Isommista, yli 40 000 asukkaan kunnista, houkuttelevimpia olivat Seinäjoki, Tampere ja Kuopio.
Eniten muuttotappiota suhteessa asukaslukuun keräsivät Sottunga, Siikajoki, Pyhäntä, Paltamo, Pudasjärvi ja Sievi.
Suuremmista, yli 40 000 asukkaan kunnista, eniten muuttotappioita suhteessa asukaslukuun saivat Kotka, Salo ja Kouvola.
Muuttovirta kulkee nyt keskuksiin
2000-luvun ensimmäinen vuosikymmen oli Suomessa ns. Nurmijärvi-ilmiön aikaa eli ihmiset muuttivat paljon keskuksista kehyskuntiin.
Vuoden 2010 jälkeen tilanne on kuitenkin muuttunut.
– Suuret kaupunkiseudut ovat edelleen vetovoimaisia, mutta siinä mielessä on tapahtunut aika merkittävä käännekohta, että kun aikaisemmin kuntien väliset muutot suuntautuivat vahvasti kehyskuntiin, tällä hetkellä kaikkein suurimmat muuttovoitot keskittyvät kaupunkiseutujen keskuskaupunkeihin, Timo Aro toteaa.